Hyppää pääsisältöön

Kiusaaja keskellämme

Historia tuntee monia hirmutekoihin yltänyttä narsistista hallitsijaa kuten Adolf Hitler, Josif Stalin tai Saddam Hussein. Luonnehäiriöinen voi kuitenkin elää myös lähipiirissämme esimerkiksi työpaikoillamme. Kiusaaja keskellämme -radiosarja (2001) antaa sekä kokemuksellista että asiantuntijatietoa narsistisesta luonnehäiriöstä. Ohjelmasarjassa asiantuntijoina ovat psykologian professori Liisa Keltikangas-Järvinen, lastenpsykiatri, ylilääkäri Jari Sinkkonen, teologi Per Lindblad ja psykologi Tony Dunderfelt.

Kiusaaja keskellämme -ohjelmasarjan idea ja tarve syntyi yleisön runsaasta palautteesta.

"Tein ensimmäisen ohjelman keväällä 2001. Palaute yllätti minut ja pakotti tekemään lisää. Ongelma osoittautui laajaksi. Minulle ilmoittautui vapaaehtoisia, jotka suostuivat kertomaan ohjelmissa omista kokemuksistaan. He halusivat auttaa muita tunnistamaan ongelman”, kertoo sarjan toimittaja Brita Jokinen-Morris.

Luonnehäiriöinen voi olla ns. normaalisti käyttäytyvä ihminen. Hän aiheuttaa ympärillään eläville ahdistusta ja kärsimystä, manipuloiden ja musertamalla henkisesti. Usein kuitenkin luonnehäiriöisen uhrit kokevat itsensä syyllisiksi omaan pahaan oloonsa.


Monia narsistisia piirteitä voi nimittää myös länsimaiseksi elämäntyyliksi. Itsekeskeisyys, tunteettomuus ja laskelmoivuus sekä tarve olla jatkuvasti esillä ovat narsismiin kuuluvia oireita, mutta myös länsimaisen ihmisen hyväksyttyjä tunnusmerkkejä.

Minävaurio on itseluottamuksen ja itsearvostuksen puutetta.― Professori Liisa Keltikangas-Järvinen

Luonnehäiriöitä on monenlaisia. Yksi narsistisen luonnehäiriön muoto on minävaurio. Sitä on vaikea tunnistaa, koska ihminen saattaa vaikuttaa ns. normaalilta. Professori Liisa Keltikangas-Järvinen toteaa kyseisestä vauriosta, että aiemmin puhuttiin sosiopatiasta tai psykopatiasta. Hänen mukaansa tällaisella ihmisellä ei ole aitoja ihmissuhteita vaan ne perustuvat hyötyyn. Sitä on muun muassa se, että tarvitsee toisia ihmisiä itsensä kehumiseen ja ihailuun sekä kiittämiseen. Minävaurion syyt löytyvät Keltikangas-Järvisen mukaan lapsuudesta. "Vaurion on mahdollista syntyä, jos ei ole riittävästi turvallista ja luotettavaa ihmissuhdetta, jonka varaan minä-kuvansa voi rakentaa", hän toteaa.

Julkisen alan työpaikoilla tehdyn kartoituksen perusteella esimerkiksi seurakunnissa on runsaasti työpaikkakiusaamista. Henkinen väkivalta on usein vuosia, jopa vuosikymmeniä kestävää eikä esimies useinkaan puutu tai näe ongelmia. Toisaalta ongelmat voivat olla niin monimutkaisia, että jopa työsuojelu väsyy.

Narsistinen luonnehäiriö on kuin kaksikasvoinen Janus.― Lastenpsykiatri Jari Sinkkonen

Nuorten käyttämä väkivalta on raaistunut ja lisääntynyt. Lastenpsykiatri Jari Sinkkonen näkee yhtenä syynä sen, että kasvatuskulttuuri on muuttunut. "Lapset ovat saaneet nyt vapauksia enemmän kuin ennen ja siksi heistä on tullut sosiaalisempia. Joillakin vapaampi kasvatus on johtanut narsistisiin luonnehäiriöihin", Sinkkonen sanoo ja narsistinen luonnehäiriö on itsetuntohäiriö. Kotona on lasta saatettu ihailla epärealistisella tavalla. Kun lapsi tekee jonkun "hölmöyden", vanhemmat jättävät hänet yksin, koska ovat nähneet hänet vaaleanpunaisten silmälasien läpi. Tämä johtaa Sinkkosen mukaan siihen, että lapsi kohtaa nöyryyttäviä tilanteita.


Lisäksi Suomessa on liiaksi vallalla käsitys, että pienet lapset jo pärjäävät yksin. "Se on täysin väärä käsitys," Sinkkonen sanoo. Lapset ja nuoret kaipaavat turvallista aikuista arkeensa. Vanhempien materian perässä juokseminen ja heidän itsekeskeisyytensä ahdistavat nuoria, ohjelmassa todetaan. Toisaalta tietotekniikan hallitsema maailma on monille vanhemmille tuntematon alue. Lapset ja nuoret sen sijaan tuntevat tuon maailman. Amerikkalaistutkijan mukaan pelkkien "örkkien" ampuminen tietokonepeleissä voi alentaa kynnystä käyttää muutenkin väkivaltaa.

Tietolaatikko

Kiusaaja keskellämme -sarjan osa Luonnehäiriöinen perhepiirissä sai Koura-palkinnon vuonna 2001. Kunniamaininta radion faktasarjassa.

Kommentit
  • Ihmisten lauluja – kooste Samuli Putron urasta vuosien varrelta

    Samuli Putro on tunnettu Zen Cafén lisäksi soolourastaan.

    Muusikko Samuli Putro mielletään monesti oivaltavana älykkönä, joka osaa kirjoittaa uskottavasti niin teinitytön kuin ehtoopuolella olevan vanhuksen sielunmaisemasta. Putron luotsaama yhtye, suomirockin kärkikastiin noussut Zen Café ilmoitti jäävänsä tauolle vuonna 2008. Tämän jälkeen Putro ryhtyi soolouralle. Merkittävä ura on sisältänyt hittejä, palkintoja sekä itsensä tutkiskelua. Elävä arkisto kokosi Samuli Putron haastatteluita, live-esiintymisiä ja musiikkivideoita vuosien varrelta.

  • Sulje silmät ja sukella Kapteeni Nemon kyydissä vedenalaiselle maailmanympärysmatkalle

    Yrjö Kostermaa loihti Vernen romaanista kuunnelman 1956.

    Ranskalainen tieteiskirjailija Jules Verne (1828-1905) kirjoitti sukellusveneistä ja avaruusmatkailusta aikana, jolloin höyryveturi oli kehittynein liikkumismuoto. Antero Alpola ja Yrjö Kostermaa loihtivat vuonna 1956 samannimisen alkuperäisteoksen pohjalta kuunnelman Sukelluslaivalla maapallon ympäri.

  • A Finnish take on "Y.M.C.A."

    NMKY became the world's most popular music video

    NMKY, a music video shown in the Finnish television show Hepskukkuu, became the world’s most popular online video on 24 August, 2007. The video amassed hundreds of thousands of views in a single day.

  • Suomen ensimmäinen musikaali Ruma Elsa filmatisoitiin musiikkielokuvaksi

    Ruma Elsa tallentui filmille toistamiseen 1965.

    Ensio Rislakin kirjoittama näytelmä Ruma Elsa hurmasi filmillä toistamiseen 1965, kun suomalaisen nukketeatterin uranuurtaja Sirppa Sivori-Asp ohjasi sukupolvien välistä kuilua kuvaavan ilottelun – ja samalla Suomen ensimmäisen musikaalin – musiikkielokuvaksi.

Uusimmat sisällöt - Elävä arkisto

  • Ihmisten lauluja – kooste Samuli Putron urasta vuosien varrelta

    Samuli Putro on tunnettu Zen Cafén lisäksi soolourastaan.

    Muusikko Samuli Putro mielletään monesti oivaltavana älykkönä, joka osaa kirjoittaa uskottavasti niin teinitytön kuin ehtoopuolella olevan vanhuksen sielunmaisemasta. Putron luotsaama yhtye, suomirockin kärkikastiin noussut Zen Café ilmoitti jäävänsä tauolle vuonna 2008. Tämän jälkeen Putro ryhtyi soolouralle. Merkittävä ura on sisältänyt hittejä, palkintoja sekä itsensä tutkiskelua. Elävä arkisto kokosi Samuli Putron haastatteluita, live-esiintymisiä ja musiikkivideoita vuosien varrelta.

  • Sulje silmät ja sukella Kapteeni Nemon kyydissä vedenalaiselle maailmanympärysmatkalle

    Yrjö Kostermaa loihti Vernen romaanista kuunnelman 1956.

    Ranskalainen tieteiskirjailija Jules Verne (1828-1905) kirjoitti sukellusveneistä ja avaruusmatkailusta aikana, jolloin höyryveturi oli kehittynein liikkumismuoto. Antero Alpola ja Yrjö Kostermaa loihtivat vuonna 1956 samannimisen alkuperäisteoksen pohjalta kuunnelman Sukelluslaivalla maapallon ympäri.

  • A Finnish take on "Y.M.C.A."

    NMKY became the world's most popular music video

    NMKY, a music video shown in the Finnish television show Hepskukkuu, became the world’s most popular online video on 24 August, 2007. The video amassed hundreds of thousands of views in a single day.

  • Suomen ensimmäinen musikaali Ruma Elsa filmatisoitiin musiikkielokuvaksi

    Ruma Elsa tallentui filmille toistamiseen 1965.

    Ensio Rislakin kirjoittama näytelmä Ruma Elsa hurmasi filmillä toistamiseen 1965, kun suomalaisen nukketeatterin uranuurtaja Sirppa Sivori-Asp ohjasi sukupolvien välistä kuilua kuvaavan ilottelun – ja samalla Suomen ensimmäisen musikaalin – musiikkielokuvaksi.

  • Tylsät kesäpäivät muuttuvat ravisuttaviksi seikkailuiksi – Pertsa ja Kilu, Susikoira Roi ja muut sankarit nyt Areenassa

    Areenassa on julkaistu lapsuudesta tuttuja seikkailuja.

    Joskus eivät aikuisten taidot riitä ja silloin tarvitaan lasten neuvokkuutta. Areenan kesäkuun Toivotut-paketin katsoja saa apetta mielikuvitukselleen, kun Pertsa ja Kilu nuuskivat hämäräpuuhien jäljille tai hyväsydäminen Tomi pelastaa susikoira Roin.

    Toivotut: Pertsa, Kilu ja Roi – lapsia seikkailuissa Yle Areenassa

  • Finland’s First Dogs and other presidential pets

    Pets have accompanied Finnish presidents for decades.

    Though Lennu the Boston Terrier is probably Finland’s most-beloved First Dog, Finnish heads of state have been known animal lovers since Marshal Mannerheim, whose trusty steed Käthy even attended the marshal’s funeral at his request.

  • "Radiokin renkkailee" – yleisökirje 60 vuoden takaa avasi ikkunan menneisyyteen

    Nuori perheenäiti Aili kirjoitti Yleisradiolle runon 1951.

    Saimme yleisökirjeen. Nuori perheenäiti Aili, Nokian kupeesta Sarkolan kylästä, on kirjoittanut Yleisradiolle viisisivuisen kalevalamittaisen runon, jossa hän kertoo radion ohjelmavirran merkityksestä omassa arjessaan. Viiden pojan äitinä maalla, kiireisenä emäntänä, hänen sivistyksensä, virkistyksensä ja seuransa ovat pitkälti pohjautuneet radioon. Kirje on mummini kirjoittama vuonna 1951, hänen ollessaan 35-vuotias.

  • Turpaanvetoa taiteen eteen – Luomisen tuskaa Kummelissa

    Autertaiteilija Martti Hakonen on ehdoton taiteessaan.

    Auter-taiteilija Martti Hakonen on äärimmäisen ehdoton taiteessaan. Mies ei emmi kokeilla siipiään juuri minkään taidelajin saralla. Avustajaparat voisivat tosin olla hieman kykenevämpiä. Onneksi luovuus valuu neron mielestä myös yksinkertaisempien sielujen hyödynnettäväksi – joko täyttä kurkkua huutamalla tai viimeistään luuvitosen kultaisella kosketuksella. Artikkeliin on koottu kaikki Martti Hakosen taidekokeilut.

  • Charles Dickensin riemukas esikoisromaani kääntyi kesäiseksi kuunnelmaksi 1961

    Veijariromaani julkaistiin aluksi 19-osaisena jatkotarinana.

    Pickwick-kerhon jälkeenjääneet paperit kertoo hupaisista hahmoista koostuvasta, “tieteellisille” tutkimuksille pyhitetystä seurasta ja sen tutkimusmatkoista ympäri vanhaa ja iloista Englantia. Tarina valloitti lukijoita aluksi kirjallisuuslehden jatkokertomuksena vuosina 1836–37. Reilu vuosisata myöhemmin veijariromaani sovitettiin kuunnelmaksi suomalaisille radioaalloille.

  • Tampereella sijainnut puuvillatehdas jätti jälkensä Suomen historiaan – ja sulkeutuessaan useat työttömäksi

    Finlaysonin tehdasalue oli merkittävä työllistäjä naisille.

    Tampereen Finlaysonin tehdasalue oli yli vuosisadan ajan suuri työllistäjä pääasiassa sikäläisille naisille. Tehtaassa valmistettiin erilaisia kangastuotteita sekä lankaa. Jylhät tiiliseinät kätkivät sisälleen monenlaista tarinaa ja tarjosivat myös omanlaisen yhteisönsä asumisjärjestelyineen ja palveluineen. Alueella toimi muun muassa oma sairaala, päiväkoti sekä poliisi ja palokunta. Vuonna 1999 julkaistu Naisia, pumpulia, ompelukoneita -dokumentti kertoo tehdasalueesta ja sen sydämestä – uutterista naistyöntekijöistä.