Hyppää pääsisältöön

Rautateiden sähköistys käynnistyi 1960-luvulla – Ensimmäisenä valmistui rataosuus Helsingistä Kirkkonummelle

Pitkä matka piti Matin ja Liisan höyry- ja dieselvetureilla ryskyttää ennen kuin Suomen rataverkon sähköistäminen pääsi kunnolla alkamaan.

Ensimmäiset suunnitelmat rataverkon sähköistämisestä laadittiin jo 1900-luvun alussa.

Tositoimiin päästiin kuitenkin vasta 1960-luvun lopulla, kun Helsingin ja Kirkkonummen välinen rataosuus sähköistettiin. Uudistettu rataosuus avattiin liikenteelle tammikuussa 1969.

Nykyisin suurin osa Suomen henkilöliikenteestä kulkee sähkövetoisesti. Dieselvetureita käytetään kuitenkin edelleen vähemmän liikennöidyillä rataosuuksilla.

VR:n moderneinta kalustoa ovat InterCity- ja Pendolino-junat.

Mies ohjaa työkoinetta
Ohjaksissa tarvitaan osaamista. Mies ohjaa työkoinetta Kuva: Yle Elävä arkisto, kuvanauha VR-Yhtymä
Sähkömies asennustöissä
Asentaja työssään Kirkkonummen radalla. Sähkömies asennustöissä Kuva: Yle Elävä arkisto, kuvanauha Valtionrautatiet
Pahvinen  malli junavaunusta
Uusista vaunuista tehtiin ensin pahviset mallit. Pahvinen malli junavaunusta Kuva: Yle Elävä arkisto, kuvanauha Valtionrautatiet
Mies tarkastelee betonivalua
Radan kunnostus ja rakentaminen vaati monta työvaihetta, mm. uusia betonivaluja. Mies tarkastelee betonivalua Kuva: Yle Elävä arkisto, kuvanauha Valtionrautatiet

Virroitin-ohjelman tekijät

Ohjelman koko nimi: Virroitin – Elokuva rautateiden sähköistämisen vaiheista
Tuotanto: Fennada-Filmi Oy 8.1.1969
Tuotantoryhmä: Aune Paulin, Ensio Lumes, Igor Ahvenlahti, Kai Lall, Kari Hakala, Matti Paju, Pentti Ojala, Topi Lindqvist, Unto Kumpulainen ja Väinö Vento

Kommentit
  • Elokuu on raadollinen elokuva ihmissuhteista, alkoholismista ja toteutumattomista unelmista

    Palkittu elokuvaklassikko on nyt pysyvästi Areenassa.

    Elokuu (1956) on Matti Kassilan käsikirjoittama ja ohjaama elokuva, jota pidetään kiistatta yhtenä suomalaisista elokuvaklassikoista. Se pohjautuu Frans Emil Sillanpään samannimiseen kirjaan vuodelta 1941. Elokuva sai ilmestyttyään yhteensä kuusi Jussi-palkintoa ja se edusti Suomea Cannesin elokuvajuhlilla 1957.

  • Kirsi Kunnaksen Tiitiäis-hahmot loikkivat Punni-pupun johdolla kirjasta radioon

    Aino-Maija Tikkanen lukee klassikkosatuja.

    Mistä löytyy korvaton pupu tai kengälle kaveri? Entä miksi prinssit hyppivät toistensa yli? Vuonna 1963 näyttelijä Aino-Maija Tikkanen kertoili Kirsi Kunnaksen rakastettuja Tiitiäisen tarinoita radioaalloille, jotka ovat viimein rantautuneet Areenaan sadunnälkäisten mielikuvitusseikkailijoiden riemuksi.

  • "Hyvä Holkeri!" – Kummelin Saldo oli taloussatiiri lama-Suomesta

    Tynnyripukuinen laman uhri ja aikakauden tutut nimet.

    Lama on vienyt Suomen syvään kriisiin useasti. 1990-luvun alun lama oli monelle kovaa aikaa. Pankkisotkujen myötä korot kipusivat taivaisiin ja moni koki henkilökohtaisen konkurssin. Komediaryhmä Kummeli otti vuosina 1993 ja 1994 kantaa maan tilanteeseen. Syntyi satiirinen sketsisarja Saldo, jossa kiitettiin ja kehuttiin aikakauden tunnetuimpia talousnimiä. Tynnyriasuinen päähenkilö menetti jopa vessanpönttönsä velkojille.

Uusimmat sisällöt - Elävä arkisto