Hyppää pääsisältöön
Aihesivun Kuningaskuluttaja pääkuva

Kuningaskuluttajan verkkosivujen päivittäminen on päättynyt. Jatkossa ajankohtaiset kuluttaja-asiat löytyvät Yle uutisten ja MOT-toimituksen sivuilta.

Perusta oma nettikauppa!

Tie asiakkaasta yrittäjäksi on nykyään entistä lyhyempi, sillä kuka tahansa voi perustaa oman nettikauppansa. Helppokäyttöisellä internetsovelluksella kaupan saa pystyyn nopeasti – ja joskus jopa ilmaiseksi.

Melkein joka kolmas suomalainen tekee netissä ostoksia säännöllisesti. Verkkokaupassa pyörii paljon rahaa: suomalaisten verkko-ostoksista syntyy jo yli kolmen miljardin vuosibisnes, ja verkkokaupan vähittäismyynnin ennustetaan kasvavan melkein 20 prosentin vuosivauhtia. Yli kaksi kolmasosaa rahoista jää kotimaisten verkkokauppiaiden taskuihin.

Verkkokaupalla on myös valtavia välillisiä vaikutuksia, sillä suuri osa kuluttajista hakee tietoa ja vertailee tuotteita netissä, vaikka ostaisikin tuotteen kivijalkamyymälästä.

Kuningaskuluttaja kävi katsomassa, millaista on nettikaupan pyörittäminen ja selvitti, miten netissä voi shoppailla turvallisesti.

Äiti pyörittää lastenvaatteiden nettikauppaa

Tavallisen ihmisen on nykyään helppo ryhtyä kauppiaaksi, sillä verkkokaupan kotisivut voi avata jopa ilmaiseksi. Suomessa toimii kymmeniä yrityksiä, jotka tarjoavat käyttöliittymäpalveluja verkkokaupan avaamiseen ja ylläpitoon.

Vielä muutama vuosi sitten netissä ei ollut suurta lastenvaate- ja –tarviketarjontaa, mutta jo tänä vuonna alan nettikauppoja on syntynyt lukuisia.

Sisukas (copyright YLE/videokuvaa)Vuosi sitten aukesi myös Minttu ja Kimi Saarelaisen nettikauppa Sisukas. Kimi vastaa verkkosivuista ja Minttu puodinpidosta. Pariskunta ajatteli, että nettikaupan hoito käy helposti pienten lasten hoidon ohessa.
- Ensimmäinen puoli vuotta menikin siinä sivussa, kun toiminta oli vielä pientä. Nyt kun tilauksia on enemmän, lähetyksiä ei välttämättä ennätä postittaa samana päivänä, vaikka siihen pyritäänkin, Minttu Saarelainen sanoo.

Kun asiakkaan tilaus on tullut nettikaupan järjestelmään ja sähköpostiin, nettikauppias katsoo, mitkä tilaukset asiakkaat ovat maksaneet ja pakkaa ja postittaa nämä tilaukset.

Nettikauppias törmää erilaisiin ongelmiin kuin kiinteän kaupan pitäjä. Esimerkiksi kotisivujen päivitysvirhe pisti Sisukkaan ovet vahingossa yhdeksi illaksi kiinni. Lunastamattomat postiennakkotilaukset tulivat Sisukkaalle taas niin kalliiksi, että yritys lopetti postiennakkotoimitukset kokonaan. Luottokorttimaksujen käyttöönottokin maksaa.
- Nettikauppa vie kaiken liikenevän ajan ja rahat. En tiedä, missä vaiheessa kauppa alkaa tuottaa niin, ettei siihen menisi kaikki rahat, Minttu Saarelainen toteaa.

Nettikauppa ei toimi kuin ruokakauppa

mies (copyright YLE/videokuvaa)Mika Välimäen yritys Tikku-ukko myy tempputuotteita. Välimäki valmistaa suurimman osan myymistään tuotteista itse. Verkkokauppa avaa käsityöläisille uusia kanavia – ja uusia haasteita.
- Asiakkaan ja yrittäjän näkökulma on usein erilainen. Asiakas on välillä aika vaativa, tottunut ruokakauppameininkiin. Ruokakaupassa kaikki on aina valmiina hyllyllä tarjolla. Kun itse valmistaa tuotteet, kaikkia värejä ja malleja ei aina ole hyllyllä, ja välillä tulee kiire. Joskus asiakas on jopa odottanut, että paketti tulee samana päivänä postiluukusta, sanoo Välimäki.

Verkkokauppa on vielä sen verran uutta, että sekä kuluttajat että asiakkaat joutuvat opettelemaan pelisääntöjä. Kuluttajavirasto opastaa molempia.
- Minä olen saanut sellaiset ohjeet, että alaikäisen tilaajan on ymmärrettävä, että hän ei saisi tilata ilman huoltajan suostumusta. Se pitää tulla esille kaupan sivulla. Ja yleisesti ottaen kuluttajan pitää lukea toimitusehdot ennen kuin hän voi tilata. Enhän minä voi taata, että hän lukee, mutta Kuluttajaviraston suositus on, että toimitusehtojen lukeminen pitää tehdä asiakkaalle helpoksi ja selkeäksi.

Verkkokauppa-apuri auttaa minimoimaan riskejä

kirsi (copyright YLE/videokuvaa)Helsinkiläinen Kirsi Pitkänen löysi nettikaupat lasten myötä. Hoitovapaalla oleva äiti käyttää vähäisen oman aikansa mieluummin muuhun kuin kaupoissa kiertelyyn.

Mutta miten kuluttaja voi varmistaa sen, että hän asioi luotettavan firman kanssa?
- En minä sitä ole oikein mitenkään varmistellut. Kun on alkanut tehdä kauppaa isompien yritysten kanssa ja huomannut että kaikki on mennyt hyvin, on uskaltanut siirtyä pienempiinkin kauppoihin, Pitkänen sanoo.

Verkkokaupan yleistyessä myös huijaukset ovat lisääntyneet. Kuluttajavirasto keräsi alkuvuodesta kuluttajien kokemuksia erilaisista nettihuijauksista ja sai viikon aikana yli 500 vastausta: ihmisiä yritetään saada ostamaan mitä erilaisimpia ihmetuotteita tai huutokaupoista ostettuja ja maksettuja tuotteita ei koskaan saakaan itselleen tai tilitietoja yritetään kalastella.

kirsi (copyright YLE/videokuvaa)Nettikaupassa huijauksen riski on suurempi kuin kivijalkakaupassa, sillä osapuolet eivät kohtaa kasvokkain. Nettikaupassa vastapuolena voi olla jossain muussa maassa toimiva yritys, johon ei saa ongelmien kohdatessa välttämättä yhteyttä. Kivijalkakaupassa voi ainakin todeta, että kyseisiä tuotteita on olemassa, kun taas nettikaupassa ei voi olla varmaa, onko kuvan takana todellinen tuote – vai onko kyseessä vain kuva tuotteesta.
- Netissä voi shoppailla turvallisin mielin, kunhan varmistaa, että nettikaupan perusasiat ovat kunnossa, sanoo lakimies Mari Österberg Kuluttajavirastosta.

kirsi (copyright YLE/videokuvaa)Nettishoppailijoiden kannattaa muistaa, että kun tekee kauppaa yksityishenkilön eikä yrityksen kanssa, nettikauppaan sovellettavat etämyynnin säännöt tai kuluttajaviranomaiset eivät suojaa kuluttajaa. Kuluttajalta kuluttajalle tapahtuvassa kaupankäynnissä sovelletaan kauppalakia.

Mutta asioipa sitten yksityisen ihmisen tai yrityksen kanssa, kannattaa kiinnittää huomiota seuraaviin asioihin:

- Kenen kanssa asioit? Yrityksen tai myyjän nimi ja yhteystiedot täytyy olla sivuilla selvästi esillä. Hälytyskellojen pitäisi soida, jos myyjä kertoo pelkän postilokero-osoitteen tai yhteystietoja ei tarjota lainkaan.
- Millaisia maksutapoja on tarjolla? Ennakkomaksu ainoana maksuvaihtoehtona sisältää aina riskin. Postiennakkomaksuakin käytettäessä asiakas voi pyytää myyjää liittämään postiennakkopakettiin ilmoituksen, että kuluttajalla on oikeus tarkistaa tuote postivirkailijan edessä ennen maksua.
- Mitä sivuilla kerrotaan tuotteen peruuttamisoikeudesta? Etämyynnin pääsääntö, on että tuotteella on 14 vuorokauden palautusoikeus. Tämä ei kuitenkaan koske kaikkia tuotteita, kuten esimerkiksi mittatilaustuotteita, sinetöityinä toimitettuja cd-levyjä tai lentolippuja. Siksi kaupan säännöt ja erityisesti peruuttamisoikeus on tärkeä varmistaa jo ennen kaupan tekoa.
- Missä maassa nettikauppa sijaitsee? Jos asiakas asioi EU:n ulkopuolella toimivan nettikaupan kanssa, hänellä ei ole suojanaan samanlaista viranomaisverkostoa kuin EU:n sisällä asioitaessa. EU:n sisällä tapahtuneesta riitaisasta kaupasta, josta kuluttaja ja kauppias eivät keskenään pääse yhteisymmärrykseen, voi valittaa Euroopan kuluttajakeskukseen.

Nettikauppaan voi ottaa mukaan Kuluttajaviraston kotisivuilta löytyvän Verkkokauppa-apurin. Se opettaa katsomaan mihin asioihin verkkokaupan sivuilla kannattaa kiinnittää huomiota, jotta nettishoppailun riskit saataisiin minimoitua.

Kirsi Jansa / TV1 Kuningaskuluttaja

LISÄTIETOJA:
Kuluttajavirasto, www.kuluttajavirasto.fi
Suomen Elektronisen Kaupankäynnin yhdistys, www.ecf.fi

  • Kuningaskuluttaja loppuu – meteli jatkukoon

    Kunkun toimitus kiittää ja kumartaa.

    Niin se nyt on – Yleisradion pitkäaikainen kuluttajaohjelma Kuningaskuluttaja loppuu. Kehitystauolle jäänyt ohjelma ei palaa torstai-iltojen televisioon. Myöskään Kuningaskuluttajan verkkosivuille ei enää tehdä uutta sisältöä ja ohjelman sosiaalisen median kanavat suljetaan. Kuningaskuluttajan verkkosivujen sisältö tietysti jää verkkoon käytettäväksi.

  • Kokonaisvaltainen näöntutkimus optikolla teetetty ja kaikki kunnossa?

    Optikon tekemä laaja näöntutkimus on vain suuntaa antava.

    Silmälasiliikkeiden optikot ovat laajentaneet toimenkuvaansa silmälasien määräämisestä “laajempaan silmäterveyden seurantaan”. “Helpot, halvat ja nopeat” näöntutkimukset houkuttelevat kuluttajaa edullisuudellaan. Harva kuitenkin hoksaa, että esimerkiksi silmänpohjakuvaus on optikon tekemänä vain suuntaa antava.

Kuningaskuluttaja

  • Kuningaskuluttaja loppuu – meteli jatkukoon

    Kunkun toimitus kiittää ja kumartaa.

    Niin se nyt on – Yleisradion pitkäaikainen kuluttajaohjelma Kuningaskuluttaja loppuu. Kehitystauolle jäänyt ohjelma ei palaa torstai-iltojen televisioon. Myöskään Kuningaskuluttajan verkkosivuille ei enää tehdä uutta sisältöä ja ohjelman sosiaalisen median kanavat suljetaan. Kuningaskuluttajan verkkosivujen sisältö tietysti jää verkkoon käytettäväksi.

  • Youtube-mainontaa sipsipalkalla

    Youtube-markkinoinnin pelisäännöt puuttuvat.

    Youtube-markkinoinnissa pelisääntöjä ei vielä ole. Videoiden tekijät eli tubettajat ovat usein nuoria - ja heidän seuraajansa vieläkin nuorempia. Mainostajista erityisesti vaate- ja meikkifirmat ovat löytäneet tubettajat, joille tarjotaan tuotteita mainosvideoita vastaan. Tube-suosikit IinaPS, Tume ja Lakko saavat yhteistyöehdotuksia laidasta laitaan.

  • Näin korjaat itse vetoketjun

    Kuinka korjata vetoketju ilman että sitä tarvitsee vaihtaa?

    Vetoketjut ovat vaatteen tai laukun ainoita liikkuvia osia. Siksi ne menevät useimmiten rikki ensimmäisenä. Vetoketjun vaihtaminen uuteen on työlästä puuhaa. Se vaatii sekä taitoa että ompelukoneen. Helpommallakin voi päästä.

  • Hyötykasvit parvekkeella: ravintoa ja silmänruokaa

    Syötävätkin kasvit jalostetaan yhä kauniimmiksi.

    Keittiöpuutarhan tai hedelmä- ja marjatarhan perustamiseen ei tarvita enää välttämättä maatilkkua tai viljelypalstaa. Monimuotoisen hyötypuutarhan saa myös omalle parvekkeelle. Pihi puutarhuri ehtii vielä kylvöhommiinkin.

  • Kesän ötököitä torjutaan järein myrkyin

    Luonnonmukaisia vaihtoehtoja ei kaupoissa juuri ole.

    Marketin hyllystä löytyy metrikaupalla valmisteita, jotka tappavat lentäviä ja ryömiviä ötököitä tai kasveja vaivaavia tuholaisia. Kymmenen valmisteen tarkastelu paljasti, että oikeasti luonnonmukaisia vaihtoehtoja ei kaupoissa juuri ole.

  • Kymmenen kysymystä reilusta matkailusta

    "Se ettei matkusteta mihinkään, ei ole kestävin vaihtoehto."

    Reilu matkailu, jossa turismin ja matkailun aiheuttamia epäkohtia pyritään minimoimaan, on monelle tuttu ideatasolla. Mutta mitä se konkreettisesti tarkoittaa? Videolla Turre Turisti matkailee reilusti Helsingissä. Pyysimme myös Reilun matkailun yhdistykseltä vastaukset kymmeneen kysymykseen, jotka stressaavat lomailijoita eniten.

  • Kuntotarkastus ei pelastanut homepommilta

    Tarkastusraportissa ei ainuttakaan ”riskirakennetta.”

    Vantaalaisperheen taloa mainostettiin hyväkuntoiseksi. Kuntotarkastaja ei merkinnyt raporttiin yhtään riskirakennetta. Korjaamiseen ja selvityksiin on kuitenkin mennyt 200 000 euroa. Talon omistaja kehottaakin lukemaan kuntotarkastusraporttia kuin piru raamattua.

  • Katsastaja: Lunastusautojen turvallisuudesta ei takeita

    Katsastaja joutuu tekemään päätökset purkamatta ajoneuvoa.

    Timo Ojala K1 Katsastajista haluaisi tiukentaa lunastusautojen korjaamisen valvontaa. Ojalan mukaan lunastusautojen korjauksen kontrollointi on katsastajille epämieluisa tehtävä, koska autojen turvallisuutta ei voi taata katsastajan keinoin.

  • Yksityiselläkin myyjällä on iso vastuu käytetyn auton vioista

    Apua korjauskuluihin saada auton myyjältä.

    Jos auto hajoaa ennen aikojaan, voi apua korjauskuluihin saada auton myyjältä. Kuluttajansuojalaki määrittelee autoliikkeen virhevastuun, mutta myös yksityiselle myyjälle voi syntyä vastuu korjauskuluista. Lähtökohta on, että auton moottorin pitää kestää auton elinkaaren ajan.

  • Hakkerit vievät jättimäisiä määriä luottokorttitietoja

    Kuluttajan ei kuitenkaan kannata pelätä hakkeria. Kortin haltija ei lähtökohtaisesti joudu vastuuseen vahingosta, jos hakkeri vie korttitiedot ja onnistuu hyödyntämään niitä. Luottokorttilaskuja pitää kuitenkin seurata ja ilmoittaa viivyttelemättä epäilyttävistä tapahtumista.

  • Pelko myy, mutta mitä meidän oikeasti pitäisi pelätä?

    Eniten pelkäävät usein ne, joilla pelkoon on vähiten syytä.

    Itselleen ja läheisilleen on helppo ostaa turvaa kaupasta. Tuotteita löytyy muutaman kympin turvasumuttimista satojen ja tuhansien eurojen hälytinjärjestelmiin. Pelko myy, mutta pelossa on myös paradoksi: ne jotka pelkäävät eniten, ovat pienimmässä vaarassa joutua rikoksen kohteeksi. Katso video siitä, mitä ja miten meille pelolla myydään.

  • iPhone eurolla — aikuisten oikeastiko?

    Ensin urkitaan käyttäjän tekniset tiedot, lopussa tilausansa

    Euroopan kuluttajaviranomaiset ovat helisemässä uskomattoman upeiden tarjousten takia. Miljoonia liki ilmaisia älypuhelimia, taulutelevisioita, merkkilenkkareita ja hyvinvointirannekkeita tunkee kuluttajien sähköposteihin ja Facebookin uutisvirtaan. Vaikka kaikki tietävät, että onnenpotkut ovat äärimmäisen epätodennäköisiä, silti moni hullaantuu kun huikea tarjous osuu omalle kohdalle.

  • Kotitalouksien hävikkiruoasta yhtä isot ilmastovaikutukset kuin 100 000 auton päästöistä

    Neljänneksellä ruokahävikistä ruokkisi kaikki aliravitut.

    Jääkaapin ylähyllyllä on vanhaksi mennyttä ruokaa eikä viime viikon illallisjämiä syönyt kukaan. On pakko heittää pois ja kompostiin. Taas. Juuri näin syntyy ruokahävikki. Ruoan haaskauksen mittasuhteet ovat jo ekologisesti ja taloudellisesti kestämättömät. EU:n alueella heitetään pois vuosittain 88 miljoonaa tonnia ruokaa, noin viidennes tuotetusta.

  • Näin säilytät hedelmiä ja kasviksia oikein

    Etyleeni ja lämpötila vaikuttavat oikeaan säilytykseen.

    Rahaa säästyy ja ruokahävikki vähenee, kun juurekset, vihannekset ja hedelmät säilyttää oikein. Säilymisessä kannattaa ottaa huomioon oikea lämpötila sekä hedelmistä erittyvä etyleeni-kaasu.

  • Vanhaakin ruokaa voi syödä

    Testasimme voiko kolme päivää yliaikaisia ruokia syödä.

    Miten uskollisesti elintarvikkeiden viimeistä käyttöpäivää ja parasta ennen -merkintää pitäisi noudattaa? Johtopäätös oli, että kolme päivää yliaikaista ruokaa voi yleensä syödä.