Hyppää pääsisältöön

Taiteilijaelämää: Leena Uotila

Solveigin laulusta nuorena kuuluisuuteen ponnahtanut Leena Uotila puhuu Taiteilijaelämässä muun muassa improvisaatiosta, farssin opetuksista, tragedian keveydestä ja intuitiosta.

Tuleva näyttelijä esitti lapsena pöydän alla köyhän perheen äitiä ja lauloi maakuntalauluja, pääsi joskus katsomaan isänsä Erkki Uotilan perustamien teatteriseurueiden ensi-iltoja ja vietti avainkaulalapsen elämää.

Teatterikouluun Leena Uotila (s. 1947) pääsi vasta toisella yrittämällä. Uotilan mielestä se oli onnenpotku, koska hänen kurssinsa pääsi Kalle Holmbergin oppiin koko koulun ajaksi.

Vaikka Uotila omasta mielestään on huono selittelemään asioita, hänen puheestaan saa hyvän käsityksen näyttelijän työstä varsinkin komedioissa, joita Uotila on tehnyt paljon niin teatterissa kuin televisiossa.

Leena Uotilaa haastattelee Taiteilijaelämän asiantuntija Kari Paukkunen.

Lue lisää:

Näin syntyi Solveigin laulu

Kun Solveigin laulua vuonna 1974 tehtiin, siihen piti pusertaa mukaan koko siihenastinen elämänkokemus, sanovat suositun tv-elokuvan tekijät vuosikymmenten päästä.

Lue lisää:

Solveigin laulu

Solveigin laulu on kasvutarina tytöstä, joka ottaa oman paikkansa kovassa maailmassa

Lassi Sinkkosen raju työläiskuvaus Solveigin laulu rikkoi katsojaennätyksiä myös 1970-luvun televisiosarjana. Erityisesti mieleen jäi Leena Uotilan päärooli Solveigina.

Lue lisää:

Leena Uotila ja Olavi Ahonen sketseilevät

Leena Uotila ja Olavi Ahonen ovat suomalaisille tuttuja sekä vakavista rooleistaan että komedian taitajina.

Lue lisää:

Hukkaputken uutiset

Hukkaputken uutisparodioissa nauretaan suomalaisten ja muidenkin tavalle luottaa auktoriteetteihin.

Lue lisää:

Erkki Liikanen, Pekka Laiho ja Risto Mäkelä (1974).

Merirosvoradio parodioi kattavasti koko mediakenttää

Vuosina 1974–1975 esitetty Merirosvoradio oli aikansa suosituimpia viihdesarjoja. Kantavana ohjelmaideana oli vinoilla kaikille suomalaisviestimille, myös Ylelle. Tekijäjoukko oli pätevä: eri puolin kameraa toimivat mm. Pertsa Reponen, Vesa Nuotio, Neil Hardwick, Heikki Kinnunen, Leo Lastumäki, Pekka Laiho, Petra Frey... Musiikilliseen nousukiitoon nousivat Erkki Liikasen rallit sekä talonbändinä nähty ja kuultu Hullujussi.

  • Suomalaisissa tapahtumissa marjastetaan kilpaa, neulotaan hevisti ja maistellaan valkosipulia

    Elävän arkiston kooste omaleimaisista tapahtumista.

    Kun tutkii tarkemmin kotimaamme tapahtumatarjontaa, saattaa helposti leuka loksahtaa kohti Kiinaa. Valikoimastamme löytyy maailmanlaajuiseen suosioon kohonnutta eukonkantoa ja saappaanheittoa, mutta myös vittuilua ja valehtelua. Elävä arkisto koosti yhteen muutamia kilpailuja ja tapahtumia, joita leimaavat omaperäisyys ja hyväntuulinen hulluttelu.

  • Crazy-jännärit Kurvin & Kurvin toilailuista olivat kielellistä ilotulitusta - Pentti Siimes hurmasi pojan roolissa

    Jännärikuunnelmat vievät hilpeille 1960- ja 1970-luvuille

    Olavi Neva käsikirjoitti 1960-1970-luvuilla Yleisradiolle seitsemän jännityshupailua, joiden kielellinen ilotulitus riemastuttaa nykykuulijaakin. Kuunnelmasarjojen keskiössä on isän ja pojan pyörittämä etsivätoimisto Kurvi & Kurvi. Kurvien seikkailuissa on dekkarijuonen sekä kaikenkattavan hupsuttelun ohella myös annos romantiikkaa sekä vauhtia ja vaarallisia tilanteita. Pääosassa poika-Kurvin roolissa taiteilee useimmissa sarjoissa näyttelijä Pentti Siimes.

  • Laulukokeet-draama vuodelta 1975 on säilyttänyt ajankohtaisuutensa

    Pieni elokuva ennakkoluuloista ja niiden voitttamisesta.

    Kukapa, ainakaan vanhan kansakoulun käynyt, ei olisi hermoillut koulun laulukokeita. Koko luokan edessä, opettajan ankaran valvovan katseen alla pitää laulaa yksin joku omavalintainen laulu. Pelottavaa, varsinkin jos ei ole mikään satakieli. Pelottava on laulukoe myös Raili Ruston ohjaaman elokuvan Laulukokeet vuodelta 1975 päähenkilölle, vaikka eri syystä.

Uusimmat sisällöt - Elävä arkisto