Hyppää pääsisältöön

Juhani Aho oli ensimmäinen suomenkielinen ammattikirjailija

Kirjailija Juhani Aho
Kirjailija Juhani Aho 1918–1920 Kirjailija Juhani Aho Kuva: Museovirasto/Historian kuvakokoelmat/ Enckellin kokoelma/ CC BY 4.0 Juhani Aho

Juhani Aho on ensimmäinen suomenkielinen ammattikirjailija, jonka vaikutus ulottui niin yhteiskunnallisiin asioihin kuin suomen kieleen. Hänen tuotantonsa aihepiiri oli laaja ja jotkut hänen teoksistaan ovat nousseet klassikon asemaan.

Juhani Ahon (1861-1921) kirjallisessa tyylissä oli eurooppalaisia ja pohjoismaalaisia vaikutteita. Suomalaisen kirjallisuuden historiassa Juhani Ahon tuotanto sijoittuu monessa mielessä saumakohtaan. Häntä on toisaalta pidetty leimallisesti kansallisena kirjailijana, toisaalta hänen tuotannossaan voi huomata yhtymäkohtia myös muihin kulttuureihin. Hänen on sanottu kehittäneen määrätietoisesti suomen kieltä ja siten luoneen pohjaa modernille kirjasuomelle.

Juhani Aho

Juhani Aho (alkujaan Johannes Brofeldt) syntyi Lapinlahdella 1861 pappisperheeseen. Nuoruusvuorensa hän asui perheensä kanssa Vieremällä Savossa.

Valmistuttuaan Kuopion lyseosta hän aloitti opintonsa Helsingin yliopistossa aineinaan suomen kieli, kirjallisuus ja historia. Hän kiinnostui jo varhain opiskelijapolitiikasta ja alkoi kirjoittaa sanomalehtiin. Toimittajauran urkeneminen vaikutti siihen, että hän jätti opintonsa kesken ja syventyi kirjoittamiseen.

Aho avusti muun muassa Uutta Suometarta ja oli perustamassa Päivälehteä, Helsingin Sanomien edeltäjää.

Aho julkaisi esikoisteoksensa Rautatie (1884), mutta novelleja hän oli julkaissut jo 1883.

Juhani Aho avioitui taidemaalari Venny Soldanin kanssa vuonna 1891 ja he muuttivat Tuulanjärven rannalle, jonne muodostui taiteilijayhteisö. Aholla oli myös suhde vaimonsa sisareen Tillyyn, jonka kanssa kirjailijalla oli myös lapsia. Kaikki asuivat samassa pihapiirissä.

Palattuaan Keski-Euroopasta maanpaosta vuosisadan vaihteen jälkeen Aho sai lukuisia luottamustehtäviä. Hänet muun muassa kutsuttiin Suomen Kansallisteatterin johtokuntaan (1906 - 1916) ja kirjailijajäseneksi raamatunsuomennoskomiteaan.

Lisääntyneiden tehtävien vuoksi Aho muutti pysyvästi pääkaupunkiin, jossa hän kuoli 1921 epidemiaksi yltyneen kurkkumädän seurauksena.

Lähteet: https://375humanistia.helsinki.fi/juhani-aho/ensimmainen-taiteilija-tuusulanjarvella; https://kansallisbiografia.fi/kansallisbiografia/henkilo/2806


Aho oli ensimmäinen suomalainen ammattikirjailija, joka tuli kohtuullisen hyvin toimeen kirjoitustyöllään. Hän sai hankituksi kustantajilta kunnon tekijänpalkkioita ja sai myös yhteiskunnan tukea apurahoina ja palkintoina. Samalla hän tavoitteli kansainvälistä yleisöä ja vilkastuneen käännöstoiminnan ansiosta hän sai etenkin länsinaapurista paljon lukijoita vuosisadan vaihteessa.

Juhani Ahon tuotannon aihepiiri on laaja. Tuotanto sisältää pienimuotoisia kertomuksia ja kuvauksia yhteiskunnallisia aiheita sekä laajoja Suomen kansan vaiheita luotaavia historiallisia teoksia. Hän tarttui myös vaikeisiin ja arkaluontoisiin aiheisiin. Näitä käsiteltiin esimerkiksi naturalistisen kauden teoksissa Papin rouva (1893), joka aikanaan herätti pahennusta.


Aihepiirit Aho sai myös omasta elämästään. Ahon myöhäiskauden merkkiteos Juha (1911) kuvaa eroottisvivahteista kolmiodraamaa, jossa nuori nainen hylkää vanhan puolisonsa ja lähtee laukkukauppiaan matkaan. Teoksessa on yhtymäkohtia Ahon omaan parisuhteeseensa.

Rautatie (1884) oli Juhani Ahon esikoisromaani, joka luetaan yhdeksi suomalaisen kirjallisuuden klassikkoteoksista. Siinä oli nähtävissä ilmentymiä realismista, mutta se synnytti myös uutta ilmettä. Romaanissa kun käsitellään uuden ja vanhan ristiriitaa. Niin Juhasta kuin Rautatiestäkin on tehty muun muassa elokuvia.

Sortokauden tuntojen tulkitseminen lastukokoelmissa Katajainen kansani (1891) teki Juhani Ahon tuotannosta poliittisesti vaarallisen. Kirjallisen toimintansa vuoksi hän joutuikin pakenemaan perheineen vuodeksi Italiaan ja Itävaltaan. Juhani Ahon kirjalliseen ystäväpiiriin kuuluivat omien veljien lisäksi Elisabeth Järnefelt ja hänen poikansa Kasper, Arvid, Eero ja Armas, kirjailija Heikki Kauppinen eli Kauppis-Heikki sekä ajoittain myös Minna Canth.

Juhani Ahon seitsemäntoista vuotta nuorempi sisar Alma Leselius muistelee kirjailijaveljeään radiohaastattelussa. Siinä hän kuvailee veljeään mukavaksi ihmiseksi, joka ei tohtinut kirjoittaa omista perheenjäsenistään ja läheisistään. Yhteinen lapsuus oli vähäinen suuren ikäeron vuoksi, mutta sisaret oppivat tuntemaan toisiaan paremmin siinä vaiheessa, kun Juhani Aho oli vanhempi.


Ahon veljenpoika kertoo radio-ohjelmassa toistaa sama eli kodin miellyttävää ilmapiiriä, jossa esimerkiksi lapsuudenkotiinsa Iisalmeen matkustaneelle Aholle pyrittiin turvaamaan työrauha. Siitäkin huolimatta, vaikka talo oli usein täynnä lapsia.

Kaisa-Liisa Vähäsarja on julkaissut artikkelin kaksi viimeistä radio-ohjelmaa ja hän on luonut artikkelipohjan.

Lähteet: https://kansallisbiografia.fi/kansallisbiografia/henkilo/2806; http://www.juhaniahonseura.fi/juhani-aho/; https://375humanistia.helsinki.fi/juhani-aho/ensimmainen-taiteilija-tuusulanjarvella

Kommentit