Poverty Stinks teki "iloista duuripoppia, jossa on tunnistettava melodia". Jarmo Laine muistelee suomalaisen kitarapopin uranuurtajien vaiheita.
Tietolaatikko
Poverty Stinks: Jarmo Laine (laulu, kitara), Ari Maunula (basso), Jukka Kylli (rummut), Tommi Pietiläinen (kitara).
1980-luvun puolivälissä pystyyn pantu helsinkiläisyhtye syventyi alkuvaiheissaan mm. Hank Williamsin ja Buddy Hollyn tuotantoon. Bändin tärkeimpiä vaikuttajia on kuitenkin ollut The Beatles.
Laulaja Jarmo Laine ei koskaan mieltänyt yhtyeensä 60-lukulaista musiikkia "brittipopiksi". Britit pukeutuivat mustiin, Poverty Stinks soitti iloista poppia - vaikka jotkut arvelivatkin heitä nimen perusteella hardcore-punkeiksi.
1990-luvun alussa yhtye pärjäsi hyvin rocklehtien lukijaäänestyksissä. Kotimaiset yleisöt jäivät kuitenkin pieniksi, mutta Japanissa, Pohjoismaissa ja Keski-Euroopassa kitarapop kiinnosti enemmän.
Paradoksaalista kyllä, kun brittipopista tuli 1990-luvun puolivälissä trendi Suomessakin, samaan aikaan Poverty Stinksin ympärillä hiljeni. Vuosikymmenen lopussa se pantiin lepotilaan.
Teksti: Jukka Lindfors
Katso myös
- Rockdata: Poverty Stinks (sjoki.uta.fi)