Hyppää pääsisältöön

Juhani Aho, ensimmäinen suomenkielinen ammattikirjailija

Juhani Aho kirjoitti romaaneja ja lyhyitä kertomuksia, joita hän nimitti lastuiksi. Hänen realistiset teoksensa käsittelivät usein tekniikan saapumista maaseudulle ja sitä, miten uudet mullistukset muuttivat ihmisten elämää.

Juhani Ahon (1861-1921) kirjallinen tyyli sai vaikutteita venäläisestä ja pohjoismaisesta realismista. Hän kehitti myös uuden kirjallisuuden lajin ”lastut”, jotka ovat pieniä yhteiskunnallisia tai tunnelmallisia kertomuksia.

Aho sai teoksiinsa aiheet omasta elämästään ja elinympäristöstään. "Jos mielii jotakin kirjoittaa, pitää olla jotakin josta kirjoittaa", totesi Aho jo 19-vuotiaana.

Useissa teoksissa liikutaan Ahon lapsuusmaisemissa. Myös Ahon pääteoksen Juha (1911) kolmiodraama-aihe muistuttaa Ahon omasta monimutkaisesta rakkauselämästä.

Ahon teoksissa toistuu vahva suhde todellisuuteen ja luontoon, ja niissä sivutaan myös mystiikkaa ja isänmaallisuutta.

Aho asui Pariisissa vuosina 1889-1990 ja sai uusia vaikutteita kirjoittamiseensa: realistinen tyyli sai rinnalleen kansallisromanttisia sävyjä.

Ahon tuotantoa on käännetty useille kielille, myös kaikille pohjoismaisille kielille. Aikanaan Aho oli yksi tunnetuimpia suomalaisia kirjailijoita Skandinaviassa.

Teksti: Kaisa-Liisa Vähäsarja

Tietolaatikko

Juhani Ahon (alk. Johannes Brofeldt) suku on lähtöisin Ruotsista. Herännäis- ja sivistyssuvun poika syntyi pappisperheen esikoisena 11.9.1861 Lapinlahdella. Maallinen kirjallisuus oli perheessä kiellettyä, mutta Brofeldt tutustui salaa Suomen ja maailman kirjallisuuteen ja osoitti kirjoittajanlahjansa varhain.
Kaksikielisten lapsuusvuosien jälkeen Brofeldt muutti Helsinkiin opiskelemaan ja aloitti työnsä lehtimiehenä 1880-luvun alussa. Esikoisromaani Rautatie (1884) herätti huomiota kirjallisuuspiireissä ja Aho keskeytti opintonsa keskittyäkseen kirjoittamiseen. Vuonna 1907 hän suomensi nimensä Juhani Ahoksi. Aho jatkoi aktiivista kirjailijanuraansa kuolemaansa vuonna 1921 saakka.

Teoksia:
Siihen aikaan kun isä lampun osti, kertomus (1883)
Rautatie, romaani (1884)
Papin tytär, romaani (1885)
Helsinkiin, romaani (1889)
Yksin, romaani (1890)
Lastuja, kertomuksia (1891)
Papin rouva, romaani (1893)
Panu, romaani (1897)
Juha, romaani (1911)
Muistatko - ?, romaani (1920)

Kirjailijantyönsä ohella Juhani Aho toimi myös kääntäjänä. Hän suomensi paljon ruotsin-, norjan- ja tanskankielistä kirjallisuutta, mm. Selma Lagerlöfiä, Viktor Rydbergiä, Alexander Kiellandia, Holger Drachmannia, Jonas Lieta, Zacharias Topeliusta, J.L. Runebergiä ja K. A. Tavaststjernaa sekä monien ranskalaisten kirjailijioden, mm. Victor Hugon, teoksia.

Kommentit
  • Leijonakuningas Jukka Jalonen

    Jääkiekkovalmentaja Jukka Jalonen haastatteluissa.

    Jääkiekkovalmentaja Jukka Jalosella on taito saada pelaaja loistamaan ja joukkue kukoistamaan. Saavutusten listalla on muun muassa Suomen mestaruus, olympiapronssi ja MM-kulta. Sietäminen ja intohimo, siinä kaksi asiaa, jotka mestarivalmentaja nimeää menestyksen avaimiksi.

  • "Ilman unelmia ei voi elää tulevaisuuteen" – Chilen pakolaiset muistelevat vallankaappauksen kauhuja ja suomalaista solidaarisuutta

    Vuoden 1973 vallankaappaus sai suomalaiset aktivoitumaan.

    11. syyskuuta vuonna 1973 kenraali Pinochetin sotilaat aloittivat vallankaappauksen ja ryhtyivät tuhoamaan Chilen demokraattista järjestelmää. Stadionit muutettiin keskitysleireiksi, ihmisiä vangittiin, kidutettiin ja surmattiin. Elävän arkiston koostamassa artikkelissa entiset pakolaiset kertovat kokemuksiaan vankileireistä, kotiinpaluusta ja suomalaisesta solidaarisuudesta.

  • Chileläisen Alvarezin perheen pakolaisvuosista jäi muistoksi Turun murre – poika Luis palasi asumaan Suomeen

    Vaiheita pakolaisuudesta paluumuuttoon Ylen ohjelmissa.

    Alvarezit pakenivat Chilen syksyn 1973 vallankumouksen jälkeistä kaaosta ja vainoja Suomeen. Viisihenkinen perhe asettui Turkuun yli kymmeneksi vuodeksi, mutta palasi Chileen 1985. Suomeen sydämen siteet luonut vanhin poika Luis muutti kuitenkin takaisin Turkuun opiskelemaan. Perheen vaiheita on tallentunut Ylen ohjelmiin, joissa heitä saatellaan paluumatkalle vanhaan kotimaahan, käydään tapaamassa poliittisesti uudelleen järjestäytyvässä Chilessä sekä kuullaan perheen tarinaa aikuisena Turussa yliopistouran luoneen Luis Alvarezin kertomana.

Uusimmat sisällöt - Elävä arkisto