Hyppää pääsisältöön

Kahdeksan surmanluotia

Mikko Niskasen tv-elokuva ei kuvannut vain keskisuomalaista tragediaa vaan myös puutetta, syrjäytymistä sekä herrojen ja unohdetun kansan välistä kuilua.

Surmanluotien aiheena on Pihtiputaalla vuonna 1969 verityö, jossa pienviljelijä Tauno Pasanen ampui neljä häntä pidättämään tullutta poliisia. Mikko Niskanen korostaa tv-draamassaan päähenkilöä ympäröivien olosuhteiden merkitystä. Jo avauskuvia säestää Nälkämaan laulu.

Elokuvassa ovat näkyvästi esillä maaseudun autioituminen, työttömyys, syrjäytyminen, päättäjien ja pieneläjien välinen ylittämätön kuilu. Vallankäyttäjien päätöksiä toteuttavat poliisit ovat sijaiskärsijöitä. Neliosaisen tv-version kesto oli yhteensä 316 minuuttia. Teatterilevitystä varten tarina lyhennettiin 105 minuutin pituiseksi.

Ohjaaja näytteli pääosan itse, koska ei saanut ketään haluamaansa ammattilaista irrottautumaan pitkään projektiin. Muut päänäyttelijät tulivat TV-teatterista. Aikataulu- ja budjettiylitysten tähden Yleisradiossa harkittiin hankkeen pysäyttämistä, mutta ajatuksesta luovuttiin, koska tuotanto oli jo ehtinyt jo liian pitkälle.

Kahdeksan surmanluotia oli arvostelumenestys, mutta elokuvan teatteriversio keräsi vain runsaat 5000 katsojaa. Vuonna 2007 filmi sijoittui kolmanneksi Helsingin Sanomien järjestämässä Suomen paras elokuva -äänestyksessä.

Oheisten kohtauksien valintaan on osallistunut Surmanluotien vannoutunut ihailija, kirjailija Kari Hotakainen. Ensimmäinen kohtaus "Viinankeitto alkaa" on katsottavissa ylimmässä kuvaruudussa. Siinä Pasi ja naapurin Reiska ryhtyvät pontikantekoon ja havaitsevat tuotteensa hyväksi. Pasin vaimo varoittaa miestään, mutta pari pysyy vielä kuitenkin sovinnossa.


Pasi on juopotellut itsensä putkaan. Jonkin aikaa asiat menevät kuitenkin paremmin, ja perhe lähtee yhdessä hääjuhliin. Häissä Pasi juo jälleen ja joutuu tappeluun. Hänen palatessaan syntyy riita, ja perhe karkaa naapuriin. Lähes äänettömässä kohmelokohtauksessa Pasi hautoo itsetuhoisia ajatuksia.


Pasi käy hätäaputöissä ja joutuu myymään metsää alihintaan. Tukinajossa vanha hevonen on voimiensa rajoilla. Maitotonkkaa maantien varteen tuova vaimo joutuu sanaharkkaan ylituotannosta valittavan kaupunkilaisherran kanssa.


Työporukka on ryhtynyt yhdessä viinankeittoon ja joutunut poliisin yllättämäksi. Pasi on saanut kutsun kuulusteluihin. Tultuaan päissään kotiin Pasi riitaantuu vaimonsa kanssa, ja poliisi hälytetään paikalle. Putkassa Pasi pohtii yksinäisen ihmisen kohtaloa vallan ja voiman edessä.


Reiska hakee kolhuja saaneen ja katuvan Pasin putkasta kotiin. Perhe kokee pitkästä aikaa yhteisyyden hetken, joka keskeytyy Pasin sydänkohtaukseen.


Lääkärin määräyksestä Pasi on lopettanut juomisen ja tekee talon töitä. Poliisit ahdistelevat kuitenkin Pasia pontikkatouhuista, ja ulosottomies vaatii verorästejä maksuun.


Pasi ja Reiska ovat saaneet käräjillä sakot viinankeitosta. Valituslautakunta ei suostu alentamaan Pasin veroja hänen huonoon elämäänsä vedoten. Lehmä on poikimassa, ja käly saapuu vaimon avuksi. Huolet ja sairaus valvottavat Pasia.


Ratkeamispisteessä jo pitkään ollut Pasi räjähtää, ja perhe pakenee jälleen naapuriin hirvikiväärin laukausten säestämänä. Sekapäinen Pasi ampuu paikalle hälytetyt poliisit hangesta yksitellen.

  • Wikipedia: Kahdeksan surmanluotia (fi.wikipedia.org)
  • Wikipedia: Tauno Pasanen (fi.wikipedia.org)
    • Jääkärit palasivat sisällissotaa käyvään Suomeen

      Jääkärit palasivat Suomeen 25.2.1918

      Tunteet olivat pinnassa, kun jääkärien pääjoukko palasi Suomeen 25.2.1918, päivälleen kolme vuotta lähtönsä jälkeen. Heidän lähtiessään maa oli elänyt sortokautta, nyt se oli ajautunut sisällissotaan. Tauno Kuusimäen radio-ohjelmassa kuullaan ainutlaatuista ensi käden tietoa tapahtumien kulusta ja jääkärien tunnelmista heidän itsensä kertomana.

    • Signaali yli Suomenlahden – Viro suomalaisissa ohjelmissa

      Tällaisen Viron olemme suomalaisissa ohjelmissa nähneet

      Suomenlahden yli voi kirkkaalla säällä nähdä paljain silmin. Läheisyys ei kuitenkaan yksin selitä sitä, miksi suomalaiset ja virolaiset tuntevat toisensa niin hyvin. Oli nimittäin aika, jolloin lähelle oli pitkä matka ja vain radio- ja tv-signaalit ylittivät Suomenlahden. Tähän artikkeliin on koottu ajankuvia, dokumentteja ja yhteisohjelmia, joiden kautta me olemme oppineet Viroa tuntemaan. Eläköön Suomi ja Viro, enemmän kuin vain naapurit – elagu Soome ja Eesti, rohkem kui ainult naabrid!

    • Kamrat Eesti -sarja mursi suomalaisten ennakkoluuloja virolaisista

      Toimittaja Anna Laine lähti Viroon

      Vuonna 2009 esitetyssä Kamrat Eesti -sarjassa toimittaja Anna Laine kiersi Viroa ja selvitti, millainen valtio naapurimaastamme oli kehittynyt. Surkeimmissa suomalaisissa stereotypioissa Viroa pidettiin takapajulana, josta kannatti käydä vain hakemassa halpaa viinaa. Kamrat pyrki murtamaan ennakkoluuloja tutustuttaen suomalaiset virolaisiin – taviksiin ja julkkiksiin, eri alojen ammattilaisiin ja asiantuntijoihin.

    • Neuvostoliiton hymni hyytyi pääministeri Ryzhkovin Suomen-vierailulla

      Lämpotila oli laskenut 30. pakkasasteen tietämille.

      Ankarat pakkaset kurittivat Helsinkiä tammikuussa 1987. Lämpötila laski kolmenkymmenen pakkasasteen tietämille, kun Nikolai Ryzhkov aloitti ensimmäisen Suomen-vierailunsa Neuvostoliiton pääministerinä. Pakkanen teki tepposensa myös lentokentän tervetulosoittokunnalle. Torvisoittimet valahtivat pahasti epävireisiksi kylmyydessä.

    Uusimmat sisällöt - Elävä arkisto

    • Jääkärit palasivat sisällissotaa käyvään Suomeen

      Jääkärit palasivat Suomeen 25.2.1918

      Tunteet olivat pinnassa, kun jääkärien pääjoukko palasi Suomeen 25.2.1918, päivälleen kolme vuotta lähtönsä jälkeen. Heidän lähtiessään maa oli elänyt sortokautta, nyt se oli ajautunut sisällissotaan. Tauno Kuusimäen radio-ohjelmassa kuullaan ainutlaatuista ensi käden tietoa tapahtumien kulusta ja jääkärien tunnelmista heidän itsensä kertomana.

    • Signaali yli Suomenlahden – Viro suomalaisissa ohjelmissa

      Tällaisen Viron olemme suomalaisissa ohjelmissa nähneet

      Suomenlahden yli voi kirkkaalla säällä nähdä paljain silmin. Läheisyys ei kuitenkaan yksin selitä sitä, miksi suomalaiset ja virolaiset tuntevat toisensa niin hyvin. Oli nimittäin aika, jolloin lähelle oli pitkä matka ja vain radio- ja tv-signaalit ylittivät Suomenlahden. Tähän artikkeliin on koottu ajankuvia, dokumentteja ja yhteisohjelmia, joiden kautta me olemme oppineet Viroa tuntemaan. Eläköön Suomi ja Viro, enemmän kuin vain naapurit – elagu Soome ja Eesti, rohkem kui ainult naabrid!

    • Kamrat Eesti -sarja mursi suomalaisten ennakkoluuloja virolaisista

      Toimittaja Anna Laine lähti Viroon

      Vuonna 2009 esitetyssä Kamrat Eesti -sarjassa toimittaja Anna Laine kiersi Viroa ja selvitti, millainen valtio naapurimaastamme oli kehittynyt. Surkeimmissa suomalaisissa stereotypioissa Viroa pidettiin takapajulana, josta kannatti käydä vain hakemassa halpaa viinaa. Kamrat pyrki murtamaan ennakkoluuloja tutustuttaen suomalaiset virolaisiin – taviksiin ja julkkiksiin, eri alojen ammattilaisiin ja asiantuntijoihin.

    • Viron vaiheita radiodraaman kertomina

      Kuunnelmat valottavat veljeskansan 100-vuotista historiaa

      Viro julistautui valtioksi helmikuussa 1918. Kansakunnan vaiheisiin on mahtunut sotaa ja vieraita valloittajia, mutta myös kukoistavaa kulttuuria ja suuria kirjailijoita. Jaan Krossin ja Hella Wuolijoen kirjoittamat kertomukset valottavat Viron historiaa 1900-luvun alusta sotavuosiin. Käymme Eino Leinon matkassa 1920-luvun kulttuuripiireissä Virossa ja hengitämme raikasta, kolminkertaista kevättä: luonnon, kansan ja kirjallisuuden uutta heräämistä.

    • Ohjaaja Heidi Köngäs: Nostalgiaa ja muita haikeita mausteita

      Omien elokuvien luettelon lukeminen synnyttää monia tunteita

      Omien elokuvien luettelon lukeminen synnyttää monia outoja tunteita: on kaihoa, kauhua, noloutta, mutta yllättävän paljon ikävää. Ikävää ennen kaikkea yhdessä tekemistä kohtaan. Jokainen elokuva syntyy monessa vaiheessa, monen ihmisen taiteellisen työn tuloksena, mutta vain ohjaaja näkee ne kaikki. Katso Areenassa: Liian paksu perhoseksi ja muita Heidi Köngäksen ohjauksia

    • Neuvostoliiton hymni hyytyi pääministeri Ryzhkovin Suomen-vierailulla

      Lämpotila oli laskenut 30. pakkasasteen tietämille.

      Ankarat pakkaset kurittivat Helsinkiä tammikuussa 1987. Lämpötila laski kolmenkymmenen pakkasasteen tietämille, kun Nikolai Ryzhkov aloitti ensimmäisen Suomen-vierailunsa Neuvostoliiton pääministerinä. Pakkanen teki tepposensa myös lentokentän tervetulosoittokunnalle. Torvisoittimet valahtivat pahasti epävireisiksi kylmyydessä.

    • Satukirjamainen Paavolan tammi nousi nettijulkkikseksi

      Vanha tammikaunotar pysyi pitkään paikallisten salaisuutena.

      Mystinen tammikaunotar on kasvanut Lohjansaaren kuusikon siimeksessä satoja vuosia. Paavolan tammi nousi nettijulkkikseksi Antti Huttusen artikkelin myötä syksyllä 2014. Ylen Uudenmaan uutiset vieraili tammen juurella kesällä 2015 ja haastatteli Huttusta tammenlehvien alla.

    • Pekka Lipposen kuninkuushaaveet törmäävät vanhaan heilaan

      Lipponen ja Korkki seikkailevat Calamarian saarella.

      Pekka Lipposen rutiinintäyteinen toimistopäivä keskeytyy Calamarian kuningaskunnasta saapuvaan kirjeeseen. Kuningas Valerius Tietäväinen kutsuu suuresti kunnioitetun everstin ja tähtiritarin hallitsemaan kuningaskuntaansa, joka on tukahtua kilpailevien kansojen vallanhimoon ja pahansuopuuteen.

    • Partasen perhe muuttaa Kotikadulle – viides kausi nyt Areenassa

      Mm. Eeva Litmanen ja Sulevi Peltola tulevat osaksi sarjaa.

      Partasen perheen vanhemmat Onni (Sulevi Peltola) ja Anja (Eeva Litmanen) tuovat perheensä Itä-Suomesta Kotikadulle heti viidennen kauden ensimmäisessä jaksossa. Koko kausi nyt katsottavissa Areenassa.

    • Faktaa ja fiktiota Suomen presidenteistä ja heidän haastajistaan

      Presidenttejä ja ehdokkaita draamassa ja dokumenteissa

      Kokosimme Areenaan katsottavaksi ohjelmia Suomen presidenteistä ja vaalien vahvoista kilpakumppaneista. Tarjolla on dokumentteja, henkilökuvia, draamasarjoja ja elokuvia – toisinaan taru ja totuus nivoutuvat yhteen. Suomen poliittinen historia näkyy myös itse ohjelmissa ja niiden sisäisissä valinnoissa.
      Katso Yle Areenassa: Faktaa ja fiktiota entisistä presidenteistä ja ehdokkaista

    • “Muistakaa, että minunkin täytyy elää” – ohjaaja Tapio Piiraisen muistot teoksistaan ovat täynnä itseironiaa

      Ohjaaja Tapio Piirainen muistelee teoksiensa tekoa.

      Areenassa on katsottavissa laaja paketti Tapio Piiraisen ohjaamia elokuvia ja sarjoja, kuten Poliisin poika ja Viimeiset siemenperunat. Tragikomedioistaan ja Raid-sarjasta tunnettu ohjaaja itse muistelee katsottavissa olevien elokuvien ja sarjojen tekemistä itseironisella ja hauskalla tavalla.
      Toivotut: Poliisin poika – ja muita Tapio Piiraisen ohjauksia Yle Areenassa