Hyppää pääsisältöön

Marko Tapio ja Arktinen hysteria

Kirjailija Marko Tapion pääteosta Arktinen hysteria pidetään vastineena Väinö Linnan Pohjantähti-trilogialle ja Tuntemattomalle sotilaalle. Neliosaiseksi suunnitellusta teossarjasta ehti ilmestyä kaksi osaa ennen kirjailijan kuolemaa.

Marko Tapio (1924-1973) julkaisi esikoisromaaninsa Lasinen pyykkilauta vuonna 1952. Romaani Aapo Heiskasen viikatetanssi vuonna 1956 merkitsi Tapion läpimurtoa kansalliskirjallisuuteen.

Tapion päätyöksi muodostui neliosaiseksi kaavailtu, yhteiskuntaa erittelevä romaanisarja Arktinen hysteria, josta ehti ilmestyä kaksi osaa: Vuoden 1939 ensilumi ja Sano todella rakastatko minua.

Arktisen hysterian toinen osa perustuu saarijärveläisen Vihtori Kauton haastatteluun. Romaanissa liikutaan Saarijärven miesten mukana talvi- ja jatkosodassa.

Tapiosta ja hänen tuotannostaan on tehty useita tutkimuksia. Filosofian tohtori Anne Friedin vuonna 1975 ilmestynyt tutkimus oli merkittävä. Friedin tutkimusote oli Suomessa harvemmin sovellettu syvyyspsykologinen.

Arktisessa hysteriassa usein esiintyvä poliittisten ajatusten ja ongelmien pohdinta liittyi Friedin mukaan uskon ongelmaan, joka oli olennainen osa Tapion persoonallisuutta.

”Minusta tuntuu, että Anne Fried on - seuratessaan Tapion tuotannon toistuvia aiheita – ratkaissut sen noidanlukkomaisen arvoituksen, joka on Tapion koko tuotannon taustalla”, sanoo kirjallisuudentutkija ja kriitikko Pekka Tarkka Kulttuuriraportissa 1976.

Tietolaatikko

Marko Tapio eli Marko Viktor Tapper
s. 15.08.1925 Saarijärvi – k. 14.06.1973 Seinäjoki.
Tapperin taiteilijaveljesten vanhin.
Vapaa kirjailija vuodesta 1952.
Kirjailijanimen Tapio keksi WSOY:n johtaja Yrjö A. Jäntti. Kirjailija ei koskaan mieltynyt nimeen.

Marko Tapion teoksia:
Arktinen hysteria I: Vuoden 1939 ensilumi (1967) WSOY
Arktinen hysteria II: Sano todella rakastatko minua (1968) WSOY

Uusimmat sisällöt - Elävä arkisto