Hyppää pääsisältöön

Kahdeksan surmanluotia

Mikko Niskasen tv-elokuva ei kuvannut vain keskisuomalaista tragediaa vaan myös puutetta, syrjäytymistä sekä herrojen ja unohdetun kansan välistä kuilua.

Surmanluotien aiheena on Pihtiputaalla vuonna 1969 verityö, jossa pienviljelijä Tauno Pasanen ampui neljä häntä pidättämään tullutta poliisia. Mikko Niskanen korostaa tv-draamassaan päähenkilöä ympäröivien olosuhteiden merkitystä. Jo avauskuvia säestää Nälkämaan laulu.

Elokuvassa ovat näkyvästi esillä maaseudun autioituminen, työttömyys, syrjäytyminen, päättäjien ja pieneläjien välinen ylittämätön kuilu. Vallankäyttäjien päätöksiä toteuttavat poliisit ovat sijaiskärsijöitä. Neliosaisen tv-version kesto oli yhteensä 316 minuuttia. Teatterilevitystä varten tarina lyhennettiin 105 minuutin pituiseksi.

Ohjaaja näytteli pääosan itse, koska ei saanut ketään haluamaansa ammattilaista irrottautumaan pitkään projektiin. Muut päänäyttelijät tulivat TV-teatterista. Aikataulu- ja budjettiylitysten tähden Yleisradiossa harkittiin hankkeen pysäyttämistä, mutta ajatuksesta luovuttiin, koska tuotanto oli jo ehtinyt jo liian pitkälle.

Kahdeksan surmanluotia oli arvostelumenestys, mutta elokuvan teatteriversio keräsi vain runsaat 5000 katsojaa. Vuonna 2007 filmi sijoittui kolmanneksi Helsingin Sanomien järjestämässä Suomen paras elokuva -äänestyksessä.

Oheisten kohtauksien valintaan on osallistunut Surmanluotien vannoutunut ihailija, kirjailija Kari Hotakainen. Ensimmäinen kohtaus "Viinankeitto alkaa" on katsottavissa ylimmässä kuvaruudussa. Siinä Pasi ja naapurin Reiska ryhtyvät pontikantekoon ja havaitsevat tuotteensa hyväksi. Pasin vaimo varoittaa miestään, mutta pari pysyy vielä kuitenkin sovinnossa.


Pasi on juopotellut itsensä putkaan. Jonkin aikaa asiat menevät kuitenkin paremmin, ja perhe lähtee yhdessä hääjuhliin. Häissä Pasi juo jälleen ja joutuu tappeluun. Hänen palatessaan syntyy riita, ja perhe karkaa naapuriin. Lähes äänettömässä kohmelokohtauksessa Pasi hautoo itsetuhoisia ajatuksia.


Pasi käy hätäaputöissä ja joutuu myymään metsää alihintaan. Tukinajossa vanha hevonen on voimiensa rajoilla. Maitotonkkaa maantien varteen tuova vaimo joutuu sanaharkkaan ylituotannosta valittavan kaupunkilaisherran kanssa.


Työporukka on ryhtynyt yhdessä viinankeittoon ja joutunut poliisin yllättämäksi. Pasi on saanut kutsun kuulusteluihin. Tultuaan päissään kotiin Pasi riitaantuu vaimonsa kanssa, ja poliisi hälytetään paikalle. Putkassa Pasi pohtii yksinäisen ihmisen kohtaloa vallan ja voiman edessä.


Reiska hakee kolhuja saaneen ja katuvan Pasin putkasta kotiin. Perhe kokee pitkästä aikaa yhteisyyden hetken, joka keskeytyy Pasin sydänkohtaukseen.


Lääkärin määräyksestä Pasi on lopettanut juomisen ja tekee talon töitä. Poliisit ahdistelevat kuitenkin Pasia pontikkatouhuista, ja ulosottomies vaatii verorästejä maksuun.


Pasi ja Reiska ovat saaneet käräjillä sakot viinankeitosta. Valituslautakunta ei suostu alentamaan Pasin veroja hänen huonoon elämäänsä vedoten. Lehmä on poikimassa, ja käly saapuu vaimon avuksi. Huolet ja sairaus valvottavat Pasia.


Ratkeamispisteessä jo pitkään ollut Pasi räjähtää, ja perhe pakenee jälleen naapuriin hirvikiväärin laukausten säestämänä. Sekapäinen Pasi ampuu paikalle hälytetyt poliisit hangesta yksitellen.

  • Wikipedia: Kahdeksan surmanluotia (fi.wikipedia.org)
  • Wikipedia: Tauno Pasanen (fi.wikipedia.org)
    • Länsimetroa ryhdyttiin rakentamaan vuosien väännön jälkeen

      Metron vetämisestä Espooseen puhuttiin jo 1980-luvulla.

      Länsimetroa muistuttavaa metrolinjaa ehdotettiin rakennettavaksi jo Helsingin metron suunnitteluvaiheessa. Jo 1980-luvun alussa Espooseen ulottuvaa metrolinjaa pidettiin yhtenä vaihtoehtona kasvavan liikennöinnin parantamiseksi. Länsimetro realisoitui toteutettavaksi projektiksi vasta kun Espoon kaupunginvaltuusto hyväksyi maanalaisen asemakaavan ja rakentaminen voitiin aloittaa. Länsimetron alkupaukku koettiin 24. marraskuuta 2009.

    • Veljeni Leijonamieli taipui radiokuunnelmaksi nimekkäiden näyttelijöiden äänillä

      Veljeni Leijonamieli -kuunnelma sai ensiesityksensä 1976

      Astrid Lindgrenin rakastettu romaani muuntui kaksiosaiseksi radiokuunnelmaksi vuonna 1976 Eija-Elina Bergholmin ohjauksessa. Tarinaa tulkitsemassa oli useita nimekkäitä suomalaisnäyttelijöitä, jotka loivat kirjan hahmot eläviksi. Veljeni Leijonamieli on satukertomus hyvän ja pahan kamppailusta, veljesrakkaudesta ja rohkeudesta. Astrid Lindgrenille se oli myös kertomus yksinäisyydestä.

    Uusimmat sisällöt - Elävä arkisto

    • Äänestä suosikkijoulukalenterisi Areenaan

      Äänestys käynnissä 26.11. asti.

      Kenet heistä tahdot nähdä Areenassa joulukuussa: Tonttu Toljanteri, Histamiini, Olga P. Postinen, Gommi ja Pommi vai Tonttu Tomafoi? Käytä äänesi ja vaikuta. Äänestää voit 26.11. asti. Kaksi eniten ääniä saanutta joulukalenteria on katsottavissa Areenassa 1.12. alkaen.

    • Länsimetroa ryhdyttiin rakentamaan vuosien väännön jälkeen

      Metron vetämisestä Espooseen puhuttiin jo 1980-luvulla.

      Länsimetroa muistuttavaa metrolinjaa ehdotettiin rakennettavaksi jo Helsingin metron suunnitteluvaiheessa. Jo 1980-luvun alussa Espooseen ulottuvaa metrolinjaa pidettiin yhtenä vaihtoehtona kasvavan liikennöinnin parantamiseksi. Länsimetron alkupaukku koettiin 24. marraskuuta 2009.

    • Radikaaleja ratkaisuja ja ennakkoluulotonta elokuvataidetta - suomalaiset leikkasivat pölyt pois arkistofilmeistä!

      Voi vitsi - Kasper Strömman purkaisi vuoristoradan

      Millaista huumoria syntyy, kun suomalaiset saavat leikata vanhoista arkistofilmeistä uusia elokuvia? Sellaista, joka yllyttää Kasper Strömmanin ehdottamaan Linnanmäen vuoristoradan purkamista. Uudessa Oi maamme! -tv-sarjassa visuaalisen alan ammattilaiset katsovat Minna Joenniemen kanssa häkellyttävän ennakkoluulottomasti tehtyjä, uusia tulkintoja Suomesta ennen ja nyt.

    • Pentti Haanpään Yhdeksän miehen saappaat on mestarillinen kuvaus sodan arjesta

      Pentti Haanpään yhdeksän miehen saappaat

      Pentti Haanpää tunnetaan pohjoisen maaseudun kuvaajana ja sotaan kriittisesti suhtautuneena kirjailijana. Haanpään tekstejä on dramatisoitu näyttämöille ja televisioon. Romaanista Yhdeksän miehen saappaat (1945) tehtiin televisioon yhdeksänosainen sarjanäytelmä vuonna 1969.

    • Mustat ja punaiset vuodet -draama puhutteli hiljaa mutta väkevästi

      Kriitikoiden ja katsojien kiittämä sarja on uhmannut aikaa

      Keväällä 1973 ensiesitetty kymmenosainen draamasarja Mustat ja punaiset vuodet on kunnianhimoinen ja ehyt suurtyö, joka on jäänyt katsojien kestosuosikiksi. Vuosiin 1932–1973 ajoittuva, Tampereelle sijoittuva ja metallimies Jokisen perheen ympärille kiertyvä tarina kertoo hämmästyttävän luontevin vedoin sen, miten Suomi tuona aikana muuttui.

    • Manillaköysi, Kirje isältä ja muita toivottuja draamoja sotien varjostamista vuosista Areenassa

      Sarjoja ja elokuvia sodan ja rauhan vuosista

      Sisua, sydäntä, vallanhimoa ja herkkää iloa läikehtii Areenaan juuri julkaisemissamme elokuvissa ja sarjoissa. Katsottavana ovat tv-elokuvat Manillaköysi, Kirje isältä, Tykkimies Kauppalan viimeiset vaiheet sekä Vääpeli Sadon tapaus. Itsenäistä identiteettiä etsivää Suomea halkovat draamasarjat Sodan ja rauhan miehet, Yhdeksän miehen saappaat, Mustat ja punaiset vuodet Tampereella, Kukkivat roudan maat Ylä-Savossa sekä Isännät ja isäntien varjot Pohjois-Pohjanmaalla.
      Toivotut: Sodan ja rauhan vuodet -draamapaketti Yle Areenassa

    • Sodan ja rauhan miehet – faktaa vai fiktiota?

      Dokumenttidraama talvisotaa edeltävistä neuvotteluista

      Matti Tapion kirjoittama ja ohjaama kymmenosainen Sodan ja rauhan miehet on vahvaan dokumenttipohjaan perustuva näytelmäsarja talvisotaa edeltävistä neuvotteluista, niiden kariutumisesta ja lopulta Suomen joutumisesta sotaan Neuvostoliiton kanssa. Sarja seuraa myös sodan kulkua ja Suomen yrityksiä päästä rauhaan, lopullisia rauhanneuvotteluita, välirauhan aikaa ja tietä uuteen sotaan. Sarjan ensimmäinen osa nähtiin joulukuussa 1978. Sarja on katsottavissa Yle Areenassa.

    • Kuukauden suositut välitti Eilispäivän iskelmät ja maailmanhitit musiikkikuvaelmina

      1960-luvun menestyskappaleet "esi-musiikkivideoina".

      Kuukauden suositut -ohjelmassa esitettiin 1960-luvun koti- ja ulkomaiset menestyskappaleet pieninä lavastettuina musiikkikuvaelmina. Näiden ”esi-musiikkivideoiden” rekvisiittana pyöri merimiehiä, piraatteja, tiskaavia aviomiehiä, rokokootanssijoita, jenginuoria ja mitä milloinkin. Ohjelmien vakiotähti oli laulaja Laila Kinnunen.

    • Mikko Kuustosen Q-klubi oli bluesin, suomirokin ja eksoottisten rytmien sulatusuuni

      Kolmetoistaosainen musiikkisarja vuodelta 1991.

      Vuonna 1991 esitetty Q-klubi oli laulaja Mikko Kuustosen ensimmäinen pitkäaikaisempi juontopesti Ylen ohjelmasarjoissa. Yleisradion live-rocktaltioiden perinnettä jatkanut sarja kuvattiin Tampereen Tullikamarin klubilla. Vieraina ohjelmissa nähtiin Suomen tunnetuimpia rokkareita Juice Leskisestä Sielun Veljiin sekä ulkomaalaisia muusikkohuippuja. Vakiobändinä toimi Kuustosen Q.Stone-bluesorkesteri.