Reijo Perälä
Yle
Kun Helsingin ja Pietarin välinen lennätinlinja valmistui vuonna 1855, Suomikin kytkeytyi osaksi kansainvälistä tiedonvälitystä. Sähköinen lennätin oli nopein tapa viestien siirtoon.
Historian saatossa pitkien etäisyyksien tiedonvälityksessä on käytetty monenlaisia keinoja.
Lähestyvästä vihollisesta voitiin viestittää mm. merkkitulien avulla. Kun varoitustuli havaittiin, seuraavan kumpareen päivystyspisteessä sytytettiin oma merkkinuotio tiedoksi seuraavalle vartiointipisteelle. Näin tieto välittyi nopeasti kumpareelta toiselle.
Seuraava edistysaskel oli ns. optinen lennätin, joka Suomessakin otettiin käyttöön 1800-luvun alussa.
Kysymyksessä oli mekaaninen merkinantolaite. Korkeassa mastossa oli liikuteltavia levyjä, joiden muodostamilla kuvioilla viesti välittyi seuraavalle asemalle.
Mekaanisia merkinantolaitteita oli pitkin Suomen etelärannikkoa. Ahvenanmaan kautta sanomia voitiin välittää myös Ruotsiin.
Ratkaiseva muutos tietoliikenteessä tapahtui vuonna 1837, kun amerikkalainen Samuel Morse keksi sähkölennättimen.
Morsen aakkosilla sanoma lähetettiin sähköttämällä erimittaisia impulsseja. Esimerkiksi a-kirjain on Morsen aakkosilla yksi lyhyt ja yksi pitkä merkki.
