Hyppää pääsisältöön

Juhani Aho, ensimmäinen suomenkielinen ammattikirjailija

Juhani Aho kirjoitti romaaneja ja lyhyitä kertomuksia, joita hän nimitti lastuiksi. Hänen realistiset teoksensa käsittelivät usein tekniikan saapumista maaseudulle ja sitä, miten uudet mullistukset muuttivat ihmisten elämää.

Juhani Ahon (1861-1921) kirjallinen tyyli sai vaikutteita venäläisestä ja pohjoismaisesta realismista. Hän kehitti myös uuden kirjallisuuden lajin ”lastut”, jotka ovat pieniä yhteiskunnallisia tai tunnelmallisia kertomuksia.

Aho sai teoksiinsa aiheet omasta elämästään ja elinympäristöstään. "Jos mielii jotakin kirjoittaa, pitää olla jotakin josta kirjoittaa", totesi Aho jo 19-vuotiaana.

Useissa teoksissa liikutaan Ahon lapsuusmaisemissa. Myös Ahon pääteoksen Juha (1911) kolmiodraama-aihe muistuttaa Ahon omasta monimutkaisesta rakkauselämästä.

Ahon teoksissa toistuu vahva suhde todellisuuteen ja luontoon, ja niissä sivutaan myös mystiikkaa ja isänmaallisuutta.

Aho asui Pariisissa vuosina 1889-1990 ja sai uusia vaikutteita kirjoittamiseensa: realistinen tyyli sai rinnalleen kansallisromanttisia sävyjä.

Ahon tuotantoa on käännetty useille kielille, myös kaikille pohjoismaisille kielille. Aikanaan Aho oli yksi tunnetuimpia suomalaisia kirjailijoita Skandinaviassa.

Teksti: Kaisa-Liisa Vähäsarja

Tietolaatikko

Juhani Ahon (alk. Johannes Brofeldt) suku on lähtöisin Ruotsista. Herännäis- ja sivistyssuvun poika syntyi pappisperheen esikoisena 11.9.1861 Lapinlahdella. Maallinen kirjallisuus oli perheessä kiellettyä, mutta Brofeldt tutustui salaa Suomen ja maailman kirjallisuuteen ja osoitti kirjoittajanlahjansa varhain.
Kaksikielisten lapsuusvuosien jälkeen Brofeldt muutti Helsinkiin opiskelemaan ja aloitti työnsä lehtimiehenä 1880-luvun alussa. Esikoisromaani Rautatie (1884) herätti huomiota kirjallisuuspiireissä ja Aho keskeytti opintonsa keskittyäkseen kirjoittamiseen. Vuonna 1907 hän suomensi nimensä Juhani Ahoksi. Aho jatkoi aktiivista kirjailijanuraansa kuolemaansa vuonna 1921 saakka.

Teoksia:
Siihen aikaan kun isä lampun osti, kertomus (1883)
Rautatie, romaani (1884)
Papin tytär, romaani (1885)
Helsinkiin, romaani (1889)
Yksin, romaani (1890)
Lastuja, kertomuksia (1891)
Papin rouva, romaani (1893)
Panu, romaani (1897)
Juha, romaani (1911)
Muistatko - ?, romaani (1920)

Kirjailijantyönsä ohella Juhani Aho toimi myös kääntäjänä. Hän suomensi paljon ruotsin-, norjan- ja tanskankielistä kirjallisuutta, mm. Selma Lagerlöfiä, Viktor Rydbergiä, Alexander Kiellandia, Holger Drachmannia, Jonas Lieta, Zacharias Topeliusta, J.L. Runebergiä ja K. A. Tavaststjernaa sekä monien ranskalaisten kirjailijioden, mm. Victor Hugon, teoksia.

Kommentit
  • ”Tervetuloa rahinan pariin!” – Kansanmusan legendat ja kadonneet taitajat tallentuivat Ylen muinaisille pikalevyille

    1930-luvun ääniaarteita sarjassa Ylen kansanmusiikkipatinaa.

    Suorakaiverruslevyt olivat aikanaan mullistava äänitystekninen uutuus. Niille tallentuivat 1930–1950-lukujen suomalaisen juurimusiikin tärkeimmät osaajat, osa heistä myöhempiä folklegendoja, jotkut unohdettuja, monet jo tuolloin katoamassa olleen maailman viimeisiä edustajia. Ylen varastoihin unohtuneet ääniaarteet nostettiin vuonna 1991 päivänvaloon sarjassa Ylen kansanmusiikkipatinaa, joka on nyt kokonaan kuunneltavana Elävässä arkistossa ja Yle Areenassa.

  • Suomalaiset taistelivat puukot tanassa vapaan Viron puolesta 1919

    Liki 4 000 suomalaista soti Viron vapaussodassa.

    Loppuvuodesta 1918 puhjennut Viron vapaussota sai lähes neljätuhatta suomalaista ylittämään Suomenlahden taistellakseen siellä vapaaehtoisjoukoissa bolševismia vastaan. Osa lähteneistä oli vasta kouluikäisiä nuorukaisia. Vuonna 1993 valmistunut Untamo Eerolan ytimekäs dokumentti antaa puheenvuoron sekä heille itselleen sekä virolaisille: millaisen hengen vallassa sotaa käytiin entä millaisista teoista suomalaiset Virossa muistetaan? Dokumentti sisältää runsaasti arvokasta arkistomateriaalia.

Uusimmat sisällöt - Elävä arkisto