Hyppää pääsisältöön

Kiusaaja keskellämme

Historia tuntee monia hirmutekoihin yltänyttä narsistista hallitsijaa kuten Adolf Hitler, Josif Stalin tai Saddam Hussein. Luonnehäiriöinen voi kuitenkin elää myös lähipiirissämme esimerkiksi työpaikoillamme. Kiusaaja keskellämme -radiosarja (2001) antaa sekä kokemuksellista että asiantuntijatietoa narsistisesta luonnehäiriöstä. Ohjelmasarjassa asiantuntijoina ovat psykologian professori Liisa Keltikangas-Järvinen, lastenpsykiatri, ylilääkäri Jari Sinkkonen, teologi Per Lindblad ja psykologi Tony Dunderfelt.

Kiusaaja keskellämme -ohjelmasarjan idea ja tarve syntyi yleisön runsaasta palautteesta.

"Tein ensimmäisen ohjelman keväällä 2001. Palaute yllätti minut ja pakotti tekemään lisää. Ongelma osoittautui laajaksi. Minulle ilmoittautui vapaaehtoisia, jotka suostuivat kertomaan ohjelmissa omista kokemuksistaan. He halusivat auttaa muita tunnistamaan ongelman”, kertoo sarjan toimittaja Brita Jokinen-Morris.

Luonnehäiriöinen voi olla ns. normaalisti käyttäytyvä ihminen. Hän aiheuttaa ympärillään eläville ahdistusta ja kärsimystä, manipuloiden ja musertamalla henkisesti. Usein kuitenkin luonnehäiriöisen uhrit kokevat itsensä syyllisiksi omaan pahaan oloonsa.


Monia narsistisia piirteitä voi nimittää myös länsimaiseksi elämäntyyliksi. Itsekeskeisyys, tunteettomuus ja laskelmoivuus sekä tarve olla jatkuvasti esillä ovat narsismiin kuuluvia oireita, mutta myös länsimaisen ihmisen hyväksyttyjä tunnusmerkkejä.

Minävaurio on itseluottamuksen ja itsearvostuksen puutetta.― Professori Liisa Keltikangas-Järvinen

Luonnehäiriöitä on monenlaisia. Yksi narsistisen luonnehäiriön muoto on minävaurio. Sitä on vaikea tunnistaa, koska ihminen saattaa vaikuttaa ns. normaalilta. Professori Liisa Keltikangas-Järvinen toteaa kyseisestä vauriosta, että aiemmin puhuttiin sosiopatiasta tai psykopatiasta. Hänen mukaansa tällaisella ihmisellä ei ole aitoja ihmissuhteita vaan ne perustuvat hyötyyn. Sitä on muun muassa se, että tarvitsee toisia ihmisiä itsensä kehumiseen ja ihailuun sekä kiittämiseen. Minävaurion syyt löytyvät Keltikangas-Järvisen mukaan lapsuudesta. "Vaurion on mahdollista syntyä, jos ei ole riittävästi turvallista ja luotettavaa ihmissuhdetta, jonka varaan minä-kuvansa voi rakentaa", hän toteaa.

Julkisen alan työpaikoilla tehdyn kartoituksen perusteella esimerkiksi seurakunnissa on runsaasti työpaikkakiusaamista. Henkinen väkivalta on usein vuosia, jopa vuosikymmeniä kestävää eikä esimies useinkaan puutu tai näe ongelmia. Toisaalta ongelmat voivat olla niin monimutkaisia, että jopa työsuojelu väsyy.

Narsistinen luonnehäiriö on kuin kaksikasvoinen Janus.― Lastenpsykiatri Jari Sinkkonen

Nuorten käyttämä väkivalta on raaistunut ja lisääntynyt. Lastenpsykiatri Jari Sinkkonen näkee yhtenä syynä sen, että kasvatuskulttuuri on muuttunut. "Lapset ovat saaneet nyt vapauksia enemmän kuin ennen ja siksi heistä on tullut sosiaalisempia. Joillakin vapaampi kasvatus on johtanut narsistisiin luonnehäiriöihin", Sinkkonen sanoo ja narsistinen luonnehäiriö on itsetuntohäiriö. Kotona on lasta saatettu ihailla epärealistisella tavalla. Kun lapsi tekee jonkun "hölmöyden", vanhemmat jättävät hänet yksin, koska ovat nähneet hänet vaaleanpunaisten silmälasien läpi. Tämä johtaa Sinkkosen mukaan siihen, että lapsi kohtaa nöyryyttäviä tilanteita.


Lisäksi Suomessa on liiaksi vallalla käsitys, että pienet lapset jo pärjäävät yksin. "Se on täysin väärä käsitys," Sinkkonen sanoo. Lapset ja nuoret kaipaavat turvallista aikuista arkeensa. Vanhempien materian perässä juokseminen ja heidän itsekeskeisyytensä ahdistavat nuoria, ohjelmassa todetaan. Toisaalta tietotekniikan hallitsema maailma on monille vanhemmille tuntematon alue. Lapset ja nuoret sen sijaan tuntevat tuon maailman. Amerikkalaistutkijan mukaan pelkkien "örkkien" ampuminen tietokonepeleissä voi alentaa kynnystä käyttää muutenkin väkivaltaa.

Tietolaatikko

Kiusaaja keskellämme -sarjan osa Luonnehäiriöinen perhepiirissä sai Koura-palkinnon vuonna 2001. Kunniamaininta radion faktasarjassa.

Kommentit
  • Kummelin rienaavat ja riehuvat varikset raakkuivat "Heii kaverii!"

    Kukapa ei olisi kärsinyt ivallisesti raakkuvista variksista?

    Kukapa ei olisi joskus kärsinyt ivallisesti raakkuvista variksista? Tämä mustaselkäinen kaksikko kiusaa ja keppostelee kuitenkin ihan omassa sarjassaan. Siipiveikot menevät herkästi henkilökohtaisuuksiin ja useimmat kolttoset voisi tuomita silkkana väkivaltana. Kummelin variskaksikko rienasi koko Suomen tv-kansaa vuosina 1992 ja 1993. Artikkeliin on koottu lintusten edesottamukset.

  • Vuodenkierto Koloveden kansallispuistossa

    Dokumentissa seurataan puiston vuodenkiertoa.

    Dokumentissa seurataan kansallispuiston elämää vuonna 1989. Koloveden alueella on runsaasti metsiä ja se edustaa näytävine kallioineen suomalaista järvierämaata parhaimmillaan. Puistossa on tiheä saimaannorppakanta ja alueelta on löydetty myös kalliomaalauksia.

  • Martti Suosalo – ostoskanavakielto ja menestyksen salaiset aseet

    Martti Suosalo Seitsemäs taivas -ohjelmassa 2012.

    Hiivasyndroomakuuri, Turkan haamu, paniikkihäiriö ja ostoskanavakielto – Martti Suosalo poimii värikkäitä hetkiä elämästään Maarit Tastulan haastateltavana. Miksi verhot menivät kiinni kuukaudeksi? Yrittikö uskonnollinen lahko huumata näyttelijän? Haastattelu on Seitsemäs taivas -ohjelmasta vuodelta 2012.

  • Reinikaisia "Niin maan perusteellisesti!"

    Suosikkisarjan alkuperäiset, täysimittaiset jaksot.

    Konstaapeli Artturi Sakari Reinikainen oli vuosina 1978 ja 1980 esitetyn Tankki täyteen -tv-sarjan suosituimpia hahmoja. Reinikaisen viisitoista, alkuperäistä ja täysimittaista jaksoa julkaistaan Yle Areenaan osana Toivotut-draamajulkaisua. Sarja jää pysyvästi katsottavaksi palveluun.

Uusimmat sisällöt - Elävä arkisto

  • Kummelin rienaavat ja riehuvat varikset raakkuivat "Heii kaverii!"

    Kukapa ei olisi kärsinyt ivallisesti raakkuvista variksista?

    Kukapa ei olisi joskus kärsinyt ivallisesti raakkuvista variksista? Tämä mustaselkäinen kaksikko kiusaa ja keppostelee kuitenkin ihan omassa sarjassaan. Siipiveikot menevät herkästi henkilökohtaisuuksiin ja useimmat kolttoset voisi tuomita silkkana väkivaltana. Kummelin variskaksikko rienasi koko Suomen tv-kansaa vuosina 1992 ja 1993. Artikkeliin on koottu lintusten edesottamukset.

  • Vuodenkierto Koloveden kansallispuistossa

    Dokumentissa seurataan puiston vuodenkiertoa.

    Dokumentissa seurataan kansallispuiston elämää vuonna 1989. Koloveden alueella on runsaasti metsiä ja se edustaa näytävine kallioineen suomalaista järvierämaata parhaimmillaan. Puistossa on tiheä saimaannorppakanta ja alueelta on löydetty myös kalliomaalauksia.

  • Martti Suosalo – ostoskanavakielto ja menestyksen salaiset aseet

    Martti Suosalo Seitsemäs taivas -ohjelmassa 2012.

    Hiivasyndroomakuuri, Turkan haamu, paniikkihäiriö ja ostoskanavakielto – Martti Suosalo poimii värikkäitä hetkiä elämästään Maarit Tastulan haastateltavana. Miksi verhot menivät kiinni kuukaudeksi? Yrittikö uskonnollinen lahko huumata näyttelijän? Haastattelu on Seitsemäs taivas -ohjelmasta vuodelta 2012.

  • Reinikaisia "Niin maan perusteellisesti!"

    Suosikkisarjan alkuperäiset, täysimittaiset jaksot.

    Konstaapeli Artturi Sakari Reinikainen oli vuosina 1978 ja 1980 esitetyn Tankki täyteen -tv-sarjan suosituimpia hahmoja. Reinikaisen viisitoista, alkuperäistä ja täysimittaista jaksoa julkaistaan Yle Areenaan osana Toivotut-draamajulkaisua. Sarja jää pysyvästi katsottavaksi palveluun.

  • Siskossa ja sen veljessä oli kaikki, sanoi Hardwick itsekin

    Sarja oli Hardwickin taidonnäyte tabujen rikkomisesta

    Vuonna 1986 esitetty kuusiosainen komediasarja Sisko ja sen veli onnistui yli odotusten jopa isänsä Neil Hardwickin mielestä. Tuija Ernamon ja Ilmari Saarelaisen puheenparresta kummunnut dialogi tiivistyi Hardwickin otteessa timantinkovaksi huumoriksi. Uutta olivat rytmi ja aiheet: tässä sarjassa rikottiin tabuja vastaansanomattoman ytimekkäästi.

  • Onnea Neil Hardwick! Tunnetko sitaatit ohjaajan teoksista?

    Muistatko, kuka sanoi nämä lauseet?

    Neil Hardwick täyttää 70 vuotta 22. heinäkuuta. Sen kunniaksi Areenaan julkaistaan lisää hänen ohjaamiaan sarjoja, jotka kutittelevat nauruhermoja. Sisko ja sen veli sekä Reinikainen ovat katsottavissa nyt. Tankki täyteen löytyy Areenasta jo ennestään.

  • Se aito oikea Andy McCoy – The Real McCoy on fiktiota ja dokumenttia yhdistävä elokuva maamme yhdestä tunnetuimmasta rokkarista

    The Real McCoy on mieleenpainuva kertomus Andy McCoysta.

    Pikimustat hiukset, kirjavia huiveja ja hattuja. Röyhelöä, koruja ja kajaalia. Suuri rakkaus musiikkiin sekoitettuna kyltymättömään rock-asenteeseen – kyseessä on tietysti Andy McCoy. Pekka Lehdon ohjaamassa The Real McCoy -elokuvassa (1999) kuvataan kiistatta Suomen yhden tunnetuimman rock-muusikon elämää dokumentaation ja fiktion kautta.

  • Suomen presidentit – tasavallan ensiaskeleita ja vallan vaiheita

    Presidentit kautta aikain kuvina ja äänessä.

    Elävän arkiston kooste esittelee Suomen presidentit Ståhlbergista Niinistöön arkistofilmien, tv-ohjelmien ja audioiden kautta. Varhaisimmistakin presidenteistä löytyy liikkuvaa kuvaa, sillä filmille on aikoinaan taltioitu muun muassa virkaanastujaispuheita. Ja mitä pidemmälle mennään, sitä enemmän löytyy myös epävirallisempaa kuvamateriaalia – presidentit ovat tulleet lähelle kansaa television välityksellä ja esitelleet niin harrastuksiaan kuin lemmikkejään.

  • Luotsi on merten henkivartija

    Luotsiveneet ovat elintärkeitä merellä työskennellessä.

    Vuonna 1994 julkaistu Meri työmaana -dokumentti käy läpi luotsien historiaa aina 90-luvulle asti. Dokumentin ovat toimittaneet Bosse von Willebrand ja Rikard Thölix.

  • Karvian ourat – uniikki saariryhmä Selkämerellä

    Ohjelma vuodelta 1971.

    Vuonna 1971 valmistuneessa tunnelmallisessa dokumentissa Karvian Ourat tutustutaan Ouran saaristoon ja asukkaisiin. Ourat on ainutlaatuinen saaristo avomeren tuntumassa. Selkämerellä sijaitseva, sadoista saarista ja luodoista koostuva säpäleinen kokonaisuus on maisemallisesti poikkeuksellisen merkittävä. Pirunpellot ja louhikko luovat saariryhmälle ominaisen maiseman.

  • Merikartan reunoilla – suomalaista saaristoa linssin läpi

    Lähde saaristomatkalle arkisto-ohjelmien parissa.

    Viettelevien postikorttimaisemien ohella osa saaristoromantiikan lumoa on eristäytyneisyys ja meren mahdin edessä nöyrtyminen. Kaukaiset luodot ja autiot majakat eivät lakkaa kiehtomasta venematkailijoita, mutta millaista on syrjäinen saaristolaiselämä paikallisväestön silmin? Nosta ankkuri ja lähde Elävän arkiston luotsaamalle merimatkalle Suomenlahdelta Perämerelle saaristoaiheisten dokumenttien parissa.