Topparoikka tulee

Viina, nälkä ja puute vauhdittavat omalla tavallaan Suomen rataverkon rakentamista.

Varoja ensimmäisiin ratahankkeisiin kerättiin nimittäin viinaverolla. Nälkä- ja pulavuosina ratoja rakennettiin paljolti myös hätäaputöinä.

Topparoikat olivat Suomessakin tuttu näky, kun rautateiden rakentaminen pääsi kunnolla vauhtiin 1800-luvun jälkipuoliskolla

Euroopassa ensimmäiset rautatiet tehtiin puuparruista, joita pitkin vaunuja työnnettiin. Saksan kaivoksissa puisia raiteita käytettiin jo 1500-luvulla. Vähän myöhemmin puukiskot keksittiin päällystää rautalevyillä.

Suomessa säännöllinen rautatieliikenne käynnistyi vuonna 1862, kun Aleksanteri II antoi keisarillisen käskykirjeen Helsingin ja Hämeenlinnan välisen radan rakentamisesta.

Seuraava suuri hanke oli junayhteys Pietariin. Pääosa Suomen rataverkostosta rakennettiinkin 1800-luvun loppuvuosina.

Seuraavan vuosisadan alussa junalla saattoi körötellä jo Ouluun, Kuopioon, Joensuuhun, Kajaaniin, Tornioon ja Rovaniemelle asti.

Vauhti ei päätä huimannut. Ensimmäiset 1800-luvun junat kulkivat vain 25 kilometriä tunnissa.

Teksti: Reijo Perälä