Hyppää pääsisältöön

Kahdeksan surmanluotia

Mikko Niskasen tv-elokuva ei kuvannut vain keskisuomalaista tragediaa vaan myös puutetta, syrjäytymistä sekä herrojen ja unohdetun kansan välistä kuilua.

Surmanluotien aiheena on Pihtiputaalla vuonna 1969 verityö, jossa pienviljelijä Tauno Pasanen ampui neljä häntä pidättämään tullutta poliisia. Mikko Niskanen korostaa tv-draamassaan päähenkilöä ympäröivien olosuhteiden merkitystä. Jo avauskuvia säestää Nälkämaan laulu.

Elokuvassa ovat näkyvästi esillä maaseudun autioituminen, työttömyys, syrjäytyminen, päättäjien ja pieneläjien välinen ylittämätön kuilu. Vallankäyttäjien päätöksiä toteuttavat poliisit ovat sijaiskärsijöitä. Neliosaisen tv-version kesto oli yhteensä 316 minuuttia. Teatterilevitystä varten tarina lyhennettiin 105 minuutin pituiseksi.

Ohjaaja näytteli pääosan itse, koska ei saanut ketään haluamaansa ammattilaista irrottautumaan pitkään projektiin. Muut päänäyttelijät tulivat TV-teatterista. Aikataulu- ja budjettiylitysten tähden Yleisradiossa harkittiin hankkeen pysäyttämistä, mutta ajatuksesta luovuttiin, koska tuotanto oli jo ehtinyt jo liian pitkälle.

Kahdeksan surmanluotia oli arvostelumenestys, mutta elokuvan teatteriversio keräsi vain runsaat 5000 katsojaa. Vuonna 2007 filmi sijoittui kolmanneksi Helsingin Sanomien järjestämässä Suomen paras elokuva -äänestyksessä.

Oheisten kohtauksien valintaan on osallistunut Surmanluotien vannoutunut ihailija, kirjailija Kari Hotakainen. Ensimmäinen kohtaus "Viinankeitto alkaa" on katsottavissa ylimmässä kuvaruudussa. Siinä Pasi ja naapurin Reiska ryhtyvät pontikantekoon ja havaitsevat tuotteensa hyväksi. Pasin vaimo varoittaa miestään, mutta pari pysyy vielä kuitenkin sovinnossa.


Pasi on juopotellut itsensä putkaan. Jonkin aikaa asiat menevät kuitenkin paremmin, ja perhe lähtee yhdessä hääjuhliin. Häissä Pasi juo jälleen ja joutuu tappeluun. Hänen palatessaan syntyy riita, ja perhe karkaa naapuriin. Lähes äänettömässä kohmelokohtauksessa Pasi hautoo itsetuhoisia ajatuksia.


Pasi käy hätäaputöissä ja joutuu myymään metsää alihintaan. Tukinajossa vanha hevonen on voimiensa rajoilla. Maitotonkkaa maantien varteen tuova vaimo joutuu sanaharkkaan ylituotannosta valittavan kaupunkilaisherran kanssa.


Työporukka on ryhtynyt yhdessä viinankeittoon ja joutunut poliisin yllättämäksi. Pasi on saanut kutsun kuulusteluihin. Tultuaan päissään kotiin Pasi riitaantuu vaimonsa kanssa, ja poliisi hälytetään paikalle. Putkassa Pasi pohtii yksinäisen ihmisen kohtaloa vallan ja voiman edessä.


Reiska hakee kolhuja saaneen ja katuvan Pasin putkasta kotiin. Perhe kokee pitkästä aikaa yhteisyyden hetken, joka keskeytyy Pasin sydänkohtaukseen.


Lääkärin määräyksestä Pasi on lopettanut juomisen ja tekee talon töitä. Poliisit ahdistelevat kuitenkin Pasia pontikkatouhuista, ja ulosottomies vaatii verorästejä maksuun.


Pasi ja Reiska ovat saaneet käräjillä sakot viinankeitosta. Valituslautakunta ei suostu alentamaan Pasin veroja hänen huonoon elämäänsä vedoten. Lehmä on poikimassa, ja käly saapuu vaimon avuksi. Huolet ja sairaus valvottavat Pasia.


Ratkeamispisteessä jo pitkään ollut Pasi räjähtää, ja perhe pakenee jälleen naapuriin hirvikiväärin laukausten säestämänä. Sekapäinen Pasi ampuu paikalle hälytetyt poliisit hangesta yksitellen.

  • Wikipedia: Kahdeksan surmanluotia (fi.wikipedia.org)
  • Wikipedia: Tauno Pasanen (fi.wikipedia.org)
  • Kommentit
    • Ihmisten lauluja – kooste Samuli Putron urasta vuosien varrelta

      Samuli Putro on tunnettu Zen Cafén lisäksi soolourastaan.

      Muusikko Samuli Putro mielletään monesti oivaltavana älykkönä, joka osaa kirjoittaa uskottavasti niin teinitytön kuin ehtoopuolella olevan vanhuksen sielunmaisemasta. Putron luotsaama yhtye, suomirockin kärkikastiin noussut Zen Café ilmoitti jäävänsä tauolle vuonna 2008. Tämän jälkeen Putro ryhtyi soolouralle. Merkittävä ura on sisältänyt hittejä, palkintoja sekä itsensä tutkiskelua. Elävä arkisto kokosi Samuli Putron haastatteluita, live-esiintymisiä ja musiikkivideoita vuosien varrelta.

    • Sulje silmät ja sukella Kapteeni Nemon kyydissä vedenalaiselle maailmanympärysmatkalle

      Yrjö Kostermaa loihti Vernen romaanista kuunnelman 1956.

      Ranskalainen tieteiskirjailija Jules Verne (1828-1905) kirjoitti sukellusveneistä ja avaruusmatkailusta aikana, jolloin höyryveturi oli kehittynein liikkumismuoto. Antero Alpola ja Yrjö Kostermaa loihtivat vuonna 1956 samannimisen alkuperäisteoksen pohjalta kuunnelman Sukelluslaivalla maapallon ympäri.

    • A Finnish take on "Y.M.C.A."

      NMKY became the world's most popular music video

      NMKY, a music video shown in the Finnish television show Hepskukkuu, became the world’s most popular online video on 24 August, 2007. The video amassed hundreds of thousands of views in a single day.

    • Suomen ensimmäinen musikaali Ruma Elsa filmatisoitiin musiikkielokuvaksi

      Ruma Elsa tallentui filmille toistamiseen 1965.

      Ensio Rislakin kirjoittama näytelmä Ruma Elsa hurmasi filmillä toistamiseen 1965, kun suomalaisen nukketeatterin uranuurtaja Sirppa Sivori-Asp ohjasi sukupolvien välistä kuilua kuvaavan ilottelun – ja samalla Suomen ensimmäisen musikaalin – musiikkielokuvaksi.

    Uusimmat sisällöt - Elävä arkisto

    • Ihmisten lauluja – kooste Samuli Putron urasta vuosien varrelta

      Samuli Putro on tunnettu Zen Cafén lisäksi soolourastaan.

      Muusikko Samuli Putro mielletään monesti oivaltavana älykkönä, joka osaa kirjoittaa uskottavasti niin teinitytön kuin ehtoopuolella olevan vanhuksen sielunmaisemasta. Putron luotsaama yhtye, suomirockin kärkikastiin noussut Zen Café ilmoitti jäävänsä tauolle vuonna 2008. Tämän jälkeen Putro ryhtyi soolouralle. Merkittävä ura on sisältänyt hittejä, palkintoja sekä itsensä tutkiskelua. Elävä arkisto kokosi Samuli Putron haastatteluita, live-esiintymisiä ja musiikkivideoita vuosien varrelta.

    • Sulje silmät ja sukella Kapteeni Nemon kyydissä vedenalaiselle maailmanympärysmatkalle

      Yrjö Kostermaa loihti Vernen romaanista kuunnelman 1956.

      Ranskalainen tieteiskirjailija Jules Verne (1828-1905) kirjoitti sukellusveneistä ja avaruusmatkailusta aikana, jolloin höyryveturi oli kehittynein liikkumismuoto. Antero Alpola ja Yrjö Kostermaa loihtivat vuonna 1956 samannimisen alkuperäisteoksen pohjalta kuunnelman Sukelluslaivalla maapallon ympäri.

    • A Finnish take on "Y.M.C.A."

      NMKY became the world's most popular music video

      NMKY, a music video shown in the Finnish television show Hepskukkuu, became the world’s most popular online video on 24 August, 2007. The video amassed hundreds of thousands of views in a single day.

    • Suomen ensimmäinen musikaali Ruma Elsa filmatisoitiin musiikkielokuvaksi

      Ruma Elsa tallentui filmille toistamiseen 1965.

      Ensio Rislakin kirjoittama näytelmä Ruma Elsa hurmasi filmillä toistamiseen 1965, kun suomalaisen nukketeatterin uranuurtaja Sirppa Sivori-Asp ohjasi sukupolvien välistä kuilua kuvaavan ilottelun – ja samalla Suomen ensimmäisen musikaalin – musiikkielokuvaksi.

    • Tylsät kesäpäivät muuttuvat ravisuttaviksi seikkailuiksi – Pertsa ja Kilu, Susikoira Roi ja muut sankarit nyt Areenassa

      Areenassa on julkaistu lapsuudesta tuttuja seikkailuja.

      Joskus eivät aikuisten taidot riitä ja silloin tarvitaan lasten neuvokkuutta. Areenan kesäkuun Toivotut-paketin katsoja saa apetta mielikuvitukselleen, kun Pertsa ja Kilu nuuskivat hämäräpuuhien jäljille tai hyväsydäminen Tomi pelastaa susikoira Roin.

      Toivotut: Pertsa, Kilu ja Roi – lapsia seikkailuissa Yle Areenassa

    • Finland’s First Dogs and other presidential pets

      Pets have accompanied Finnish presidents for decades.

      Though Lennu the Boston Terrier is probably Finland’s most-beloved First Dog, Finnish heads of state have been known animal lovers since Marshal Mannerheim, whose trusty steed Käthy even attended the marshal’s funeral at his request.

    • "Radiokin renkkailee" – yleisökirje 60 vuoden takaa avasi ikkunan menneisyyteen

      Nuori perheenäiti Aili kirjoitti Yleisradiolle runon 1951.

      Saimme yleisökirjeen. Nuori perheenäiti Aili, Nokian kupeesta Sarkolan kylästä, on kirjoittanut Yleisradiolle viisisivuisen kalevalamittaisen runon, jossa hän kertoo radion ohjelmavirran merkityksestä omassa arjessaan. Viiden pojan äitinä maalla, kiireisenä emäntänä, hänen sivistyksensä, virkistyksensä ja seuransa ovat pitkälti pohjautuneet radioon. Kirje on mummini kirjoittama vuonna 1951, hänen ollessaan 35-vuotias.

    • Turpaanvetoa taiteen eteen – Luomisen tuskaa Kummelissa

      Autertaiteilija Martti Hakonen on ehdoton taiteessaan.

      Auter-taiteilija Martti Hakonen on äärimmäisen ehdoton taiteessaan. Mies ei emmi kokeilla siipiään juuri minkään taidelajin saralla. Avustajaparat voisivat tosin olla hieman kykenevämpiä. Onneksi luovuus valuu neron mielestä myös yksinkertaisempien sielujen hyödynnettäväksi – joko täyttä kurkkua huutamalla tai viimeistään luuvitosen kultaisella kosketuksella. Artikkeliin on koottu kaikki Martti Hakosen taidekokeilut.

    • Charles Dickensin riemukas esikoisromaani kääntyi kesäiseksi kuunnelmaksi 1961

      Veijariromaani julkaistiin aluksi 19-osaisena jatkotarinana.

      Pickwick-kerhon jälkeenjääneet paperit kertoo hupaisista hahmoista koostuvasta, “tieteellisille” tutkimuksille pyhitetystä seurasta ja sen tutkimusmatkoista ympäri vanhaa ja iloista Englantia. Tarina valloitti lukijoita aluksi kirjallisuuslehden jatkokertomuksena vuosina 1836–37. Reilu vuosisata myöhemmin veijariromaani sovitettiin kuunnelmaksi suomalaisille radioaalloille.

    • Tampereella sijainnut puuvillatehdas jätti jälkensä Suomen historiaan – ja sulkeutuessaan useat työttömäksi

      Finlaysonin tehdasalue oli merkittävä työllistäjä naisille.

      Tampereen Finlaysonin tehdasalue oli yli vuosisadan ajan suuri työllistäjä pääasiassa sikäläisille naisille. Tehtaassa valmistettiin erilaisia kangastuotteita sekä lankaa. Jylhät tiiliseinät kätkivät sisälleen monenlaista tarinaa ja tarjosivat myös omanlaisen yhteisönsä asumisjärjestelyineen ja palveluineen. Alueella toimi muun muassa oma sairaala, päiväkoti sekä poliisi ja palokunta. Vuonna 1999 julkaistu Naisia, pumpulia, ompelukoneita -dokumentti kertoo tehdasalueesta ja sen sydämestä – uutterista naistyöntekijöistä.