Tarvaalan kylä sijaitsee muutaman kilometrin päässä Saarijärven maaseutukaupungin keskustasta. Dokumentissa vuodelta 1984 välittyy kuva Tarvaalan arkipäivästä ja sen asukkaista sekä paikkakunnan historiasta ja tulevaisuudesta.
Tarvaalan asukkaisiin kuuluu taiteilijoita, maanviljelijöitä, opiskelijoita, metsureita ja eri alojen yrittäjiä.
Dokumentissa käsiteltäviä aiheita ovat mm. koulutus ja työllisyystilanne sekä perinteistä poikkeavat uudet yritykset ja matkailu.
Tarvaalassa on ollut asutusta jo 8000 vuotta sitten. Kivikauden kylä, Suomen laajin ja vanhin kivikautta monipuolisesti esittelevä kohde sijaitsee Tarvaalan Summassaaressa. Sen muinaispolun varrella on kaivauksissa löytyneitä aitoja kohteita, mm. kivikautinen asunnonpohja ja rautakautinen asuinpaikka.
Tarvaalan kylä muodostui 1860-luvulla perustetun Tarvaalan maatalousoppilaitoksen ja Majakoskessa olleen myllyn ympäristöön. Tarvaalan merkittäviin rakennuksiin kuuluu maatalousoppilaitoksen lisäksi K.V. Reiniuksen 1800-luvun lopulla suunnittelema Tarvaalan pappila sekä Tapperin taiteilijaveljesten nuoruudenkoti Juhola.
Kansainvälinen matkailu sopeutui Tarvaalan kylän olosuhteisiin jo 1980-luvulla, kun saksalaisturistit hiihtelivät rinnan kauppa-autolta tulevien kylän emäntien kanssa. 1960-70 lukujen taitteessa perustettu Hotelli Summassaaren asiakkaista puolet oli ulkomaalaisia. Hotellin johtajan mukaan toiminnan tavoitteena oli miellyttävän elämisen tuottaminen.
Vuonna 2007 Tarvaalassa on asukkaita n. 400. Kyläläisten mielipiteet Tarvaalasta eivät ole vuosikymmenten saatossa muuttuneet: kaunis luonto, hyvä sijainti ja aktiiviset asukkaat tekevät Tarvaalasta edelleen miellyttävän paikan asua.
Teksti: Rita Landström
Katso myös
- www.saarijarvi.fi (saarijarvi.fi)
- Saarijärven kyläsuunnitelmat 2004 (saarijarvi.fi)
- www.luonnonvoimaa.net (luonnonvoimaa.net)
