Hyppää pääsisältöön

Rautateiden sähköistys käynnistyi 1960-luvulla – Ensimmäisenä valmistui rataosuus Helsingistä Kirkkonummelle

Pitkä matka piti Matin ja Liisan höyry- ja dieselvetureilla ryskyttää ennen kuin Suomen rataverkon sähköistäminen pääsi kunnolla alkamaan.

Ensimmäiset suunnitelmat rataverkon sähköistämisestä laadittiin jo 1900-luvun alussa.

Tositoimiin päästiin kuitenkin vasta 1960-luvun lopulla, kun Helsingin ja Kirkkonummen välinen rataosuus sähköistettiin. Uudistettu rataosuus avattiin liikenteelle tammikuussa 1969.

Nykyisin suurin osa Suomen henkilöliikenteestä kulkee sähkövetoisesti. Dieselvetureita käytetään kuitenkin edelleen vähemmän liikennöidyillä rataosuuksilla.

VR:n moderneinta kalustoa ovat InterCity- ja Pendolino-junat.

Mies ohjaa työkoinetta
Ohjaksissa tarvitaan osaamista. Mies ohjaa työkoinetta Kuva: Yle Elävä arkisto, kuvanauha VR-Yhtymä
Sähkömies asennustöissä
Asentaja työssään Kirkkonummen radalla. Sähkömies asennustöissä Kuva: Yle Elävä arkisto, kuvanauha Valtionrautatiet
Pahvinen  malli junavaunusta
Uusista vaunuista tehtiin ensin pahviset mallit. Pahvinen malli junavaunusta Kuva: Yle Elävä arkisto, kuvanauha Valtionrautatiet
Mies tarkastelee betonivalua
Radan kunnostus ja rakentaminen vaati monta työvaihetta, mm. uusia betonivaluja. Mies tarkastelee betonivalua Kuva: Yle Elävä arkisto, kuvanauha Valtionrautatiet

Virroitin-ohjelman tekijät

Ohjelman koko nimi: Virroitin – Elokuva rautateiden sähköistämisen vaiheista
Tuotanto: Fennada-Filmi Oy 8.1.1969
Tuotantoryhmä: Aune Paulin, Ensio Lumes, Igor Ahvenlahti, Kai Lall, Kari Hakala, Matti Paju, Pentti Ojala, Topi Lindqvist, Unto Kumpulainen ja Väinö Vento

Lisää ohjelmasta

  • Tehtaankadun poliisimurhat järkyttivät kansaa 1997

    Steen Christensen surmasi kaksi poliisia ryöstön jälkeen.

    Koko Suomi järkyttyi, kun tanskalainen Steen Christensen surmasi teloitustyylillä kaksi suomalaista poliisia Helsingissä Tehtaankadulla 22.10.1997. Hän oli vähän aiemmin ryöstänyt Hotelli Palacen kassan Helsingin Eteläranta 10:ssä. Saaliikseen Christensen sai vähän yli 6000 markkaa (reilut 1000 euroa).

  • Seilin saarelle matkattiin arkkulaudat mukana

    Saarelle eristettiin spitaalisia ja mielisairaita.

    Turun saaristossa sijaitseva idyllinen ja vehreä Seilin saari kätkee sisäänsä hautausmaan ja monta karua kohtaloa. Saarelle perustettiin 1600-luvulla sairaala spitaalisille. Tosin lääkäreitä tai hoitoa ei ollut, perillä odotti vain eristys ja sopivaa maata hautuumaaksi. Myöhemmin Seilissä toimi naisille tarkoitettu mielisairaala. Terveen ja hullun raja oli häilyvä ja riippui usein yhteiskuntaluokasta.

Uusimmat sisällöt - Elävä arkisto