Hyppää pääsisältöön

Juhani Aho, ensimmäinen suomenkielinen ammattikirjailija

Juhani Aho kirjoitti romaaneja ja lyhyitä kertomuksia, joita hän nimitti lastuiksi. Hänen realistiset teoksensa käsittelivät usein tekniikan saapumista maaseudulle ja sitä, miten uudet mullistukset muuttivat ihmisten elämää.

Juhani Ahon (1861-1921) kirjallinen tyyli sai vaikutteita venäläisestä ja pohjoismaisesta realismista. Hän kehitti myös uuden kirjallisuuden lajin ”lastut”, jotka ovat pieniä yhteiskunnallisia tai tunnelmallisia kertomuksia.

Aho sai teoksiinsa aiheet omasta elämästään ja elinympäristöstään. "Jos mielii jotakin kirjoittaa, pitää olla jotakin josta kirjoittaa", totesi Aho jo 19-vuotiaana.

Useissa teoksissa liikutaan Ahon lapsuusmaisemissa. Myös Ahon pääteoksen Juha (1911) kolmiodraama-aihe muistuttaa Ahon omasta monimutkaisesta rakkauselämästä.

Ahon teoksissa toistuu vahva suhde todellisuuteen ja luontoon, ja niissä sivutaan myös mystiikkaa ja isänmaallisuutta.

Aho asui Pariisissa vuosina 1889-1990 ja sai uusia vaikutteita kirjoittamiseensa: realistinen tyyli sai rinnalleen kansallisromanttisia sävyjä.

Ahon tuotantoa on käännetty useille kielille, myös kaikille pohjoismaisille kielille. Aikanaan Aho oli yksi tunnetuimpia suomalaisia kirjailijoita Skandinaviassa.

Teksti: Kaisa-Liisa Vähäsarja

Tietolaatikko

Juhani Ahon (alk. Johannes Brofeldt) suku on lähtöisin Ruotsista. Herännäis- ja sivistyssuvun poika syntyi pappisperheen esikoisena 11.9.1861 Lapinlahdella. Maallinen kirjallisuus oli perheessä kiellettyä, mutta Brofeldt tutustui salaa Suomen ja maailman kirjallisuuteen ja osoitti kirjoittajanlahjansa varhain.
Kaksikielisten lapsuusvuosien jälkeen Brofeldt muutti Helsinkiin opiskelemaan ja aloitti työnsä lehtimiehenä 1880-luvun alussa. Esikoisromaani Rautatie (1884) herätti huomiota kirjallisuuspiireissä ja Aho keskeytti opintonsa keskittyäkseen kirjoittamiseen. Vuonna 1907 hän suomensi nimensä Juhani Ahoksi. Aho jatkoi aktiivista kirjailijanuraansa kuolemaansa vuonna 1921 saakka.

Teoksia:
Siihen aikaan kun isä lampun osti, kertomus (1883)
Rautatie, romaani (1884)
Papin tytär, romaani (1885)
Helsinkiin, romaani (1889)
Yksin, romaani (1890)
Lastuja, kertomuksia (1891)
Papin rouva, romaani (1893)
Panu, romaani (1897)
Juha, romaani (1911)
Muistatko - ?, romaani (1920)

Kirjailijantyönsä ohella Juhani Aho toimi myös kääntäjänä. Hän suomensi paljon ruotsin-, norjan- ja tanskankielistä kirjallisuutta, mm. Selma Lagerlöfiä, Viktor Rydbergiä, Alexander Kiellandia, Holger Drachmannia, Jonas Lieta, Zacharias Topeliusta, J.L. Runebergiä ja K. A. Tavaststjernaa sekä monien ranskalaisten kirjailijioden, mm. Victor Hugon, teoksia.

Kommentit
  • Elokuu on raadollinen elokuva ihmissuhteista, alkoholismista ja toteutumattomista unelmista

    Palkittu elokuvaklassikko on nyt pysyvästi Areenassa.

    Elokuu (1956) on Matti Kassilan käsikirjoittama ja ohjaama elokuva, jota pidetään kiistatta yhtenä suomalaisista elokuvaklassikoista. Se pohjautuu Frans Emil Sillanpään samannimiseen kirjaan vuodelta 1941. Elokuva sai ilmestyttyään yhteensä kuusi Jussi-palkintoa ja se edusti Suomea Cannesin elokuvajuhlilla 1957.

  • Kirsi Kunnaksen Tiitiäis-hahmot loikkivat Punni-pupun johdolla kirjasta radioon

    Aino-Maija Tikkanen lukee klassikkosatuja.

    Mistä löytyy korvaton pupu tai kengälle kaveri? Entä miksi prinssit hyppivät toistensa yli? Vuonna 1963 näyttelijä Aino-Maija Tikkanen kertoili Kirsi Kunnaksen rakastettuja Tiitiäisen tarinoita radioaalloille, jotka ovat viimein rantautuneet Areenaan sadunnälkäisten mielikuvitusseikkailijoiden riemuksi.

  • Muotihuumeita, matematiikan vaikeutta ja Tallinnan yöelämän saatananpalvojia – Nuorten uutisissa kaikki aiheet olivat "in"

    Nuorten uutisia esitettiin televisiossa vuosina 1993–1997

    Vuosina 1993–1997 televisiossa esitetty nuorten uutis- ja ajankohtaisohjelma N.Y.T. NYT – Nuorten uutiset toi tv-vastaanottimiin nuorten ilmiöitä laidasta laitaan sekä käsitteli niitä omalla suorasukaisella tyylillään. Ohjelman ankkureina toimivat toimittajat Heli Koskela ja Jani Juntunen.

  • "Hyvä Holkeri!" – Kummelin Saldo oli taloussatiiri lama-Suomesta

    Tynnyripukuinen laman uhri ja aikakauden tutut nimet.

    Lama on vienyt Suomen syvään kriisiin useasti. 1990-luvun alun lama oli monelle kovaa aikaa. Pankkisotkujen myötä korot kipusivat taivaisiin ja moni koki henkilökohtaisen konkurssin. Komediaryhmä Kummeli otti vuosina 1993 ja 1994 kantaa maan tilanteeseen. Syntyi satiirinen sketsisarja Saldo, jossa kiitettiin ja kehuttiin aikakauden tunnetuimpia talousnimiä. Tynnyriasuinen päähenkilö menetti jopa vessanpönttönsä velkojille.

Uusimmat sisällöt - Elävä arkisto