Hyppää pääsisältöön

Kiusaaja keskellämme

Historia tuntee monia hirmutekoihin yltänyttä narsistista hallitsijaa kuten Adolf Hitler, Josif Stalin tai Saddam Hussein. Luonnehäiriöinen voi kuitenkin elää myös lähipiirissämme esimerkiksi työpaikoillamme. Kiusaaja keskellämme -radiosarja (2001) antaa sekä kokemuksellista että asiantuntijatietoa narsistisesta luonnehäiriöstä. Ohjelmasarjassa asiantuntijoina ovat psykologian professori Liisa Keltikangas-Järvinen, lastenpsykiatri, ylilääkäri Jari Sinkkonen, teologi Per Lindblad ja psykologi Tony Dunderfelt.

Kiusaaja keskellämme -ohjelmasarjan idea ja tarve syntyi yleisön runsaasta palautteesta.

"Tein ensimmäisen ohjelman keväällä 2001. Palaute yllätti minut ja pakotti tekemään lisää. Ongelma osoittautui laajaksi. Minulle ilmoittautui vapaaehtoisia, jotka suostuivat kertomaan ohjelmissa omista kokemuksistaan. He halusivat auttaa muita tunnistamaan ongelman”, kertoo sarjan toimittaja Brita Jokinen-Morris.

Luonnehäiriöinen voi olla ns. normaalisti käyttäytyvä ihminen. Hän aiheuttaa ympärillään eläville ahdistusta ja kärsimystä, manipuloiden ja musertamalla henkisesti. Usein kuitenkin luonnehäiriöisen uhrit kokevat itsensä syyllisiksi omaan pahaan oloonsa.


Monia narsistisia piirteitä voi nimittää myös länsimaiseksi elämäntyyliksi. Itsekeskeisyys, tunteettomuus ja laskelmoivuus sekä tarve olla jatkuvasti esillä ovat narsismiin kuuluvia oireita, mutta myös länsimaisen ihmisen hyväksyttyjä tunnusmerkkejä.

Minävaurio on itseluottamuksen ja itsearvostuksen puutetta.― Professori Liisa Keltikangas-Järvinen

Luonnehäiriöitä on monenlaisia. Yksi narsistisen luonnehäiriön muoto on minävaurio. Sitä on vaikea tunnistaa, koska ihminen saattaa vaikuttaa ns. normaalilta. Professori Liisa Keltikangas-Järvinen toteaa kyseisestä vauriosta, että aiemmin puhuttiin sosiopatiasta tai psykopatiasta. Hänen mukaansa tällaisella ihmisellä ei ole aitoja ihmissuhteita vaan ne perustuvat hyötyyn. Sitä on muun muassa se, että tarvitsee toisia ihmisiä itsensä kehumiseen ja ihailuun sekä kiittämiseen. Minävaurion syyt löytyvät Keltikangas-Järvisen mukaan lapsuudesta. "Vaurion on mahdollista syntyä, jos ei ole riittävästi turvallista ja luotettavaa ihmissuhdetta, jonka varaan minä-kuvansa voi rakentaa", hän toteaa.

Julkisen alan työpaikoilla tehdyn kartoituksen perusteella esimerkiksi seurakunnissa on runsaasti työpaikkakiusaamista. Henkinen väkivalta on usein vuosia, jopa vuosikymmeniä kestävää eikä esimies useinkaan puutu tai näe ongelmia. Toisaalta ongelmat voivat olla niin monimutkaisia, että jopa työsuojelu väsyy.

Narsistinen luonnehäiriö on kuin kaksikasvoinen Janus.― Lastenpsykiatri Jari Sinkkonen

Nuorten käyttämä väkivalta on raaistunut ja lisääntynyt. Lastenpsykiatri Jari Sinkkonen näkee yhtenä syynä sen, että kasvatuskulttuuri on muuttunut. "Lapset ovat saaneet nyt vapauksia enemmän kuin ennen ja siksi heistä on tullut sosiaalisempia. Joillakin vapaampi kasvatus on johtanut narsistisiin luonnehäiriöihin", Sinkkonen sanoo ja narsistinen luonnehäiriö on itsetuntohäiriö. Kotona on lasta saatettu ihailla epärealistisella tavalla. Kun lapsi tekee jonkun "hölmöyden", vanhemmat jättävät hänet yksin, koska ovat nähneet hänet vaaleanpunaisten silmälasien läpi. Tämä johtaa Sinkkosen mukaan siihen, että lapsi kohtaa nöyryyttäviä tilanteita.


Lisäksi Suomessa on liiaksi vallalla käsitys, että pienet lapset jo pärjäävät yksin. "Se on täysin väärä käsitys," Sinkkonen sanoo. Lapset ja nuoret kaipaavat turvallista aikuista arkeensa. Vanhempien materian perässä juokseminen ja heidän itsekeskeisyytensä ahdistavat nuoria, ohjelmassa todetaan. Toisaalta tietotekniikan hallitsema maailma on monille vanhemmille tuntematon alue. Lapset ja nuoret sen sijaan tuntevat tuon maailman. Amerikkalaistutkijan mukaan pelkkien "örkkien" ampuminen tietokonepeleissä voi alentaa kynnystä käyttää muutenkin väkivaltaa.

Tietolaatikko

Kiusaaja keskellämme -sarjan osa Luonnehäiriöinen perhepiirissä sai Koura-palkinnon vuonna 2001. Kunniamaininta radion faktasarjassa.

Kommentit
  • Chileläisen Alvarezin perheen pakolaisvuosista jäi muistoksi Turun murre – poika Luis palasi asumaan Suomeen

    Vaiheita pakolaisuudesta paluumuuttoon Ylen ohjelmissa.

    Alvarezit pakenivat Chilen syksyn 1973 vallankumouksen jälkeistä kaaosta ja vainoja Suomeen. Viisihenkinen perhe asettui Turkuun yli kymmeneksi vuodeksi, mutta palasi Chileen 1985. Suomeen sydämen siteet luonut vanhin poika Luis muutti kuitenkin takaisin Turkuun opiskelemaan. Perheen vaiheita on tallentunut Ylen ohjelmiin, joissa heitä saatellaan paluumatkalle vanhaan kotimaahan, käydään tapaamassa poliittisesti uudelleen järjestäytyvässä Chilessä sekä kuullaan perheen tarinaa aikuisena Turussa yliopistouran luoneen Luis Alvarezin kertomana.

  • Hard Rock Hallelujah! – Lordi rokkasi Suomelle euroviisuvoiton 2006

    Lordi toi Suomelle historiallisen euroviisuvoiton 2006.

    Finland twelve points! Suomi 12 pistettä! Kolme sanaa, joita harvoin on Euroviisuissa kuultu, mutta vuonna 2006 ne lausuttiin peräti kahdeksan kertaa. Lordi pokkasi Suomen ensimmäisen euroviisuvoiton kaikkien aikojen piste-ennätyksellä ja viisuhistorian ensimmäisenä hard rock -yhtyeenä. Elävän arkiston koosteessa muistellaan Lordin matkaa karsinnoista aina Kauppatorin yleisöennätyksen keränneisiin voitonjuhliin asti.

Uusimmat sisällöt - Elävä arkisto

  • Chileläisen Alvarezin perheen pakolaisvuosista jäi muistoksi Turun murre – poika Luis palasi asumaan Suomeen

    Vaiheita pakolaisuudesta paluumuuttoon Ylen ohjelmissa.

    Alvarezit pakenivat Chilen syksyn 1973 vallankumouksen jälkeistä kaaosta ja vainoja Suomeen. Viisihenkinen perhe asettui Turkuun yli kymmeneksi vuodeksi, mutta palasi Chileen 1985. Suomeen sydämen siteet luonut vanhin poika Luis muutti kuitenkin takaisin Turkuun opiskelemaan. Perheen vaiheita on tallentunut Ylen ohjelmiin, joissa heitä saatellaan paluumatkalle vanhaan kotimaahan, käydään tapaamassa poliittisesti uudelleen järjestäytyvässä Chilessä sekä kuullaan perheen tarinaa aikuisena Turussa yliopistouran luoneen Luis Alvarezin kertomana.

  • Hard Rock Hallelujah! – Lordi rokkasi Suomelle euroviisuvoiton 2006

    Lordi toi Suomelle historiallisen euroviisuvoiton 2006.

    Finland twelve points! Suomi 12 pistettä! Kolme sanaa, joita harvoin on Euroviisuissa kuultu, mutta vuonna 2006 ne lausuttiin peräti kahdeksan kertaa. Lordi pokkasi Suomen ensimmäisen euroviisuvoiton kaikkien aikojen piste-ennätyksellä ja viisuhistorian ensimmäisenä hard rock -yhtyeenä. Elävän arkiston koosteessa muistellaan Lordin matkaa karsinnoista aina Kauppatorin yleisöennätyksen keränneisiin voitonjuhliin asti.

  • Elämä chileläispakolaisena Suomessa oli sopeutumista, kaipuuta ja kipeitä muistoja

    Chilen pakolaiset Suomessa 1970-luvulla.

    Syyskuun 11. päivä vuonna 1973 Chilessä alkoi vallankaappaus, jonka seurauksena tuhansia ihmisiä lähti maasta pakoon. Osa pakolaisista tuli myös Suomeen. Chileläissyntyisen ohjaajan Angelina Vasquezin ohjaama Kaksi vuotta Suomessa (1975) ja Matti Ijäksen ohjaama Vieras poika (1974) kertovat chileläispakolaisista Suomessa ja heidän lähtönsä syistä sekä taustoista.

  • Ystävyyttä ja hämäräbisneksiä Areenassa – kuusi asiaa, jotka yhdistävät kasarin ja ysärin seikkailusarjoja

    Kuusikko ja kuoleman varjot sekä muut sarjat Areenassa.

    Kalakukkoreseptin ryöväävät rosvot, huumerahojen perässä oleva prätkäjengi ja muut hämäräbisnekset houkuttelevat lapsia ja nuoria selvittämään rikoksia. Yhdeksän kesäistä jännitysohjelmaa on julkaistu nyt Areenaan ja ne ovat katsottavissa vähintään vuoden ajan. Listasimme kuusi asiaa, jotka yhdistävät näitä seikkailuja.

  • Laulajatar Aulikki Rautawaara oli ihailtu tähti – Musiikin syntymäpäiväkalenteri

    Muistamme syntymäpäivänä 2. toukokuuta.

    Aulikki Rautawaara oli häikäisevä kaunotar ja kansainvälinen sopraano, jota ihailivat kaikki, huippukapellimestareista aina marsalkka Mannerheimiin. Die Rautawaara liikkui 1930–1940-luvulla eurooppalaisissa kulttuurisalongeissa kuin kotonaan, ja hänestä kiinnostuivat niin äänilevyteollisuus kuin elokuvatuottajatkin.

  • "Yhtenäistä kansaa ei voi koskaan voittaa" – Chilen kansainvälinen solidaarisuusliike alkoi Helsingistä 1973

    Suomessa reagoitiin voimakkaasti Chilen verisiin tapahtumiin

    Presidentti Salvador Allenden hallituksen väkivaltaiseen kaatamiseen reagoitiin voimakkaasti pohjoismaissa ja etenkin Suomessa. Chilen vallankaappaus 11.9.1973 järkytti suuresti ja sai suomalaiset osoittamaan tukeaan Chilen kansalle välittömästi. Suomalaisten aktiivisuuden ansiosta kansainvälinen solidaarisuusliike järjestäytyi Helsingissä jo syyskuun lopussa 1973. Artikkeliin on koottu televisio- ja radioreportaaseja vallankaappauksen jälkeisien kuukausien ajalta.

  • Outi Nyytäjän kuunnelmat kuvaavat luonnikkaasti vallan ytimiä

    Outi Nyytäjän radiodraamoja nyt Areenassa

    Dramaturgi, käsikirjoittaja ja ohjaaja Outi Nyytäjä meni päin väkeviä aiheita. Huhtikuun 25. päivä 2017 kuolleen Nyytäjän radiotuotanto tarjoaa sarjoja, pistekuunnelmia ja kulttikirjojen dramatisointeja. Teksteissä punnitaan usein ihmisten välillä olevaa valtaa. Kuka saa tilaa – kuka ottaa tilan. Ja mitä siitä seuraa? Kieli ja valta ovat keskiössä Nyytäjän radiodraamoissa.

  • Chilen pakolaiset saivat Suomessa lämpimän vastaanoton ja voimistivat entisestään suomalaisten vahvaa halua auttaa

    Ensimmäiset pakolaiset saapuivat Chilestä 19.11.1973.

    Tiedot Chilen sotilasjuntan jatkamista väkivallanteoista järkyttivät sekä suomalaisia että virallista Suomea syys–lokakuussa 1973. Syntyi vahva halu auttaa juntan vainon kohteiksi joutuneita henkilöitä konkreettisesti. Ensimmäisen kerran historiansa aikana Suomi otti poliittisella päätöksellä vastaan ulkomaalaisia pakolaisia. Heistä ensimmäiset saapuivat Suomeen 19.11.1973.

  • Kansallisbaritoni Matti Lehtisen ura ei lopu koskaan – Musiikin syntymäpäiväkalenteri

    Onnittelemme syntymäpäivänä 24. huhtikuuta!

    Kun Ylen äänitearkistossa tekee haun Matti Lehtinen, saa tulokseksi yli tuhat osumaa. Huhtikuun 24. päivänä syntyneen Matti Lehtisen (s. 1922) lyyrinen ääni soi Yle Radio 1:n ohjelmistossa säännöllisesti ja näin luontaiset laulajanlahjat omaava baritoni jatkaa vuosikymmenestä toiseen yhtenä yleisön ehdottomista suosikkilaulajista.

  • Oopperalaulaja Aino Ackté oli kiihkeä kuin Salome – Musiikin syntymäpäiväkalenteri

    Muistamme syntymäpäivänä 23. huhtikuuta.

    Oopperalaulaja Aino Ackté oli kansainvälisen uransa huipulla, kun hän kesällä 1906 pääsi seuraamaan Richard Straussin johtaman Salomen harjoituksia. Juuri kantaesityksensä saanut Salome oli sensaatiomainen menestys ja aiheutti kulttuuriskandaalin. Aino päätti, että Salomesta tulisi hänen roolinsa, olivat vaikeudet mitkä tahansa.