Hyppää pääsisältöön

"Viina se ol kaiken pahan alku" – Kahdeksan surmanluotia on Mikko Niskasen mestariteos

Kohtaus elokuvasta Kahdeksan surmanluotia
Paavo Pentikäinen (Reiska) ja Mikko Niskanen (Pasi) maistelevat pontikkaa Kahdeksassa surmanluodissa (1972). Kohtaus elokuvasta Kahdeksan surmanluotia Kahdeksan surmanluotia,Mikko Niskanen,Paavo Pentikäinen

Mikko Niskasen tv-elokuva ei kuvannut vain keskisuomalaista tragediaa vaan myös puutetta, syrjäytymistä sekä herrojen ja unohdetun kansan välistä kuilua. Neliosainen tv-elokuva on katsottavissa pysyvästi Yle Areenassa.

Surmanluotien aiheena on Pihtiputaalla vuonna 1969 verityö, jossa pienviljelijä Tauno Pasanen ampui neljä häntä pidättämään tullutta poliisia. Mikko Niskanen korostaa tv-draamassaan päähenkilöä ympäröivien olosuhteiden merkitystä. Jo avauskuvia säestää Nälkämaan laulu.

Laulu vie katsojan autioituvalle maaseudulle ja laukauksiin, jotka kajahtavat lumisessa maisemassa. Pitkä takautuma kertoo tapahtumien taustat ja pienviljelijäperheen ilot ja murheet ennen kohtalokkaita laukauksia. Neliosainen tv-elokuva on Ylen Televisioteatterin tuotanto vuodelta 1972.

Soita nimismiehelle.― Pasi (Mikko Niskanen) elokuvan pysäyttävässä loppukohtauksessa.

Elokuvassa ovat näkyvästi esillä maaseudun autioituminen, työttömyys, syrjäytyminen, päättäjien ja pieneläjien välinen ylittämätön kuilu. Vallankäyttäjien päätöksiä toteuttavat poliisit ovat sijaiskärsijöitä. Neliosaisen tv-version kesto oli yhteensä 316 minuuttia. Teatterilevitystä varten tarina lyhennettiin 105 minuutin pituiseksi.

Ohjaaja näytteli pääosan itse, koska ei saanut ketään haluamaansa ammattilaista irrottautumaan pitkään projektiin. Muut päänäyttelijät tulivat TV-teatterista. Aikataulu- ja budjettiylitysten tähden Yleisradiossa harkittiin hankkeen pysäyttämistä, mutta ajatuksesta luovuttiin, koska tuotanto oli jo ehtinyt jo liian pitkälle.

Kahdeksan surmanluotia oli arvostelumenestys, mutta elokuvan teatteriversio keräsi vain runsaat 5000 katsojaa. Vuonna 2007 filmi sijoittui kolmanneksi Helsingin Sanomien järjestämässä Suomen paras elokuva -äänestyksessä.

Kahdeksan surmanluotia rooleissa

Mikko Niskanen - Pasi, pienviljelijä
Tarja-Tuulikki Tarsala - Pasin vaimo
Tauno Paananen - Tauno
Elina Liimatainen - Elina
Ari Vainiontaus - Ari
Mauno Argillander - Manu
Paavo Pentikäinen - Reiska
Yrjö Liehunen - kauppias
Kaarlo Wilska - saarnaaja
Olavi Tervahartiala - Taisto Kokki
Sulo Hokkanen - Sulo Kokki
Pertti Weckström - lääkäri
Helinä Tevii - Pasin vaimon sisar
Riku Rinkama - tuomari
Harri Väreluoto - nimismies
Sakari Niskanen - 1. poliisi, ulosottomies
Sulo Olkkonen - 2. poliisi
Jorma Lindfors - 3. poliisi, ulosottomies
Toivo Kähkönen - 4. poliisi
Matti Nurminen - 5. poliisi
Esko Nikkari - 6. poliisi

Kari Hotakaisen kahdeksan valintaa Kahdeksasta surmanluodista

Oheisten kohtauksien valintaan on osallistunut Surmanluotien vannoutunut ihailija, kirjailija Kari Hotakainen.

Ensimmäinen kohtaus on "Viinankeitto alkaa". Siinä Pasi ja naapurin Reiska ryhtyvät pontikantekoon ja havaitsevat tuotteensa hyväksi. Pasin vaimo varoittaa miestään, mutta pari pysyy vielä kuitenkin sovinnossa.

Pasi on juopotellut itsensä putkaan. Jonkin aikaa asiat menevät kuitenkin paremmin, ja perhe lähtee yhdessä hääjuhliin. Häissä Pasi juo jälleen ja joutuu tappeluun. Hänen palatessaan syntyy riita, ja perhe karkaa naapuriin. Lähes äänettömässä kohmelokohtauksessa Pasi hautoo itsetuhoisia ajatuksia.

Pasi käy hätäaputöissä ja joutuu myymään metsää alihintaan. Tukinajossa vanha hevonen on voimiensa rajoilla. Maitotonkkaa maantien varteen tuova vaimo joutuu sanaharkkaan ylituotannosta valittavan kaupunkilaisherran kanssa.

Työporukka on ryhtynyt yhdessä viinankeittoon ja joutunut poliisin yllättämäksi. Pasi on saanut kutsun kuulusteluihin. Tultuaan päissään kotiin Pasi riitaantuu vaimonsa kanssa, ja poliisi hälytetään paikalle. Putkassa Pasi pohtii yksinäisen ihmisen kohtaloa vallan ja voiman edessä.

Reiska hakee kolhuja saaneen ja katuvan Pasin putkasta kotiin. Perhe kokee pitkästä aikaa yhteisyyden hetken, joka keskeytyy Pasin sydänkohtaukseen.

Lääkärin määräyksestä Pasi on lopettanut juomisen ja tekee talon töitä. Poliisit ahdistelevat kuitenkin Pasia pontikkatouhuista, ja ulosottomies vaatii verorästejä maksuun.

Pasi ja Reiska ovat saaneet käräjillä sakot viinankeitosta. Valituslautakunta ei suostu alentamaan Pasin veroja hänen huonoon elämäänsä vedoten. Lehmä on poikimassa, ja käly saapuu vaimon avuksi. Huolet ja sairaus valvottavat Pasia.

Ratkeamispisteessä jo pitkään ollut Pasi räjähtää, ja perhe pakenee jälleen naapuriin hirvikiväärin laukausten säestämänä. Sekapäinen Pasi ampuu paikalle hälytetyt poliisit hangesta yksitellen.

Kommentit
  • Chilestä tuli sydämenasia Tapani Brotherukselle ja Harald Edelstamille – näin diplomaatit itse kertovat vaiheistaan

    Brotherus ja Edelstam auttoivat tuhansia pakolaisia Chilestä

    Vallankaappauksesta alkanut terrori mullisti chileläisten elämän vuonna 1973. Poikkeuksellinen tilanne vaati poikkeuksellisia toimia myös auttamishaluisilta diplomaateilta. Heistä ruotsalaisella Harald Edelstamilla ja suomalaisella Tapani Brotheruksella oli ratkaiseva rooli tuhansien maasta henkensä edestä pois paenneiden chileläisten kohtaloissa. Tässä artikkelissa he kertovat itse, miten tilanteen kokivat.

  • Suomalaistoimittajat tallensivat Chilen sosialistisen unelman ennen vallankaappausta

    Tältä näytti Allenden Chile suomalaissilmin 1971–1973

    1970-luvun alussa maailma käänsi katseensa Chileen, missä vahvasti oikeistoon ja vasemmistoon jakautunut kansa valitsi itselleen vapaissa vaaleissa sosialistisen presidentin. Myös Suomesta matkusti toimittajia paikan päälle katsomaan, millaista elämä presidentti Allenden Chilessä oli. He näkivät, millaisia saavutuksia ja ongelmia uusi hallinto oli tuonut mukanaan. Tuloksena oli ainutlaatuista kuva- ja äänimateriaalia, josta myöhäisin on tallennettu vain muutamaa kuukautta ennen sotilasvallankaappausta.

  • Chilen vallankaappaus ja sen seuraukset järkyttivät suomalaisia syyskuussa 1973

    Presidentti Allende syöstiin vallasta 11.9.1973

    Liki kolme vuotta kestänyt presidentti Allenden hallinto tuli tiensä päähän 11. syyskuuta 1973, jolloin armeija kaappasi maassa vallan kenraali Pinochetin johdolla. Yhdysvaltain tukema kaappaus oli lyhyt ja väkivaltainen, ja ajoi Allenden tekemään itsemurhan heti kaappauspäivänä. Santiago de Chilen tapahtumia seurattiin tiiviisti myös Suomessa.

Uusimmat sisällöt - Elävä arkisto

  • Oopperalaulaja Aino Ackté oli kiihkeä kuin Salome – Musiikin syntymäpäiväkalenteri

    Muistamme syntymäpäivänä 23. huhtikuuta.

    Oopperalaulaja Aino Ackté oli kansainvälisen uransa huipulla, kun hän kesällä 1906 pääsi seuraamaan Richard Straussin johtaman Salomen harjoituksia. Juuri kantaesityksensä saanut Salome oli sensaatiomainen menestys ja aiheutti kulttuuriskandaalin. Aino päätti, että Salomesta tulisi hänen roolinsa, olivat vaikeudet mitkä tahansa.

  • Chilestä tuli sydämenasia Tapani Brotherukselle ja Harald Edelstamille – näin diplomaatit itse kertovat vaiheistaan

    Brotherus ja Edelstam auttoivat tuhansia pakolaisia Chilestä

    Vallankaappauksesta alkanut terrori mullisti chileläisten elämän vuonna 1973. Poikkeuksellinen tilanne vaati poikkeuksellisia toimia myös auttamishaluisilta diplomaateilta. Heistä ruotsalaisella Harald Edelstamilla ja suomalaisella Tapani Brotheruksella oli ratkaiseva rooli tuhansien maasta henkensä edestä pois paenneiden chileläisten kohtaloissa. Tässä artikkelissa he kertovat itse, miten tilanteen kokivat.

  • Suomalaistoimittajat tallensivat Chilen sosialistisen unelman ennen vallankaappausta

    Tältä näytti Allenden Chile suomalaissilmin 1971–1973

    1970-luvun alussa maailma käänsi katseensa Chileen, missä vahvasti oikeistoon ja vasemmistoon jakautunut kansa valitsi itselleen vapaissa vaaleissa sosialistisen presidentin. Myös Suomesta matkusti toimittajia paikan päälle katsomaan, millaista elämä presidentti Allenden Chilessä oli. He näkivät, millaisia saavutuksia ja ongelmia uusi hallinto oli tuonut mukanaan. Tuloksena oli ainutlaatuista kuva- ja äänimateriaalia, josta myöhäisin on tallennettu vain muutamaa kuukautta ennen sotilasvallankaappausta.

  • Chilen vallankaappaus ja sen seuraukset järkyttivät suomalaisia syyskuussa 1973

    Presidentti Allende syöstiin vallasta 11.9.1973

    Liki kolme vuotta kestänyt presidentti Allenden hallinto tuli tiensä päähän 11. syyskuuta 1973, jolloin armeija kaappasi maassa vallan kenraali Pinochetin johdolla. Yhdysvaltain tukema kaappaus oli lyhyt ja väkivaltainen, ja ajoi Allenden tekemään itsemurhan heti kaappauspäivänä. Santiago de Chilen tapahtumia seurattiin tiiviisti myös Suomessa.

  • Suomalaisen miehen kärsimyksen tulkitsija, baritoni Jorma Hynninen – Musiikin syntymäpäiväkalenteri

    Onnittelemme syntymäpäivänä 3. huhtikuuta.

    Huhtikuun 3. päivänä syntynyt baritoni Jorma Hynninen (s. 1941) on tehnyt tiukan ja tinkimättömän urakan perisuomalaisten miesten oopperarooleissa. Hynninen on ollut mm. Leevi Madetojan Pohjalaisten Jussi, Aarre Merikannon Juha, Aulis Sallisen Punaisen viivan Topi ja Einojuhani Rautavaaran Aleksis Kivi. Uuden vaimonsa Hynninen hurmasi kuitenkin Mozartin Figaron häiden kreivinä.

  • Kummelin krapulamiesten ahavoituneet päät

    Puoliajalla kapakkaan ja tappiin asti.

    Joskus teatteri-ilta taittuu puoliajalla kapakkakierrokseksi, ravit jäävät väliin ja alakerran pubin sijasta mennään suoraan yökerhoon. Seuraavana päivänä päätä turvottaa niin, ettei tupakkakaan maistu.

  • Miten Ulrika Wilhelmina Johnsonista tuli Minna Canth?

    Minna Canth oli kirjailija, naisasianainen ja liikenainen.

    Minna Canth (1844–1897) oli suomalainen kirjailija, lehtinainen, liikenainen ja yhteiskunnallinen vaikuttaja, joka omilla toimillaan ja kirjoituksillaan pyrki parantamaan köyhien, heikompiosaisten sekä tyttöjen ja naisten asemaa. Monet hänen kaunokirjallisista teoksistaan ovat suomalaisen kirjallisuuden klassikoita. Canthin syntymäpäivä 19. maaliskuuta on tasa-arvon päivä ja se on ollut liputuspäivä vuodesta 2003 alkaen. Artikkeli koostuu Yleisradiossa esitetyistä ohjelmista sekä Minna Canthin kirjeistä ja lehtikirjoituksista, joita on julkaistu myös monissa teoksissa.