Hyppää pääsisältöön

Pisan vino tulos

Paljon julkisuutta saaneen Pisa-tutkimuksen mukaan suomalaiset koululaiset ovat maailman ykkösiä. MOT kysyy, onko Suomen puhkikehuttu koulu todella maailman paras.

Suomi on menestynyt Pisa-tutkimuksissa erinomaisesti. Vuonna 2001 Pisan päähuomio oli lukutaidon osaamisessa ja vuonna 2004 matematiikassa. Lukutaidossa suomalaiset yhdeksäsluokkalaiset olivat mittauksen ykkösiä, ja matematiikassa Suomen ohi kiri niukasti vain Hongkong.

Ensimmäisestä Pisa-tutkimuksesta alkaen ulkolaisia ryhmiä on käynyt tutustumassa Suomen koululaitokseen. Vieraat on otettu ylpeinä vastaan ja muiden maiden hämmästelyjä Suomen hyvistä Pisa-tuloksista on raportoitu tyytyväisenä.

Pisa-menestyksestä huolimatta nuorten laskutaito näyttää silti huonontuneen. Helsingin ammattikorkeakoulussa Stadiassa kerrottiin MOT-ohjelmalle keväällä 2007, että insinöörikoulutuksessa hajonta oli suuri. Osalla opiskelijoista matematiikan taidot olivat vaatimattomia ja kerrata täytyi jopa peruskoulutason asioita.

Puutteelliset matematiikantaidot eivät rajoittuneet vain ammattikorkeakoulujen opiskelijoihin. Esimerkiksi Tampereen teknillisessä yliopistossa kaikki insinöörimatematiikan opinnot aloittavat oli pantu matematiikan perustaitotestiin. Tulos oli ollut karu: joka viides yliopistoon jo hyväksytty nuori oli pitänyt laittaa kertaamaan koulumatematiikkaa.

MOT-raportin mukaan hyvien Pisa-tulosten ja huonon matematiikantaidon ristiriidan yksi selitys on se, että Suomessa yritetään kaikin tavoin pitää myös heikommat oppilaat juonen päässä kiinni. Suomessa heikoimmat ja keskitason koululaiset pärjäsivät Pisassa paremmin kuin missään muussa maassa. Sen sijaan parhainta neljännestä tutkittaessa huomattiin, että Suomen edelle paineli kuusi maata.

Ohjelman mukaan ristiriitaan on toinenkin selitys. Pisassa kun ei varsinaisesti mitatakaan varsinaista matematiikan osaamista, vaan eräänlaista arjessa tarvittavaa ongelmanratkaisumatematiikkaa. Suomen kouluissa on viime aikoina keskitytty tällaiseen kevytmatematiikkaan vastareaktiona 1970-luvulla levinneelle joukko-opille.

Pisan lisäksi koululaisten matematiikantaitoja on mitattu kansainvälisessä Timss-tutkimuksessa, jossa selvitetään todellisen matematiikan osaamista. Suomi on osallistunut neljän vuoden välein järjestettävään Timss-tutkimukseen vain kerran, vuonna 1999. Matemaatikot ovat epäilleet, että viranomaiset ovat valinneet Pisan eivätkä Timssiä, koska Suomi pärjää todellisen matematiikan testeissä niin huonosti.

Teksti: MOT ja Elina Yli-Ojanperä

Uusimmat sisällöt - Elävä arkisto