Hyppää pääsisältöön

Sukset ja hiihto keksittiin jo kivikaudella

Entisajan lylyistä ja kalhuista on sauvottu melkoinen matka tämän päivän lasikuitusuksiin. Puu on hiljalleen saanut väistyä keinotekoisten materiaalien tieltä.

Sukset ja hiihtotaito on kuitenkin tunnettu ammoisista ajoista asti, kerrotaan vuonna 1955 valmistuneessa, mainiossa filmissä "Sujutteli suksillansa".

Jo varhaisimmissa kirjallisissa lähteissä kerrotaan omituisesta pohjoisen kansasta, joka liikkui pyyntiretkillään taivutetuilla puukapuloilla. Myös Olaus Magnuksen vuonna 1555 ilmestyneessä "Pohjoisten kansojen historiassa" kerrotaan hiihtävistä suomalaisista.

Pitkä ja luminen talvi pakotti suomalaiset ja muut pohjoisen kansat puukapuloiden päälle. Pohjois-Amerikassa suosittiin lumikenkiä, Pohjois-Euroopassa erimallisia suksia.

Suomen vanhimmat suksilöydöt ovat kivikaudelta eli noin 3 700 vuoden takaa.

Tasapituisten suksien lisäksi tunnetaan myös eriparisia suksia. Lyly oli vasemman jalan pitkä luistelusuksi ja kalhu oikean jalan lyhyt potkusuksi, joka oli usein pohjattu karvanahalla pidon parantamiseksi.

Suksien valmistukseen on käytetty honkaa, kuusta, koivua ja haapaa. Lasikuitu ja muut synteettiset aineet ovat lähivuosien perua. Nyttemmin suksia on tehty jopa metallista.

Piirros Olaus Magnuksen teoksesta.
Olaus Magnus kuvasi suomalaisten hiihtotaitoa jo vuonna 1555 Pohjoisten kansojen historiassa. Piirros Olaus Magnuksen teoksesta. Kuva: Yle Elävä arkisto, kuvanauha sukset,Olaus Magnus
Mies voitelee suksia.
Sukset pitää muistaa myös voidella. Mies voitelee suksia. Kuva: Yle Elävä arkisto, kuvanauha sukset
Mies valmistaa puusuksia
Puusuksien valmistuksessa on monta työvaihetta. Mies valmistaa puusuksia Kuva: Yle Elävä arkisto, kuvanauha sukset
Hiihtomuotia
Eija Inkeri ja Marita Nordberg esittelevät 50-luvun hiihtomuotia. Hiihtomuotia Kuva: Yle Elävä arkisto, kuvanauha sukset

Sujutteli suksillansa -filmin tekijät

Ohjelman nimi: Sujutteli suksillansa
Valmistunut: 24.11.1955
Tuotanto: Fennada-Filmi Oy
Kuvaus: Esko Nevalainen ja Pentti Lintonen
Esiintyjät: Marita Nordberg ja Eija Inkeri

Lisää ohjelmasta

Kommentit
  • ”Tervetuloa rahinan pariin!” – Kansanmusan legendat ja kadonneet taitajat tallentuivat Ylen muinaisille pikalevyille

    1930-luvun ääniaarteita sarjassa Ylen kansanmusiikkipatinaa.

    Suorakaiverruslevyt olivat aikanaan mullistava äänitystekninen uutuus. Niille tallentuivat 1930–1950-lukujen suomalaisen juurimusiikin tärkeimmät osaajat, osa heistä myöhempiä folklegendoja, jotkut unohdettuja, monet jo tuolloin katoamassa olleen maailman viimeisiä edustajia. Ylen varastoihin unohtuneet ääniaarteet nostettiin vuonna 1991 päivänvaloon sarjassa Ylen kansanmusiikkipatinaa, joka on nyt kokonaan kuunneltavana Elävässä arkistossa ja Yle Areenassa.

  • Suomalaiset taistelivat puukot tanassa vapaan Viron puolesta 1919

    Liki 4 000 suomalaista soti Viron vapaussodassa.

    Loppuvuodesta 1918 puhjennut Viron vapaussota sai lähes neljätuhatta suomalaista ylittämään Suomenlahden taistellakseen siellä vapaaehtoisjoukoissa bolševismia vastaan. Osa lähteneistä oli vasta kouluikäisiä nuorukaisia. Vuonna 1993 valmistunut Untamo Eerolan ytimekäs dokumentti antaa puheenvuoron sekä heille itselleen sekä virolaisille: millaisen hengen vallassa sotaa käytiin entä millaisista teoista suomalaiset Virossa muistetaan? Dokumentti sisältää runsaasti arvokasta arkistomateriaalia.

Uusimmat sisällöt - Elävä arkisto