Hyppää pääsisältöön

Poverty Stinks - perusasiat kunniaan

Poverty Stinks teki "iloista duuripoppia, jossa on tunnistettava melodia". Jarmo Laine muistelee suomalaisen kitarapopin uranuurtajien vaiheita.

Tietolaatikko

Poverty Stinks: Jarmo Laine (laulu, kitara), Ari Maunula (basso), Jukka Kylli (rummut), Tommi Pietiläinen (kitara).

1980-luvun puolivälissä pystyyn pantu helsinkiläisyhtye syventyi alkuvaiheissaan mm. Hank Williamsin ja Buddy Hollyn tuotantoon. Bändin tärkeimpiä vaikuttajia on kuitenkin ollut The Beatles.

Laulaja Jarmo Laine ei koskaan mieltänyt yhtyeensä 60-lukulaista musiikkia "brittipopiksi". Britit pukeutuivat mustiin, Poverty Stinks soitti iloista poppia - vaikka jotkut arvelivatkin heitä nimen perusteella hardcore-punkeiksi.

1990-luvun alussa yhtye pärjäsi hyvin rocklehtien lukijaäänestyksissä. Kotimaiset yleisöt jäivät kuitenkin pieniksi, mutta Japanissa, Pohjoismaissa ja Keski-Euroopassa kitarapop kiinnosti enemmän.

Paradoksaalista kyllä, kun brittipopista tuli 1990-luvun puolivälissä trendi Suomessakin, samaan aikaan Poverty Stinksin ympärillä hiljeni. Vuosikymmenen lopussa se pantiin lepotilaan.

Teksti: Jukka Lindfors

  • Tehtaankadun poliisimurhat järkyttivät kansaa 1997

    Steen Christensen surmasi kaksi poliisia ryöstön jälkeen.

    Koko Suomi järkyttyi, kun tanskalainen Steen Christensen surmasi teloitustyylillä kaksi suomalaista poliisia Helsingissä Tehtaankadulla 22.10.1997. Hän oli vähän aiemmin ryöstänyt Hotelli Palacen kassan Helsingin Eteläranta 10:ssä. Saaliikseen Christensen sai vähän yli 6000 markkaa (reilut 1000 euroa).

  • Seilin saarelle matkattiin arkkulaudat mukana

    Saarelle eristettiin spitaalisia ja mielisairaita.

    Turun saaristossa sijaitseva idyllinen ja vehreä Seilin saari kätkee sisäänsä hautausmaan ja monta karua kohtaloa. Saarelle perustettiin 1600-luvulla sairaala spitaalisille. Tosin lääkäreitä tai hoitoa ei ollut, perillä odotti vain eristys ja sopivaa maata hautuumaaksi. Myöhemmin Seilissä toimi naisille tarkoitettu mielisairaala. Terveen ja hullun raja oli häilyvä ja riippui usein yhteiskuntaluokasta.

Uusimmat sisällöt - Elävä arkisto