Hyppää pääsisältöön

Lennätin mullisti tiedonvälityksen

Kun Helsingin ja Pietarin välinen lennätinlinja valmistui vuonna 1855, Suomikin kytkeytyi osaksi kansainvälistä tiedonvälitystä. Sähköinen lennätin oli nopein tapa viestien siirtoon.

Historian saatossa pitkien etäisyyksien tiedonvälityksessä on käytetty monenlaisia keinoja.

Lähestyvästä vihollisesta voitiin viestittää mm. merkkitulien avulla. Kun varoitustuli havaittiin, seuraavan kumpareen päivystyspisteessä sytytettiin oma merkkinuotio tiedoksi seuraavalle vartiointipisteelle. Näin tieto välittyi nopeasti kumpareelta toiselle.

Seuraava edistysaskel oli ns. optinen lennätin, joka Suomessakin otettiin käyttöön 1800-luvun alussa.

Kysymyksessä oli mekaaninen merkinantolaite. Korkeassa mastossa oli liikuteltavia levyjä, joiden muodostamilla kuvioilla viesti välittyi seuraavalle asemalle.

Mekaanisia merkinantolaitteita oli pitkin Suomen etelärannikkoa. Ahvenanmaan kautta sanomia voitiin välittää myös Ruotsiin.

Ratkaiseva muutos tietoliikenteessä tapahtui vuonna 1837, kun amerikkalainen Samuel Morse keksi sähkölennättimen.

Morsen aakkosilla sanoma lähetettiin sähköttämällä erimittaisia impulsseja. Esimerkiksi a-kirjain on Morsen aakkosilla yksi lyhyt ja yksi pitkä merkki.

Kommentit
  • Martti Suosalo – ostoskanavakielto ja menestyksen salaiset aseet

    Martti Suosalo Seitsemäs taivas -ohjelmassa 2012.

    Hiivasyndroomakuuri, Turkan haamu, paniikkihäiriö ja ostoskanavakielto – Martti Suosalo poimii värikkäitä hetkiä elämästään Maarit Tastulan haastateltavana. Miksi verhot menivät kiinni kuukaudeksi? Yrittikö uskonnollinen lahko huumata näyttelijän? Haastattelu on Seitsemäs taivas -ohjelmasta vuodelta 2012.

  • Reinikaisia "Niin maan perusteellisesti!"

    Suosikkisarjan alkuperäiset, täysimittaiset jaksot.

    Konstaapeli Artturi Sakari Reinikainen oli vuosina 1978 ja 1980 esitetyn Tankki täyteen -tv-sarjan suosituimpia hahmoja. Reinikaisen viisitoista, alkuperäistä ja täysimittaista jaksoa julkaistaan Yle Areenaan osana Toivotut-draamajulkaisua. Sarja jää pysyvästi katsottavaksi palveluun.

  • Siskossa ja sen veljessä oli kaikki, sanoi Hardwick itsekin

    Sarja oli Hardwickin taidonnäyte tabujen rikkomisesta

    Vuonna 1986 esitetty kuusiosainen komediasarja Sisko ja sen veli onnistui yli odotusten jopa isänsä Neil Hardwickin mielestä. Tuija Ernamon ja Ilmari Saarelaisen puheenparresta kummunnut dialogi tiivistyi Hardwickin otteessa timantinkovaksi huumoriksi. Uutta olivat rytmi ja aiheet: tässä sarjassa rikottiin tabuja vastaansanomattoman ytimekkäästi.

  • Se aito oikea Andy McCoy – The Real McCoy on fiktiota ja dokumenttia yhdistävä elokuva maamme yhdestä tunnetuimmasta rokkarista

    The Real McCoy on mieleenpainuva kertomus Andy McCoysta.

    Pikimustat hiukset, kirjavia huiveja ja hattuja. Röyhelöä, koruja ja kajaalia. Suuri rakkaus musiikkiin sekoitettuna kyltymättömään rock-asenteeseen – kyseessä on tietysti Andy McCoy. Pekka Lehdon ohjaamassa The Real McCoy -elokuvassa (1999) kuvataan kiistatta Suomen yhden tunnetuimman rock-muusikon elämää dokumentaation ja fiktion kautta.

Uusimmat sisällöt - Elävä arkisto

  • Trunsön Ulla – kalastajaelämää sähköttömässä ulkosaaristossa

    Dokumentti sopeutumisesta 80-luvun saaristolaiselämään.

    Anna-Maija Eräkankaan ohjaama Trunsön Ulla on 1980-luvun puoliväliin sijoittuva aikalaisdokumentti nuoren kaupunkilaispariskunnan sopeutumisesta eristäytyneeseen saaristolaiselämään ja suppeisiin elinkeinomahdollisuuksiin.

  • Majakka – tarinoita Suomen kaukaisimmalta luodolta

    Lyhytdokumentti Majakka kertoo Märketin majakanvartijasta.

    Hurmaava Ragnar Eriksson kertoo 21-vuotisesta taipaleestaan Märketin majakanvartijana kaukaisella pikkuluodolla keskellä Ahvenanmerta. Heikki Aarvan ja Matti Ijäksen ohjaama lyhytdokumentti valmistui 1976 – vuonna, jona Märket oli viimeisen kerran miehitettynä.

  • Yle Elävän arkiston perustaja Reijo Perälä siirtyy Elävään arkistoon

    Ohjelmapäällikkö Reijo Perälän läksiäishaastattelu 2018

    Yle Elävän arkiston ohjelmapäällikkö Reijo Perälä on itsekin kuin perustamansa palvelu: eilisen elävästi muistava ja aineistot kiinnostavalla tavalla avaava arkistohelmi. Eläkkeelle siirtymisen korvalla kesällä 2018 Perälää haastateltiin Elävän arkiston vaiheista sekä hänen omasta väitöstyöstään Lapuan liike ja sanan mahti. Nämä haastattelut siirtyvät osaksi Elävää arkistoa.

  • Musta hurmio – kolmiodraama epätoivon saarella

    Tapio Suominen ohjasi kuvauksen kielletystä rakkaudesta.

    Pieni, eristynyt, toisiaan tarkkaileva yhteisö, jonka pinnan alla kuohuu. Pitkiä, kaipaavia katseita, jotka puhuvat paljon. Harmonian illuusio räjähtää, kun saarelle saapuu puutarhuri Joel (Markku Toikka), jonka taustat ovat hämärän peitossa. Vuonna 1984 ilmestynyt Musta hurmio perustuu Toivo Pekkasen samannimiseen romaaniin vuodelta 1939.

  • Suomi tanssi 1970- ja 80-luvun taitteessa diskon ja koneiden tahtiin

    Elävän arkiston diskokoosteessa hittejä ja harvinaisuuksia

    Suomeen 1970-luvun puolivälin jälkeen vastustamattomasti tullut diskomusiikki villitsi diskoteekeissä ja jukeboxeissa. Genren saapuminen synnytti uusia tähtiä ja myös kokeneemmat iskelmätähdet ottivat repertuaariinsa Keski-Euroopasta tulleita vaikutteita. Elävän arkiston koosteeseen on koottu tanssittavia ikihelmiä sekä harvinaisempia herkkuja 1970- ja 1980-luvulta.

  • Finnish president Paasikivi sends his Olympic greetings in English

    English was not the multilingual statesman's forte

    Juho Kusti Paasikivi, the seventh president of Finland, known to the world for shaping Finland’s post-war doctrine of neutrality, was a multilingual diplomat with a university degree in Russian language and literature. A Finnish-language version of this article is available here. Thus, on the eve of the 1952 Helsinki Summer Olympics, it was only appropriate for the cultured statesma

  • Oikeushammaslääkäri Helena Ranta elämäntyöstään: Ihmisen mielikuvitus pahuudessa on rajaton

    Helena Ranta on painottanut urallaan kuolleiden oikeuksia.

    Helena Ranta (s. 1946) on tehnyt mittavan uran oikeushammaslääkärin työssään sekä useiden kansainvälisten tutkijaryhmien johtajana ja jäsenenä. Päätyönään hän on tutkinut onnettomuuksien ja väkivaltaisten konfliktien kuolonuhreja. Ranta on tunnettu asiantuntija, joka vielä eläkepäivinään viettää pitkiäkin ajanjaksoja tutkiessaan joukkohautoja ympäri maailmaa. Hän aikoo tehdä työtään niin kauan, kuin hänen apuaan tarvitaan.