Hyppää pääsisältöön

Ongelmajätelampaat

Valtiolle menetettäväksi määrätyt seitsemän nautaa ja 140 lammasta ammuttiin helmikuussa 2007 yllätysiskussa kiskolaisperheen pihalle. MOT-ohjelma näyttää, miten teurastetut eläimet kuskattiin korvamerkkien puutteiden takia ongelmajätelaitokselle.

Tuotantoeläinten korvamerkitseminen sai EU:ssa vauhtia hullunlehmäntaudista. Vuonna 2005 voimaan tulleen asetuksen mukaan myös kaikilla Suomen lampailla tulee olla viralliset korvamerkit molemmissa korvissa.

Arkkitehti ja lammasfarmari Rauli Ailus on eläinsuojelullisista syistä jo vuosia kieltäytynyt merkitsemästä lampaitaan korvamerkeillä. Muoviset korvamerkit soveltuvat hyvin tehokkaaseen lihantuotantoon sisätiloissa, mutta laiduntavilta lampailta repeytyvät korvat.

Kesällä 2005 kunnaneläinlääkäri ja läänineläinlääkäri tekivät Ailuksen tilalle tarkastuksen. Korvamerkintöjen puutteiden takia ongelmallisena pidettiin erityisesti maantieteellisten siirtojen seurantaa. Eläinten todettiin olevan laihoja, ruokintajärjestelmien puutteellisia eikä naudoilla ollut riittävästi kuivikkeita. Tilat olivat ahtaat ja ilmanvaihdossa puutteita. Tilalla todettiin olevan liikaa eläimiä, minkä vuoksi ne eivät saaneet yksilöllistä hoitoa.

Ailus kiisti eläinlääkäreiden väitteet. Syntyneeseen kuvaan vaikutti Ailuksen mukaan ratkaisevasti esimerkiksi se, että tilalle oli vastikään kiireellisesti siirretty toisella tilalla hoidossa olleita riittämättömän ruokinnan johdosta pahasti nälkiintyneitä lampaita. Ailus vetosi myös esimerkiksi suomenlampaiden ja perinnenautojen rodullisiin ominaisuuksiin.

Kesällä 2006 Ailus sai haasteen saapua syksyllä Salon käräjäoikeuteen. Kunnaneläinlääkärin sijainen oli juuri tehnyt tilalla uuden tarkastuksen, jossa ei havaittu puutteita. Käräjäoikeudessa asiantuntijoina kuultiin kuitenkin vakituista kunnaneläinlääkäriä ja vuoden 2005 tarkastukseen osallistunutta läänineläinlääkäriä. Ailus tuomittiin eläintautilain rikkomisesta ja eläinsuojelurikoksesta kolmeksi vuodeksi nauta- ja lammaseläimiä koskevaan eläintenpitokieltoon. Eläimet tuomittiin valtiolle. Ailus valitti tuomiostaan Turun hovioikeuteen.

Käräjäoikeuden tuomion jälkeen Ailuksen tilalle tehtiin useita tarkastuksia, joiden syyksi mainittiin eläinten lukumäärän selvittäminen. Todellisuudessa tarkastukset koskivat eläinsuojelua, ja Ailukselle olisi pitänyt antaa mahdollisuus laatia raporteille oma vastineensa.

Tilanne näytti kuitenkin rauhoittuneen, ja Ailus otti yhteyttä lammasneuvoja Johanna Rautiaiseen. He sopivat, että suomenlampaiden rotuominaisuudet hyvin tunteva Rautiainen kävisi tilalla arvioimassa Ailuksen lampaiden kunnon hyvissä ajoin ennen hovioikeuden käsittelyä. Mutta yhtään lammasta tai nautaa ei jäänyt Rautiaisen tutkittavaksi.

Poliisiautot ajoivat helmikuisena maanantaina Ailuksen pihalle. Ailus hälytti paikalle freelance-kuvaaja Jarmo Markkasen. Markkanen kuvasi MOT-ohjelmassa nähtävää materiaalia, joka saattaa järkyttää herkimpiä katsojia.

Länsi-Suomen läänin eläintautien torjuntaan koulutettu valmiusjoukko tappoi Ailuksen pihalle seitsemän alkuperäisrotuista sonnia, 90 lammasta ja 50 karitsaa. Eläimet päätyivät jätelavalla Honkajoelle, ongelmajätteeksi. Hävitettyjen eläinten arvo oli noin 80 000 euroa. Niiden käsittely ongelmajätteenä maksoi 16 000 euroa.

Teksti: MOT ja Elina Yli-Ojanperä

  • Leijonakuningas Jukka Jalonen

    Jääkiekkovalmentaja Jukka Jalonen haastatteluissa.

    Jääkiekkovalmentaja Jukka Jalosella on taito saada pelaaja loistamaan ja joukkue kukoistamaan. Saavutusten listalla on muun muassa Suomen mestaruus, olympiapronssi ja MM-kulta. Sietäminen ja intohimo, siinä kaksi asiaa, jotka mestarivalmentaja nimeää menestyksen avaimiksi.

  • "Ilman unelmia ei voi elää tulevaisuuteen" – Chilen pakolaiset muistelevat vallankaappauksen kauhuja ja suomalaista solidaarisuutta

    Vuoden 1973 vallankaappaus sai suomalaiset aktivoitumaan.

    11. syyskuuta vuonna 1973 kenraali Pinochetin sotilaat aloittivat vallankaappauksen ja ryhtyivät tuhoamaan Chilen demokraattista järjestelmää. Stadionit muutettiin keskitysleireiksi, ihmisiä vangittiin, kidutettiin ja surmattiin. Elävän arkiston koostamassa artikkelissa entiset pakolaiset kertovat kokemuksiaan vankileireistä, kotiinpaluusta ja suomalaisesta solidaarisuudesta.

  • Chileläisen Alvarezin perheen pakolaisvuosista jäi muistoksi Turun murre – poika Luis palasi asumaan Suomeen

    Vaiheita pakolaisuudesta paluumuuttoon Ylen ohjelmissa.

    Alvarezit pakenivat Chilen syksyn 1973 vallankumouksen jälkeistä kaaosta ja vainoja Suomeen. Viisihenkinen perhe asettui Turkuun yli kymmeneksi vuodeksi, mutta palasi Chileen 1985. Suomeen sydämen siteet luonut vanhin poika Luis muutti kuitenkin takaisin Turkuun opiskelemaan. Perheen vaiheita on tallentunut Ylen ohjelmiin, joissa heitä saatellaan paluumatkalle vanhaan kotimaahan, käydään tapaamassa poliittisesti uudelleen järjestäytyvässä Chilessä sekä kuullaan perheen tarinaa aikuisena Turussa yliopistouran luoneen Luis Alvarezin kertomana.

Uusimmat sisällöt - Elävä arkisto