Hyppää pääsisältöön

Lennätin mullisti tiedonvälityksen

Kun Helsingin ja Pietarin välinen lennätinlinja valmistui vuonna 1855, Suomikin kytkeytyi osaksi kansainvälistä tiedonvälitystä. Sähköinen lennätin oli nopein tapa viestien siirtoon.

Historian saatossa pitkien etäisyyksien tiedonvälityksessä on käytetty monenlaisia keinoja.

Lähestyvästä vihollisesta voitiin viestittää mm. merkkitulien avulla. Kun varoitustuli havaittiin, seuraavan kumpareen päivystyspisteessä sytytettiin oma merkkinuotio tiedoksi seuraavalle vartiointipisteelle. Näin tieto välittyi nopeasti kumpareelta toiselle.

Seuraava edistysaskel oli ns. optinen lennätin, joka Suomessakin otettiin käyttöön 1800-luvun alussa.

Kysymyksessä oli mekaaninen merkinantolaite. Korkeassa mastossa oli liikuteltavia levyjä, joiden muodostamilla kuvioilla viesti välittyi seuraavalle asemalle.

Mekaanisia merkinantolaitteita oli pitkin Suomen etelärannikkoa. Ahvenanmaan kautta sanomia voitiin välittää myös Ruotsiin.

Ratkaiseva muutos tietoliikenteessä tapahtui vuonna 1837, kun amerikkalainen Samuel Morse keksi sähkölennättimen.

Morsen aakkosilla sanoma lähetettiin sähköttämällä erimittaisia impulsseja. Esimerkiksi a-kirjain on Morsen aakkosilla yksi lyhyt ja yksi pitkä merkki.

Kommentit
  • "Hyvä Holkeri!" – Kummelin Saldo oli taloussatiiri lama-Suomesta

    Tynnyripukuinen laman uhri ja aikakauden tutut nimet.

    Lama on vienyt Suomen syvään kriisiin useasti. 1990-luvun alun lama oli monelle kovaa aikaa. Pankkisotkujen myötä korot kipusivat taivaisiin ja moni koki henkilökohtaisen konkurssin. Komediaryhmä Kummeli otti vuosina 1993 ja 1994 kantaa maan tilanteeseen. Syntyi satiirinen sketsisarja Saldo, jossa kiitettiin ja kehuttiin aikakauden tunnetuimpia talousnimiä. Tynnyriasuinen päähenkilö menetti jopa vessanpönttönsä velkojille.

  • Vodkaa, komisario Palmu! Pala YYA-Suomea tallentui filmille parodian keinoin

    Neljäs Palmu-elokuva valmistui vuonna 1969

    Matti Kassila ohjasi vuonna 1969 neljännen Palmu-elokuvansa, joka tiukimman koulukunnan mielestä ei ole Palmu-elokuva ollenkaan. Mika Waltarihan ei osallistunut enää tämän elokuvan tekoon. Tuloksena olikin siis jotakin ihan muuta: pistämättömän hauska ajankuva Suomesta, josta idänsuhteiden herkistämien valtiovallan ja tv:n parista löytyi runsaasti herkullista parodioitavaa.

  • Tellervo Koivisto puhuu naisten ja kiusattujen puolesta – pitkästä liitosta elävät rakkaus ja huumori

    Nasevaa pakinointia ja herkkää tarinointia ohjelmissa.

    Tellervo Koivisto sanailee suoraan kameralle verotuksesta ja tasa-arvosta, kommentoi viistosti puolisonsa edesottamuksia dokumentissa ja avaa ajatuksiaan sekä rakkaita ja raskaita elämänvaiheita haastatteluissa. Yhteinen elämä Mauno Koiviston kanssa antoi kummallekin mahdollisuuden vaikuttaa yhteiskuntaan omalla tavallaan. Tosin puoliso kutsui vahvasti argumentoivaa vaimoaan myös "anti-muusaksi". Rakkaus, huumori ja kohdatut vastoinkäymiset liimasivat parin yhteen.

Uusimmat sisällöt - Elävä arkisto