Hyppää pääsisältöön

Lokakuun vallankumouksen 60-vuotisjuhla

Neuvostoliiton suurimpia juhlia oli lokakuun vallankumouksen muistojuhla, jota vietettiin länsimaisen kalenterin mukaan marraskuun seitsemäntenä.

Pietarin tapahtumia loka-marraskuussa 1917 kutsutaan lokakuun vallankumoukseksi, sillä venäläisen kalenterin mukaan tuolloin oli lokakuun 25. päivä.

Lokakuun vallankumouksen ratkaisevana päivänä Leninin johtamat bolševikit ottivat haltuunsa Pietarin tärkeimmät strategiset kohteet. Keskeinen tapahtuma oli etenkin Talvipalatsin valtaaminen, sillä keisarikunnan kukistuttua aloittanut väliaikainen hallitus piti majapaikkaansa siellä.

Ennen palatsin valtaamista ammuttiin merkkilaukaus risteilijä Auroran kannelta, mikä jäi merkittäväksi vallankumouksen symboliksi.

Seuraavana päivänä 8.11. Lev Trotskin johtama neuvoston sotilaallis-vallankumouksellinen toimeenpaneva komitea julisti, että valta on siirtynyt työläisten ja sotilaiden neuvostolle. Venäjällä toteutui siis Karl Marxin teoria luokkatietoisuudesta kapitalismin syrjäyttäjänä.

Lokakuun vallankumousta edeltäneistä tapahtumista oli merkittävä etenkin nk. helmikuun vallankumous, jolloin Venäjällä puhjenneet kapinat johtivat tsaari Nikolai II:n eroon. Lokakuun vallankumouksen jälkeen Venäjällä tsaaria kannattaneet valkoiset ja punaiset ottivat yhteen pitkin valtakuntaa, ja koko Romanovien hallitsijaperhe surmattiin, kun valkoisten sotajoukot olivat edenneet Jekaterinburgin tienoilla.

Vallankumouksen muistojuhlia vietettiin 1977 näyttävällä sotilas- ja kansalaisparaatilla, ja Suomea edusti presidentti Kekkonen, joka myös näkyy paraatin kuvissa.

Artikkelin toinen video on samana päivänä pidetystä paraatista Tallinnasta.

Teksti: Paavo Rytsä

Kommentit
  • Chilestä tuli sydämenasia Tapani Brotherukselle ja Harald Edelstamille – näin diplomaatit itse kertovat vaiheistaan

    Brotherus ja Edelstam auttoivat tuhansia pakolaisia Chilestä

    Vallankaappauksesta alkanut terrori mullisti chileläisten elämän vuonna 1973. Poikkeuksellinen tilanne vaati poikkeuksellisia toimia myös auttamishaluisilta diplomaateilta. Heistä ruotsalaisella Harald Edelstamilla ja suomalaisella Tapani Brotheruksella oli ratkaiseva rooli tuhansien maasta henkensä edestä pois paenneiden chileläisten kohtaloissa. Tässä artikkelissa he kertovat itse, miten tilanteen kokivat.

  • Suomalaistoimittajat tallensivat Chilen sosialistisen unelman ennen vallankaappausta

    Tältä näytti Allenden Chile suomalaissilmin 1971–1973

    1970-luvun alussa maailma käänsi katseensa Chileen, missä vahvasti oikeistoon ja vasemmistoon jakautunut kansa valitsi itselleen vapaissa vaaleissa sosialistisen presidentin. Myös Suomesta matkusti toimittajia paikan päälle katsomaan, millaista elämä presidentti Allenden Chilessä oli. He näkivät, millaisia saavutuksia ja ongelmia uusi hallinto oli tuonut mukanaan. Tuloksena oli ainutlaatuista kuva- ja äänimateriaalia, josta myöhäisin on tallennettu vain muutamaa kuukautta ennen sotilasvallankaappausta.

  • Chilen vallankaappaus ja sen seuraukset järkyttivät suomalaisia syyskuussa 1973

    Presidentti Allende syöstiin vallasta 11.9.1973

    Liki kolme vuotta kestänyt presidentti Allenden hallinto tuli tiensä päähän 11. syyskuuta 1973, jolloin armeija kaappasi maassa vallan kenraali Pinochetin johdolla. Yhdysvaltain tukema kaappaus oli lyhyt ja väkivaltainen, ja ajoi Allenden tekemään itsemurhan heti kaappauspäivänä. Santiago de Chilen tapahtumia seurattiin tiiviisti myös Suomessa.

Uusimmat sisällöt - Elävä arkisto