Hyppää pääsisältöön

Kain Tapper – kuvanveistomme uudistaja

Kain Tapper on yksi merkittävimpiä ja kansainvälisesti tunnetuimpia kuvanveistäjiämme. 1960-luvun taiteen oppositiomiehestä tuli suomalaisen minimalistisen taiteen suunnannäyttäjä.

Kain Tapper (1930-2004) loi muotokielen, jossa suomalainen luonnontunne löysi uudenlaisen ilmaisun. Materiaalina hän käytti puuta ja kiveä. Olennaista teoksissa on muoto, pinnan struktuuri, patina ja viiva.

Tapperin tuotanto sai aikaan voimakasta väittelyä informalismin alkuaikoina. Alttarireliefi Golgatan kallio Oriveden kirkolle kohahdutti vuonna 1961. Seuraavana vuonna valmistunut abstrakti puuveistos Surumarssi nostatti kiivaan keskustelun ”Onko kanto taidetta?”

Suomalaisen käsityöläistradition ja kansainvälisen minimalismin yhdistävälle ilmaisulle löytyi myös ymmärtäjiä: Tapperin Surumarssi valittiin edustamaan Suomea Venetsian biennaleen vuonna 1962.

1980-luvulla Tapperin tuotanto sai uusia piirteitä vanhoista kulttuureista, etruskitaiteesta ja egyptiläisten hauta-arkkitehtuurista.

Tapperin uraan sisältyi kymmeniä yksityisnäyttelyjä vuodesta 1958 alkaen. Lisäksi hän osallistui yli 130 näyttelyyn kotimaassa ja ulkomailla. Tapper teki myös lukuisia julkisia veistoksia.

Kain Tapperille myönnettiin professorin arvonimi vuonna 1990 ja akateemikon arvonimi 1996. Hänen teoksiaan on Suomen keskeisissä taidemuseoissa ja kokoelmissa.

Elävän arkiston ohjelmissa modernin kuvanveistomme keskeinen uudistaja tavataan ateljeessaan Lemmenjoki -reliefiä työstämässä vuonna 1971, lapsuudenmaisemissaan Saarijärvellä 1981, näyttelyssä Galerie Artekissa 1986 ja kodissaan Lallukassa Helsingissä vuonna 1997.

Teksti: Rita Landström

Kommentit
  • ”Tervetuloa rahinan pariin!” – Kansanmusan legendat ja kadonneet taitajat tallentuivat Ylen muinaisille pikalevyille

    1930-luvun ääniaarteita sarjassa Ylen kansanmusiikkipatinaa.

    Suorakaiverruslevyt olivat aikanaan mullistava äänitystekninen uutuus. Niille tallentuivat 1930–1950-lukujen suomalaisen juurimusiikin tärkeimmät osaajat, osa heistä myöhempiä folklegendoja, jotkut unohdettuja, monet jo tuolloin katoamassa olleen maailman viimeisiä edustajia. Ylen varastoihin unohtuneet ääniaarteet nostettiin vuonna 1991 päivänvaloon sarjassa Ylen kansanmusiikkipatinaa, joka on nyt kokonaan kuunneltavana Elävässä arkistossa ja Yle Areenassa.

  • Suomalaiset taistelivat puukot tanassa vapaan Viron puolesta 1919

    Liki 4 000 suomalaista soti Viron vapaussodassa.

    Loppuvuodesta 1918 puhjennut Viron vapaussota sai lähes neljätuhatta suomalaista ylittämään Suomenlahden taistellakseen siellä vapaaehtoisjoukoissa bolševismia vastaan. Osa lähteneistä oli vasta kouluikäisiä nuorukaisia. Vuonna 1993 valmistunut Untamo Eerolan ytimekäs dokumentti antaa puheenvuoron sekä heille itselleen sekä virolaisille: millaisen hengen vallassa sotaa käytiin entä millaisista teoista suomalaiset Virossa muistetaan? Dokumentti sisältää runsaasti arvokasta arkistomateriaalia.

Uusimmat sisällöt - Elävä arkisto