Hyppää pääsisältöön

Rautateiden sähköistys käynnistyi 1960-luvulla – Ensimmäisenä valmistui rataosuus Helsingistä Kirkkonummelle

Pitkä matka piti Matin ja Liisan höyry- ja dieselvetureilla ryskyttää ennen kuin Suomen rataverkon sähköistäminen pääsi kunnolla alkamaan.

Ensimmäiset suunnitelmat rataverkon sähköistämisestä laadittiin jo 1900-luvun alussa.

Tositoimiin päästiin kuitenkin vasta 1960-luvun lopulla, kun Helsingin ja Kirkkonummen välinen rataosuus sähköistettiin. Uudistettu rataosuus avattiin liikenteelle tammikuussa 1969.

Nykyisin suurin osa Suomen henkilöliikenteestä kulkee sähkövetoisesti. Dieselvetureita käytetään kuitenkin edelleen vähemmän liikennöidyillä rataosuuksilla.

VR:n moderneinta kalustoa ovat InterCity- ja Pendolino-junat.

Mies ohjaa työkoinetta
Ohjaksissa tarvitaan osaamista. Mies ohjaa työkoinetta Kuva: Yle Elävä arkisto, kuvanauha VR-Yhtymä
Sähkömies asennustöissä
Asentaja työssään Kirkkonummen radalla. Sähkömies asennustöissä Kuva: Yle Elävä arkisto, kuvanauha Valtionrautatiet
Pahvinen  malli junavaunusta
Uusista vaunuista tehtiin ensin pahviset mallit. Pahvinen malli junavaunusta Kuva: Yle Elävä arkisto, kuvanauha Valtionrautatiet
Mies tarkastelee betonivalua
Radan kunnostus ja rakentaminen vaati monta työvaihetta, mm. uusia betonivaluja. Mies tarkastelee betonivalua Kuva: Yle Elävä arkisto, kuvanauha Valtionrautatiet

Virroitin-ohjelman tekijät

Ohjelman koko nimi: Virroitin – Elokuva rautateiden sähköistämisen vaiheista
Tuotanto: Fennada-Filmi Oy 8.1.1969
Tuotantoryhmä: Aune Paulin, Ensio Lumes, Igor Ahvenlahti, Kai Lall, Kari Hakala, Matti Paju, Pentti Ojala, Topi Lindqvist, Unto Kumpulainen ja Väinö Vento

Lisää ohjelmasta

  • Suomalaisissa tapahtumissa marjastetaan kilpaa, neulotaan hevisti ja maistellaan valkosipulia

    Elävän arkiston kooste omaleimaisista tapahtumista.

    Kun tutkii tarkemmin kotimaamme tapahtumatarjontaa, saattaa helposti leuka loksahtaa kohti Kiinaa. Valikoimastamme löytyy maailmanlaajuiseen suosioon kohonnutta eukonkantoa ja saappaanheittoa, mutta myös vittuilua ja valehtelua. Elävä arkisto koosti yhteen muutamia kilpailuja ja tapahtumia, joita leimaavat omaperäisyys ja hyväntuulinen hulluttelu.

  • Crazy-jännärit Kurvin & Kurvin toilailuista olivat kielellistä ilotulitusta - Pentti Siimes hurmasi pojan roolissa

    Jännärikuunnelmat vievät hilpeille 1960- ja 1970-luvuille

    Olavi Neva käsikirjoitti 1960-1970-luvuilla Yleisradiolle seitsemän jännityshupailua, joiden kielellinen ilotulitus riemastuttaa nykykuulijaakin. Kuunnelmasarjojen keskiössä on isän ja pojan pyörittämä etsivätoimisto Kurvi & Kurvi. Kurvien seikkailuissa on dekkarijuonen sekä kaikenkattavan hupsuttelun ohella myös annos romantiikkaa sekä vauhtia ja vaarallisia tilanteita. Pääosassa poika-Kurvin roolissa taiteilee useimmissa sarjoissa näyttelijä Pentti Siimes.

  • Laulukokeet-draama vuodelta 1975 on säilyttänyt ajankohtaisuutensa

    Pieni elokuva ennakkoluuloista ja niiden voitttamisesta.

    Kukapa, ainakaan vanhan kansakoulun käynyt, ei olisi hermoillut koulun laulukokeita. Koko luokan edessä, opettajan ankaran valvovan katseen alla pitää laulaa yksin joku omavalintainen laulu. Pelottavaa, varsinkin jos ei ole mikään satakieli. Pelottava on laulukoe myös Raili Ruston ohjaaman elokuvan Laulukokeet vuodelta 1975 päähenkilölle, vaikka eri syystä.

Uusimmat sisällöt - Elävä arkisto