Hyppää pääsisältöön

Kiusaaja keskellämme

Historia tuntee monia hirmutekoihin yltänyttä narsistista hallitsijaa kuten Adolf Hitler, Josif Stalin tai Saddam Hussein. Luonnehäiriöinen voi kuitenkin elää myös lähipiirissämme esimerkiksi työpaikoillamme. Kiusaaja keskellämme -radiosarja (2001) antaa sekä kokemuksellista että asiantuntijatietoa narsistisesta luonnehäiriöstä. Ohjelmasarjassa asiantuntijoina ovat psykologian professori Liisa Keltikangas-Järvinen, lastenpsykiatri, ylilääkäri Jari Sinkkonen, teologi Per Lindblad ja psykologi Tony Dunderfelt.

Kiusaaja keskellämme -ohjelmasarjan idea ja tarve syntyi yleisön runsaasta palautteesta.

"Tein ensimmäisen ohjelman keväällä 2001. Palaute yllätti minut ja pakotti tekemään lisää. Ongelma osoittautui laajaksi. Minulle ilmoittautui vapaaehtoisia, jotka suostuivat kertomaan ohjelmissa omista kokemuksistaan. He halusivat auttaa muita tunnistamaan ongelman”, kertoo sarjan toimittaja Brita Jokinen-Morris.

Luonnehäiriöinen voi olla ns. normaalisti käyttäytyvä ihminen. Hän aiheuttaa ympärillään eläville ahdistusta ja kärsimystä, manipuloiden ja musertamalla henkisesti. Usein kuitenkin luonnehäiriöisen uhrit kokevat itsensä syyllisiksi omaan pahaan oloonsa.


Monia narsistisia piirteitä voi nimittää myös länsimaiseksi elämäntyyliksi. Itsekeskeisyys, tunteettomuus ja laskelmoivuus sekä tarve olla jatkuvasti esillä ovat narsismiin kuuluvia oireita, mutta myös länsimaisen ihmisen hyväksyttyjä tunnusmerkkejä.

Minävaurio on itseluottamuksen ja itsearvostuksen puutetta.― Professori Liisa Keltikangas-Järvinen

Luonnehäiriöitä on monenlaisia. Yksi narsistisen luonnehäiriön muoto on minävaurio. Sitä on vaikea tunnistaa, koska ihminen saattaa vaikuttaa ns. normaalilta. Professori Liisa Keltikangas-Järvinen toteaa kyseisestä vauriosta, että aiemmin puhuttiin sosiopatiasta tai psykopatiasta. Hänen mukaansa tällaisella ihmisellä ei ole aitoja ihmissuhteita vaan ne perustuvat hyötyyn. Sitä on muun muassa se, että tarvitsee toisia ihmisiä itsensä kehumiseen ja ihailuun sekä kiittämiseen. Minävaurion syyt löytyvät Keltikangas-Järvisen mukaan lapsuudesta. "Vaurion on mahdollista syntyä, jos ei ole riittävästi turvallista ja luotettavaa ihmissuhdetta, jonka varaan minä-kuvansa voi rakentaa", hän toteaa.

Julkisen alan työpaikoilla tehdyn kartoituksen perusteella esimerkiksi seurakunnissa on runsaasti työpaikkakiusaamista. Henkinen väkivalta on usein vuosia, jopa vuosikymmeniä kestävää eikä esimies useinkaan puutu tai näe ongelmia. Toisaalta ongelmat voivat olla niin monimutkaisia, että jopa työsuojelu väsyy.

Narsistinen luonnehäiriö on kuin kaksikasvoinen Janus.― Lastenpsykiatri Jari Sinkkonen

Nuorten käyttämä väkivalta on raaistunut ja lisääntynyt. Lastenpsykiatri Jari Sinkkonen näkee yhtenä syynä sen, että kasvatuskulttuuri on muuttunut. "Lapset ovat saaneet nyt vapauksia enemmän kuin ennen ja siksi heistä on tullut sosiaalisempia. Joillakin vapaampi kasvatus on johtanut narsistisiin luonnehäiriöihin", Sinkkonen sanoo ja narsistinen luonnehäiriö on itsetuntohäiriö. Kotona on lasta saatettu ihailla epärealistisella tavalla. Kun lapsi tekee jonkun "hölmöyden", vanhemmat jättävät hänet yksin, koska ovat nähneet hänet vaaleanpunaisten silmälasien läpi. Tämä johtaa Sinkkosen mukaan siihen, että lapsi kohtaa nöyryyttäviä tilanteita.


Lisäksi Suomessa on liiaksi vallalla käsitys, että pienet lapset jo pärjäävät yksin. "Se on täysin väärä käsitys," Sinkkonen sanoo. Lapset ja nuoret kaipaavat turvallista aikuista arkeensa. Vanhempien materian perässä juokseminen ja heidän itsekeskeisyytensä ahdistavat nuoria, ohjelmassa todetaan. Toisaalta tietotekniikan hallitsema maailma on monille vanhemmille tuntematon alue. Lapset ja nuoret sen sijaan tuntevat tuon maailman. Amerikkalaistutkijan mukaan pelkkien "örkkien" ampuminen tietokonepeleissä voi alentaa kynnystä käyttää muutenkin väkivaltaa.

Tietolaatikko

Kiusaaja keskellämme -sarjan osa Luonnehäiriöinen perhepiirissä sai Koura-palkinnon vuonna 2001. Kunniamaininta radion faktasarjassa.

Kommentit
  • Möttönen ja Vehtaaja ratkovat Tehtäviä isolla T:llä

    Raija Orasen lastenkuunnelmasarja nyt pysyvästi Areenassa.

    Raija Oranen on urallaan kirjoittanut niin romaaneja, lastenkirjoja, novelleja kuin elokuva- ja televisokäsikirjoituksia. Hänen esikoislastenkirjansa Möttönen ja vehtaaja ilmestyi vuonna 1979 ja siitä tehtiin samaisena vuonna Ylelle radiokuunnelma. Lukijoina toimivat Jyrki Kovaleff, Aune Lind, Seppo Kolehmainen sekä Lea Pennanen-Mattila.

  • Pullantuoksuinen Hannes vaiko bensankatkuinen Sulo? Testaa, kuka tv-sarjojemme isähahmoista olet!

    Elävän arkiston leikkimielinen isyystesti.

    Oletko isänä Kotikadun Hannes vaiko Rintamäkeläisten Antti? Tai vaikkapa Kyllä isä osaa -sarjan isä? Se selviää tekemällä Elävän arkiston leikkimielisen isyystestin: valitse vastauksista vaihtoehto, joka kuvaa itseäsi parhaiten. Halutessasi voit toki myös selvittää, ketä suomalaista draamaisää oma isäsi muistuttaa. Onnea matkaan!

  • Venäläisen kirjanpitäjän traaginen kuolema käynnisti pitkän ketjun – Likaisen rahan liikkeitä etsitään eurooppalaisista pankeista

    Rahanpesuepäilyjä myös Suomessa toimivissa pankeissa.

    Eurooppalaiset pankit ovat joutuneet viime vuosina useiden rahanpesuepäilyjen kohteeksi. Viimeksi esillä on ollut Danske Bankin sekä Nordean epäillyt yhteydet rikollisen venäläisen rahan pesuoperaatioihin. Yksi epäilty rikollisen rahan lähde liittyy Sergei Magnitskin traagiseen tapaukseen. Ulkolinja kertoi tutkintavankeudessa epäselvissä oloissa kuolleen moskovalaisen kirjanpitäjän kohtalosta ohjelmassa Kuollut mies tuomiolla vuonna 2013.

Uusimmat sisällöt - Elävä arkisto