Hyppää pääsisältöön

Marjatta Raita äänessä

Marjatta Raita (1944-2007) esitti Uuno Turhapuron Elisabeth-vaimoa kahdessakymmenessä pitkässä elokuvassa. Varsinaisen elämäntyönsä hän teki kuitenkin teatterissa.

Marjatta Raita työskenteli Helsingin kaupunginteatterissa vuodesta 1965 lähtien yli 40 vuotta. Hänen viimeiseksi työkseen jäi rooli Bertolt Brechtin ja Kurt Weillin Kerjäläisoopperassa.

Radiohaastattelussa vuonna 1983 näyttelijäperheen jälkeläinen väitti ajautuneensa uralle olosuhteiden johdattamana: "Ammatinvalinnanohjaaja sanoi, ettei minusta ole muuhun. Niinpä menin Teatterikouluun."

Teatterien ohjelmisto ei aina miellytä kaikkien makua, mutta se ei ole Raidan mukaan teatterin tehtäväkään. Teatterin kuuluu ennemminkin herättää kysymyksiä ja panna ihmiset vaihtamaan mielipiteitä näkemästään.

Marjatta Raita haaveili Lumikin roolista: Helsingin Kaupunginteatterista löytyi seitsemän häntä pienempää miestä kääpiöiksi sekä muutama pitempi prinssin ja metsänvartijan osiin.

Teksti: Jukka Lindfors

Tietolaatikko

Marjatta Raita valittiin Suomen Näyttelijäliiton hallitukseenvuonna 1996. Näyttelijäyhdistyksensä luottamusmiehenä hän toimi vuodesta 1981 alkaen.
Raidan radio- ja tv-töihin kuuluvat mm. Kantolan perhe, Muodollisesti pätevä ja Tapulikylä.
Raita kuoli syöpään 27. syyskuuta 2007.


  • ”Tervetuloa rahinan pariin!” – Kansanmusan legendat ja kadonneet taitajat tallentuivat Ylen muinaisille pikalevyille

    1930-luvun ääniaarteita sarjassa Ylen kansanmusiikkipatinaa.

    Suorakaiverruslevyt olivat aikanaan mullistava äänitystekninen uutuus. Niille tallentuivat 1930–1950-lukujen suomalaisen juurimusiikin tärkeimmät osaajat, osa heistä myöhempiä folklegendoja, jotkut unohdettuja, monet jo tuolloin katoamassa olleen maailman viimeisiä edustajia. Ylen varastoihin unohtuneet ääniaarteet nostettiin vuonna 1991 päivänvaloon sarjassa Ylen kansanmusiikkipatinaa, joka on nyt kokonaan kuunneltavana Elävässä arkistossa ja Yle Areenassa.

  • Suomalaiset taistelivat puukot tanassa vapaan Viron puolesta 1919

    Liki 4 000 suomalaista soti Viron vapaussodassa.

    Loppuvuodesta 1918 puhjennut Viron vapaussota sai lähes neljätuhatta suomalaista ylittämään Suomenlahden taistellakseen siellä vapaaehtoisjoukoissa bolševismia vastaan. Osa lähteneistä oli vasta kouluikäisiä nuorukaisia. Vuonna 1993 valmistunut Untamo Eerolan ytimekäs dokumentti antaa puheenvuoron sekä heille itselleen sekä virolaisille: millaisen hengen vallassa sotaa käytiin entä millaisista teoista suomalaiset Virossa muistetaan? Dokumentti sisältää runsaasti arvokasta arkistomateriaalia.

Uusimmat sisällöt - Elävä arkisto