Kiusaaja keskellämme

Ojat on rajat -ohjelman kohtaus Joonas Nordman,2004,Auni Tuovinen

Julkaistu 26.09.2007 - 10:00. Päivitetty 28.09.2020 - 17:11

Historia tuntee monia hirmutekoihin yltänyttä narsistista hallitsijaa. Luonnehäiriöinen voi kuitenkin elää myös lähipiirissämme esimerkiksi työpaikoillamme. Kiusaaja keskellämme -radiosarja (2001) antaa sekä kokemuksellista että asiantuntijatietoa narsistisesta luonnehäiriöstä. Ohjelmasarjassa asiantuntijoina ovat psykologian professori Liisa Keltikangas-Järvinen, lastenpsykiatri, ylilääkäri Jari Sinkkonen, teologi Per Lindblad ja psykologi Tony Dunderfelt.

Kiusaaja keskellämme -ohjelmasarjan idea ja tarve syntyi yleisön runsaasta palautteesta. "Tein ensimmäisen ohjelman keväällä 2001. Palaute yllätti minut ja pakotti tekemään lisää. Ongelma osoittautui laajaksi. Minulle ilmoittautui vapaaehtoisia, jotka suostuivat kertomaan ohjelmissa omista kokemuksistaan. He halusivat auttaa muita tunnistamaan ongelman”, kertoo sarjan toimittaja Brita Jokinen-Morris.

Lataa

Luonnehäiriöinen voi olla ns. normaalisti käyttäytyvä ihminen. Hän aiheuttaa ympärillään eläville ahdistusta ja kärsimystä, manipuloiden ja musertamalla henkisesti. Usein kuitenkin luonnehäiriöisen uhrit kokevat itsensä syyllisiksi omaan pahaan oloonsa.

Lataa

Monia narsistisia piirteitä voi nimittää myös länsimaiseksi elämäntyyliksi. Itsekeskeisyys, tunteettomuus ja laskelmoivuus sekä tarve olla jatkuvasti esillä ovat narsismiin kuuluvia oireita, mutta myös länsimaisen ihmisen hyväksyttyjä tunnusmerkkejä.

Minävaurio on itseluottamuksen ja itsearvostuksen puutetta.― Professori Liisa Keltikangas-Järvinen

Luonnehäiriöitä on monenlaisia. Yksi narsistisen luonnehäiriön muoto on minävaurio. Sitä on vaikea tunnistaa, koska ihminen saattaa vaikuttaa ns. normaalilta. Professori Liisa Keltikangas-Järvinen toteaa kyseisestä vauriosta, että aiemmin puhuttiin sosiopatiasta tai psykopatiasta. Hänen mukaansa tällaisella ihmisellä ei ole aitoja ihmissuhteita vaan ne perustuvat hyötyyn. Sitä on muun muassa se, että tarvitsee toisia ihmisiä itsensä kehumiseen ja ihailuun sekä kiittämiseen. Minävaurion syyt löytyvät Keltikangas-Järvisen mukaan lapsuudesta. "Vaurion on mahdollista syntyä, jos ei ole riittävästi turvallista ja luotettavaa ihmissuhdetta, jonka varaan minä-kuvansa voi rakentaa", hän toteaa.

Lataa

Julkisen alan työpaikoilla tehdyn kartoituksen perusteella esimerkiksi seurakunnissa on runsaasti työpaikkakiusaamista. Henkinen väkivalta on usein vuosia, jopa vuosikymmeniä kestävää eikä esimies useinkaan puutu tai näe ongelmia. Toisaalta ongelmat voivat olla niin monimutkaisia, että jopa työsuojelu väsyy.

Lataa

Narsistinen luonnehäiriö on kuin kaksikasvoinen Janus.― Lastenpsykiatri Jari Sinkkonen

Nuorten käyttämä väkivalta on raaistunut ja lisääntynyt. Lastenpsykiatri Jari Sinkkonen näkee yhtenä syynä sen, että kasvatuskulttuuri on muuttunut. "Lapset ovat saaneet nyt vapauksia enemmän kuin ennen ja siksi heistä on tullut sosiaalisempia. Joillakin vapaampi kasvatus on johtanut narsistisiin luonnehäiriöihin", Sinkkonen sanoo ja narsistinen luonnehäiriö on itsetuntohäiriö. Kotona on lasta saatettu ihailla epärealistisella tavalla. Kun lapsi tekee jonkun "hölmöyden", vanhemmat jättävät hänet yksin, koska ovat nähneet hänet vaaleanpunaisten silmälasien läpi. Tämä johtaa Sinkkosen mukaan siihen, että lapsi kohtaa nöyryyttäviä tilanteita.

Lataa

Lisäksi Suomessa on liiaksi vallalla käsitys, että pienet lapset jo pärjäävät yksin. "Se on täysin väärä käsitys," Sinkkonen sanoo. Lapset ja nuoret kaipaavat turvallista aikuista arkeensa. Vanhempien materian perässä juokseminen ja heidän itsekeskeisyytensä ahdistavat nuoria, ohjelmassa todetaan. Toisaalta tietotekniikan hallitsema maailma on monille vanhemmille tuntematon alue. Lapset ja nuoret sen sijaan tuntevat tuon maailman. Amerikkalaistutkijan mukaan pelkkien "örkkien" ampuminen tietokonepeleissä voi alentaa kynnystä käyttää muutenkin väkivaltaa.