Hyppää pääsisältöön

Kahdeksan surmanluotia

Mikko Niskasen tv-elokuva ei kuvannut vain keskisuomalaista tragediaa vaan myös puutetta, syrjäytymistä sekä herrojen ja unohdetun kansan välistä kuilua.

Surmanluotien aiheena on Pihtiputaalla vuonna 1969 verityö, jossa pienviljelijä Tauno Pasanen ampui neljä häntä pidättämään tullutta poliisia. Mikko Niskanen korostaa tv-draamassaan päähenkilöä ympäröivien olosuhteiden merkitystä. Jo avauskuvia säestää Nälkämaan laulu.

Elokuvassa ovat näkyvästi esillä maaseudun autioituminen, työttömyys, syrjäytyminen, päättäjien ja pieneläjien välinen ylittämätön kuilu. Vallankäyttäjien päätöksiä toteuttavat poliisit ovat sijaiskärsijöitä. Neliosaisen tv-version kesto oli yhteensä 316 minuuttia. Teatterilevitystä varten tarina lyhennettiin 105 minuutin pituiseksi.

Ohjaaja näytteli pääosan itse, koska ei saanut ketään haluamaansa ammattilaista irrottautumaan pitkään projektiin. Muut päänäyttelijät tulivat TV-teatterista. Aikataulu- ja budjettiylitysten tähden Yleisradiossa harkittiin hankkeen pysäyttämistä, mutta ajatuksesta luovuttiin, koska tuotanto oli jo ehtinyt jo liian pitkälle.

Kahdeksan surmanluotia oli arvostelumenestys, mutta elokuvan teatteriversio keräsi vain runsaat 5000 katsojaa. Vuonna 2007 filmi sijoittui kolmanneksi Helsingin Sanomien järjestämässä Suomen paras elokuva -äänestyksessä.

Oheisten kohtauksien valintaan on osallistunut Surmanluotien vannoutunut ihailija, kirjailija Kari Hotakainen. Ensimmäinen kohtaus "Viinankeitto alkaa" on katsottavissa ylimmässä kuvaruudussa. Siinä Pasi ja naapurin Reiska ryhtyvät pontikantekoon ja havaitsevat tuotteensa hyväksi. Pasin vaimo varoittaa miestään, mutta pari pysyy vielä kuitenkin sovinnossa.


Pasi on juopotellut itsensä putkaan. Jonkin aikaa asiat menevät kuitenkin paremmin, ja perhe lähtee yhdessä hääjuhliin. Häissä Pasi juo jälleen ja joutuu tappeluun. Hänen palatessaan syntyy riita, ja perhe karkaa naapuriin. Lähes äänettömässä kohmelokohtauksessa Pasi hautoo itsetuhoisia ajatuksia.


Pasi käy hätäaputöissä ja joutuu myymään metsää alihintaan. Tukinajossa vanha hevonen on voimiensa rajoilla. Maitotonkkaa maantien varteen tuova vaimo joutuu sanaharkkaan ylituotannosta valittavan kaupunkilaisherran kanssa.


Työporukka on ryhtynyt yhdessä viinankeittoon ja joutunut poliisin yllättämäksi. Pasi on saanut kutsun kuulusteluihin. Tultuaan päissään kotiin Pasi riitaantuu vaimonsa kanssa, ja poliisi hälytetään paikalle. Putkassa Pasi pohtii yksinäisen ihmisen kohtaloa vallan ja voiman edessä.


Reiska hakee kolhuja saaneen ja katuvan Pasin putkasta kotiin. Perhe kokee pitkästä aikaa yhteisyyden hetken, joka keskeytyy Pasin sydänkohtaukseen.


Lääkärin määräyksestä Pasi on lopettanut juomisen ja tekee talon töitä. Poliisit ahdistelevat kuitenkin Pasia pontikkatouhuista, ja ulosottomies vaatii verorästejä maksuun.


Pasi ja Reiska ovat saaneet käräjillä sakot viinankeitosta. Valituslautakunta ei suostu alentamaan Pasin veroja hänen huonoon elämäänsä vedoten. Lehmä on poikimassa, ja käly saapuu vaimon avuksi. Huolet ja sairaus valvottavat Pasia.


Ratkeamispisteessä jo pitkään ollut Pasi räjähtää, ja perhe pakenee jälleen naapuriin hirvikiväärin laukausten säestämänä. Sekapäinen Pasi ampuu paikalle hälytetyt poliisit hangesta yksitellen.

  • Wikipedia: Kahdeksan surmanluotia (fi.wikipedia.org)
  • Wikipedia: Tauno Pasanen (fi.wikipedia.org)
  • Kommentit
    • Ehyesti säröinen tv-elokuva Hiljaiset laulut kuvasi paikkaansa etsiviä nuoria

      Tuomas Sallisen elokuva valmistui vuonna 1994

      Vuonna 1994 esitetty Tuomas Sallisen tv-elokuva Hiljaiset laulut on vahvasti ajassaan oleva voimakas kuvaus nuorista, jotka ystävyydestä huolimatta kärsivät erilaisista vieraantuneisuuden tunteista. Vaikka tarina on rikkonainen eikä helppoja vastauksia ole, pysyy kertomus erinomaisesti koossa. Keskeisellä sijalla elokuvassa on sen äänimaisema.

    • Hiljainen poika tahtoo auttaa

      Nuori Jarmo Mäkinen teki roolin vähäpuheisena hyväntekijänä

      Jarmo Mäkinen tunnetaan miehekkään ja vähäpuheisen suomalaismiehen rooleista. Jo vuonna 1992 ilmestyneessä Hiljainen poika -lyhytdraamassa Mäkinen esittää vakavaa ja hiljaista, joskin myös herkkää ja empaattista sivustakatsojaa. Empatiasta Kari Paukkusen lyhytelokuva pitkälti kertookin. Mäkisen hahmo seuraa keskellä yötä, kun joukko nuoria remuaa yökerhon edustalla.

    Uusimmat sisällöt - Elävä arkisto