Hyppää pääsisältöön

Sputnik taivaalla 1957

Neuvostoliitto otti lokakuussa 1957 suuren avaruuskilpailun erävoiton, kun ensimmäinen tekokuu ammuttiin onnistuneesti maata kiertävälle radalle.

Neuvostoliitto laukaisi Sputnik 1:n, maailman ensimmäisen satelliitin, lokakuun 4. päivänä 1957.

Uutinen tuli Yhdysvalloille täytenä yllätyksenä, ja se uutisoitiin kauhun ja ihailun sekaisin tuntein eri puolilla maailmaa. Yhdysvaltain presidentti Dwight D. Eisenhower joutui vakuttelemaan amerikkalaisille, ettei maan turvallisuus ollut uhattuna.

Tekokuun laukaisemisen teki sotilaallisesti merkittäväksi se, että Sputnikin laukaisun onnistuttua tiedettiin Neuvostoliitolla olevan pitkän kantomatkan raketteja, joita käytetään ydinkärkiohjuksissa.

Suomessakin seurattiin tapahtumaa muun maailman tavoin radioteleskoopeilla ja kaukoputkilla. Pilvettömällä säällä satelliitin saattoi nähdä myös paljaalla silmällä.

Neuvostoliiton avaruussaavutusten seuraava vaihe oli marraskuun 3. päivänä, kun Sputnik 2 kuljetti Laika-koiran maan kiertoradalle. Laikan selviytymistä seurattiin kameran ja muiden apuvälineiden avulla.

Avaruudessa eläimiä oli ollut aiemminkin, mutta kiertoradalla ei. Amerikkalaisessa uutisfilmissä näkyvä koira ei ole Laika, joka nousi kulkukoirasta arvostetuksi yksilöksi neuvostoyhteiskunnassa.

Tietolaatikko

Sputnik 1 pähkinänkuoressa
Laukaisupäivä 4.10.1957
Laukaisupaikka Tjuratam, Neuvostoliitto
Halkaisija 58 cm
Massa 83,6 kg
Ratakorkeus 227 x 947 km
Kiertoaika 96,2 min
Lähetystaajuus 20 MHz, 40 MHz

Lähde: Tähtitieteellinen yhdistys URSA

Kommentit
  • Chilestä tuli sydämenasia Tapani Brotherukselle ja Harald Edelstamille – diplomaatit auttoivat tuhansia pakolaisia

    Brotherus ja Edelstam kertovat vaiheistaan Chilessä.

    Vallankaappauksesta alkanut terrori mullisti chileläisten elämän vuonna 1973. Poikkeuksellinen tilanne vaati poikkeuksellisia toimia myös auttamishaluisilta diplomaateilta. Heistä ruotsalaisella Harald Edelstamilla ja suomalaisella Tapani Brotheruksella oli ratkaiseva rooli tuhansien maasta henkensä edestä pois paenneiden chileläisten kohtaloissa. Tässä artikkelissa he kertovat itse, miten tilanteen kokivat.

  • Suomalaistoimittajat tallensivat Chilen sosialistisen unelman ennen vallankaappausta

    Tältä näytti Allenden Chile suomalaissilmin 1971–1973

    1970-luvun alussa maailma käänsi katseensa Chileen, missä vahvasti oikeistoon ja vasemmistoon jakautunut kansa valitsi itselleen vapaissa vaaleissa sosialistisen presidentin. Myös Suomesta matkusti toimittajia paikan päälle katsomaan, millaista elämä presidentti Allenden Chilessä oli. He näkivät, millaisia saavutuksia ja ongelmia uusi hallinto oli tuonut mukanaan. Tuloksena oli ainutlaatuista kuva- ja äänimateriaalia, josta myöhäisin on tallennettu vain muutamaa kuukautta ennen sotilasvallankaappausta.

  • Chilen vallankaappaus ja sen seuraukset järkyttivät suomalaisia syyskuussa 1973

    Presidentti Allende syöstiin vallasta 11.9.1973

    Liki kolme vuotta kestänyt presidentti Allenden hallinto tuli tiensä päähän 11. syyskuuta 1973, jolloin armeija kaappasi maassa vallan kenraali Pinochetin johdolla. Yhdysvaltain tukema kaappaus oli lyhyt ja väkivaltainen, ja ajoi Allenden tekemään itsemurhan heti kaappauspäivänä. Santiago de Chilen tapahtumia seurattiin tiiviisti myös Suomessa.

Uusimmat sisällöt - Elävä arkisto