Hyppää pääsisältöön

Trubaduuri Tapio Heinonen

Porvoolainen Tapio Heinonen nosti espanjalaisesta kommunistijohtajasta kertovan balladin Yleisradion Lista-ohjelman kärkeen vuonna 1969.

Tietolaatikko

Musta kukko, punainen kukko. Säv. trad., sov. Ossi Runne, suom. san. Kari Tuomisaari.
Julian Grimau. Säv. trad., sov. Ossi Runne, suom. san. Kari Tuomisaari. Levytetty 1969.
Vanha tie. Säv. ja san. William Danoff - John Denver - Taffy Nivert, suom. san. Pertti Reponen. Levytetty 1974.
Pienen pojan haaveet. Säv. ja san. Kari Kuuva. Levytetty 1976.

Tapio Heinonen (1941-1985) teki esikoislevytyksensä Palanen maata vuonna 1968. Varsinaisen läpimurron sai kuitenkin aikaan vasta seuraavana vuonna ilmestynyt Julian Grimau.

Heinonen esitti kappaleen Euroopan diktatuureja käsittelevässä tv-ohjelmassa Sinbad vuonna 1968. Laulu kertoo vuonna 1963 surmatusta Espanjan kommunistijohdon jäsenestä. Samassa ohjelmassa esitetty Musta kukko, punainen kukko liittyy sekin aiheeltaan francolaisvaltaan.

Tummaääninen laulaja oli suosittu tv- ja ravintolaesiintyjä, jonka ominta alaa olivat tunteelliset chanson- ja kantrityyliset laulelmat.

Heinonen osallistui Suomen edustajana myös mm. Sopotin ja Rostockin iskelmäfestivaaleille. Vannoutuneen ihailijakaartin koonnut laulaja kuoli aivokalvontulehdukseen vuonna 1985.

Teksti: Jukka Lindfors

Kommentit
  • Chilestä tuli sydämenasia Tapani Brotherukselle ja Harald Edelstamille – diplomaatit auttoivat tuhansia pakolaisia

    Brotherus ja Edelstam kertovat vaiheistaan Chilessä.

    Vallankaappauksesta alkanut terrori mullisti chileläisten elämän vuonna 1973. Poikkeuksellinen tilanne vaati poikkeuksellisia toimia myös auttamishaluisilta diplomaateilta. Heistä ruotsalaisella Harald Edelstamilla ja suomalaisella Tapani Brotheruksella oli ratkaiseva rooli tuhansien maasta henkensä edestä pois paenneiden chileläisten kohtaloissa. Tässä artikkelissa he kertovat itse, miten tilanteen kokivat.

  • Suomalaistoimittajat tallensivat Chilen sosialistisen unelman ennen vallankaappausta

    Tältä näytti Allenden Chile suomalaissilmin 1971–1973

    1970-luvun alussa maailma käänsi katseensa Chileen, missä vahvasti oikeistoon ja vasemmistoon jakautunut kansa valitsi itselleen vapaissa vaaleissa sosialistisen presidentin. Myös Suomesta matkusti toimittajia paikan päälle katsomaan, millaista elämä presidentti Allenden Chilessä oli. He näkivät, millaisia saavutuksia ja ongelmia uusi hallinto oli tuonut mukanaan. Tuloksena oli ainutlaatuista kuva- ja äänimateriaalia, josta myöhäisin on tallennettu vain muutamaa kuukautta ennen sotilasvallankaappausta.

  • Chilen vallankaappaus ja sen seuraukset järkyttivät suomalaisia syyskuussa 1973

    Presidentti Allende syöstiin vallasta 11.9.1973

    Liki kolme vuotta kestänyt presidentti Allenden hallinto tuli tiensä päähän 11. syyskuuta 1973, jolloin armeija kaappasi maassa vallan kenraali Pinochetin johdolla. Yhdysvaltain tukema kaappaus oli lyhyt ja väkivaltainen, ja ajoi Allenden tekemään itsemurhan heti kaappauspäivänä. Santiago de Chilen tapahtumia seurattiin tiiviisti myös Suomessa.

Uusimmat sisällöt - Elävä arkisto