Hyppää pääsisältöön

Eppu Normaali, Ylöjärven ylpeys

Eput aloittivat kuvia kaatavana punkryhmänä, josta tuli suomirockin instituutio. 1990-luvulla alkoi pitkä studiohiljaisuus, joka päättyi vasta vuonna 2004.

Tietolaatikko

Eppu Normaalin perustajajäseniä olivat Mikko Saarela (basso), Aku Syrjä (rummut), Martti Syrjä (laulu), Mikko "Pantse" Syrjä (kitara ja laulu) sekä Juha Torvinen (kitara). Mikko Nevalainen korvasi Saarelan vuonna 1979, ja hänen tilalleen tuli vuorostaan Sami Ruusukallio vuonna 1989.
Yhtyeen suuria hittejä ovat olleet mm. Murheellisten laulujen maa (1982), Nyt reppuni jupiset riimisi rupiset (1984), Pimeyden tango (1984), Kitara, taivas ja tähdet (1985), Voi kuinka me sinua kaivataan (1985), Vuonna ´85 (1986), Joka päivä ja joka ikinen yö (1987) ja Afrikka, sarvikuonojen maa (1988).
Eppu Normaalin myydyimmät levyt ovat Repullinen hittejä -kokoelma (1996), Kahdeksas ihme (1985), Valkoinen kupla (1986), Imperiumin vastaisku (1988) ja Lyömättömät-kokoelma (1989).

Eppu Normaali syntyi vuonna 1976. Sitä edelsivät mm. sellaiset värikkäät kokoonpanot kuin Heimo Hämähäkki, Fuzz Band ja Aku Syrjä Band.

Vaikka osa soittajista oli ehtinyt uppoutua myös progressiiviseen rockiin, Eppu Normaalin historian käännekohta oli tutustuminen The Ramonesin säveltaiteeseen. Epuista tuli suomalaisen punkin ensiaallon toinen kärkinimi Pelle Miljoonan ohella.

Martti Syrjä kertoo omista vaiheistaan ja Eppujen alkutaipaleesta Radiomafian Miten minusta tuli minä -ohjelmassa.

Uusi suomalainen rock herätti myös pahennusta, ja Eppu Normaali omisti rocksanoituksia kritisoineelle radiotoimittaja Anneli Tempakalle laulun Pannaan pannaan (1981). Muutamaa vuotta myöhemmin helluntaiseurakunta käynnisteli rockin vastaista ristiretkeä, jota yhtye kommentoi Viikonlopputelevision haastattelussa vuonna 1985.

Basisti Mikko Saarela jätti bändin 1979, ja pääsanoittajan virka siirtyi häneltä Martti Syrjälle pari vuotta myöhemmin.

Irvistely yhteiskunnan ilmiöille vaihtui suomalaisen miehen mielenliikkeiden kartoittamiseen, ja samalla yhtyeen sointi alkoi muuttua melodisempaan suuntaan. Sen myötä Eppu Normaali nousi 1980-luvulla suurmenestykseen.

Mikko Alatalo analysoi muutosta vuonna 1981. Mikko Syrjä ja Juha Torvinen kiistävät imagen merkityksen bändilleen, mutta Tapani Kansa on toista mieltä.

1990-luvulla Eppujen levytystahti hiipui, eikä vuoden 1993 jälkeen ilmestynyt ainuttakaan uutta studiolevyä yli vuosikymmeneen. Suunniteltu parin vuoden tauko venähti 11 vuoden mittaiseksi, kun kynnys uuden materiaalin tekemiseen nousi yhä korkeammaksi.

Vuonna 2004 Eppu Normaali teki viimein uuden Suolaista sadetta -singlen ja päälle päätteeksi samana vuonna albumin Sadan vuoden päästäkin. Samana vuonna tehdyssä haastattelussa Martti ja Pantse Syrjä kertovat, mikä biisinteossa pelotti.

Teksti: Jukka Lindfors

Kommentit
  • ”Tervetuloa rahinan pariin!” – Kansanmusan legendat ja kadonneet taitajat tallentuivat Ylen muinaisille pikalevyille

    1930-luvun ääniaarteita sarjassa Ylen kansanmusiikkipatinaa.

    Suorakaiverruslevyt olivat aikanaan mullistava äänitystekninen uutuus. Niille tallentuivat 1930–1950-lukujen suomalaisen juurimusiikin tärkeimmät osaajat, osa heistä myöhempiä folklegendoja, jotkut unohdettuja, monet jo tuolloin katoamassa olleen maailman viimeisiä edustajia. Ylen varastoihin unohtuneet ääniaarteet nostettiin vuonna 1991 päivänvaloon sarjassa Ylen kansanmusiikkipatinaa, joka on nyt kokonaan kuunneltavana Elävässä arkistossa ja Yle Areenassa.

  • Suomalaiset taistelivat puukot tanassa vapaan Viron puolesta 1919

    Liki 4 000 suomalaista soti Viron vapaussodassa.

    Loppuvuodesta 1918 puhjennut Viron vapaussota sai lähes neljätuhatta suomalaista ylittämään Suomenlahden taistellakseen siellä vapaaehtoisjoukoissa bolševismia vastaan. Osa lähteneistä oli vasta kouluikäisiä nuorukaisia. Vuonna 1993 valmistunut Untamo Eerolan ytimekäs dokumentti antaa puheenvuoron sekä heille itselleen sekä virolaisille: millaisen hengen vallassa sotaa käytiin entä millaisista teoista suomalaiset Virossa muistetaan? Dokumentti sisältää runsaasti arvokasta arkistomateriaalia.

Uusimmat sisällöt - Elävä arkisto