Hyppää pääsisältöön

Juhani Aho, ensimmäinen suomenkielinen ammattikirjailija

Juhani Aho kirjoitti romaaneja ja lyhyitä kertomuksia, joita hän nimitti lastuiksi. Hänen realistiset teoksensa käsittelivät usein tekniikan saapumista maaseudulle ja sitä, miten uudet mullistukset muuttivat ihmisten elämää.

Juhani Ahon (1861-1921) kirjallinen tyyli sai vaikutteita venäläisestä ja pohjoismaisesta realismista. Hän kehitti myös uuden kirjallisuuden lajin ”lastut”, jotka ovat pieniä yhteiskunnallisia tai tunnelmallisia kertomuksia.

Aho sai teoksiinsa aiheet omasta elämästään ja elinympäristöstään. "Jos mielii jotakin kirjoittaa, pitää olla jotakin josta kirjoittaa", totesi Aho jo 19-vuotiaana.

Useissa teoksissa liikutaan Ahon lapsuusmaisemissa. Myös Ahon pääteoksen Juha (1911) kolmiodraama-aihe muistuttaa Ahon omasta monimutkaisesta rakkauselämästä.

Ahon teoksissa toistuu vahva suhde todellisuuteen ja luontoon, ja niissä sivutaan myös mystiikkaa ja isänmaallisuutta.

Aho asui Pariisissa vuosina 1889-1990 ja sai uusia vaikutteita kirjoittamiseensa: realistinen tyyli sai rinnalleen kansallisromanttisia sävyjä.

Ahon tuotantoa on käännetty useille kielille, myös kaikille pohjoismaisille kielille. Aikanaan Aho oli yksi tunnetuimpia suomalaisia kirjailijoita Skandinaviassa.

Teksti: Kaisa-Liisa Vähäsarja

Tietolaatikko

Juhani Ahon (alk. Johannes Brofeldt) suku on lähtöisin Ruotsista. Herännäis- ja sivistyssuvun poika syntyi pappisperheen esikoisena 11.9.1861 Lapinlahdella. Maallinen kirjallisuus oli perheessä kiellettyä, mutta Brofeldt tutustui salaa Suomen ja maailman kirjallisuuteen ja osoitti kirjoittajanlahjansa varhain.
Kaksikielisten lapsuusvuosien jälkeen Brofeldt muutti Helsinkiin opiskelemaan ja aloitti työnsä lehtimiehenä 1880-luvun alussa. Esikoisromaani Rautatie (1884) herätti huomiota kirjallisuuspiireissä ja Aho keskeytti opintonsa keskittyäkseen kirjoittamiseen. Vuonna 1907 hän suomensi nimensä Juhani Ahoksi. Aho jatkoi aktiivista kirjailijanuraansa kuolemaansa vuonna 1921 saakka.

Teoksia:
Siihen aikaan kun isä lampun osti, kertomus (1883)
Rautatie, romaani (1884)
Papin tytär, romaani (1885)
Helsinkiin, romaani (1889)
Yksin, romaani (1890)
Lastuja, kertomuksia (1891)
Papin rouva, romaani (1893)
Panu, romaani (1897)
Juha, romaani (1911)
Muistatko - ?, romaani (1920)

Kirjailijantyönsä ohella Juhani Aho toimi myös kääntäjänä. Hän suomensi paljon ruotsin-, norjan- ja tanskankielistä kirjallisuutta, mm. Selma Lagerlöfiä, Viktor Rydbergiä, Alexander Kiellandia, Holger Drachmannia, Jonas Lieta, Zacharias Topeliusta, J.L. Runebergiä ja K. A. Tavaststjernaa sekä monien ranskalaisten kirjailijioden, mm. Victor Hugon, teoksia.

Kommentit
  • Tehtaankadun poliisimurhat järkyttivät kansaa 1997

    Steen Christensen surmasi kaksi poliisia ryöstön jälkeen.

    Koko Suomi järkyttyi, kun tanskalainen Steen Christensen surmasi teloitustyylillä kaksi suomalaista poliisia Helsingissä Tehtaankadulla 22.10.1997. Hän oli vähän aiemmin ryöstänyt Hotelli Palacen kassan Helsingin Eteläranta 10:ssä. Saaliikseen Christensen sai vähän yli 6000 markkaa (reilut 1000 euroa).

  • Seilin saarelle matkattiin arkkulaudat mukana

    Saarelle eristettiin spitaalisia ja mielisairaita.

    Turun saaristossa sijaitseva idyllinen ja vehreä Seilin saari kätkee sisäänsä hautausmaan ja monta karua kohtaloa. Saarelle perustettiin 1600-luvulla sairaala spitaalisille. Tosin lääkäreitä tai hoitoa ei ollut, perillä odotti vain eristys ja sopivaa maata hautuumaaksi. Myöhemmin Seilissä toimi naisille tarkoitettu mielisairaala. Terveen ja hullun raja oli häilyvä ja riippui usein yhteiskuntaluokasta.

Uusimmat sisällöt - Elävä arkisto