Hyppää pääsisältöön
Aihesivun Kuningaskuluttaja pääkuva

Kuningaskuluttajan verkkosivujen päivittäminen on päättynyt. Jatkossa ajankohtaiset kuluttaja-asiat löytyvät Yle uutisten ja MOT-toimituksen sivuilta.

Pelko myy kallista lisäturvaa

Ryppyvoiteita, tietoturvapaketteja, iltapäivälehtiä, syöpävakuutuksia... Meille myydään monenlaista pelkoihin vetoamalla.

- Jonkinlaista pelkoahan voi käyttää melkein mihin tahansa tuotteeseen. Esimerkiksi televisiomainonnasta noin 15 prosenttia hyödyntää jollakin lailla pelkovetoomuksia, kertoo markkinointiviestinnän tutkija llona Mikkonen Helsingin kauppakorkeakoulusta.

asiakkaat (copyright YLE/videokuvaa)Pelko myy erityisen hyvin, jos tuote esittelee uhan lisäksi myös suojan tai ratkaisun uhkaa vastaan.
- Se on aika alkukantainen motivaattori. Ihmisille tulee yleensä tarve poistaa pelon aiheuttaja.

Mitä me sitten pelkäämme? Vaikkapa sitä, että juuri ostamamme tavarat hajoavat käsiin. Siksi muun muassa kodinkone- ja silmälasikauppiaat tarjoavat yhä useammin erillisiä tuotevakuutuksia. Niiden menekki onkin kasvanut. Tosiasiassa niitä tarvitsee harvoin, jos on hyvä kotivakuutus.
- Nyrkkisääntönä voisi pitää, että ensin kannattaa pitää huoli siitä, että on perusturva eli kotivakuutus kunnossa. Jos kotivakuutuksessa on aukkoja, voi miettiä, kannattaako niitä paikata tuotevakuutuksilla. Esimerkiksi kaikissa kotivakuutuksissa ei enää korvata silmälasien rikkoutumisvahinkoja, jaostopäällikkö Riitta Haapasaari Kuluttajien vakuutustoimistosta sanoo.

kamera (copyright YLE/videokuvaa)Tuotevakuutusten houkuttimina ovat halvalta tuntuva hinta ja alhaiset omavastuut, ja ylimääräisiä vakuutuksia kaupataan pieniinkin tuotteisiin.
- Ääritapaus on muutaman kympin hintaiselle mp3-soittimelle otettu tuotevakuutus. Jos vahinko sattuu, on se niin pieni summa, ettei siitä kannata maksaa melkein uuden esineen hinnan arvoista vakuutusmaksua, Haapasaari opastaa.

Tuotevakuutusten korvausehdot usein kotivakuutusta tiukemmat

Tuotevakuutuksia myyvät muun muassa silmälasiliikkeet Instrumentarium, Nissen ja Silmäasema sekä kodinkoneliikkeet Musta Pörssi, OnOff ja Gigantti.

lasit (copyright YLE/videokuvaa)Esimerkiksi Instrun silmälasivakuutus maksaa lasien hinnasta riippuen 13-45 euroa ja se kattaa lasien rikkoutumisen kahden vuoden ajan, mutta ei varkautta tai hukkaamista.

Taulutelevision tai tietokoneen lisävakuutuksesta saa pulittaa jopa reilut 70 euroa vuodessa, eikä sekään yleensä korvaa varkautta tai pienempiä vahinkoja. Samalla hinnalla saattaa jo saada koko kodin laajan vuosivakuutuksen.

Hyvään kotivakuutukseen satsaaminen kannattaakin, koska se korvaa useampia erilaisia vahinkoja kuin pelkät erilliset tuotevakuutukset. Kuluttajien vakuutustoimiston viime vuoden lopulla tekemän vertailun mukaan laaja kotivakuutus tulee halvemmaksi kuin pelkillä erillisillä tuotevakuutuksilla vakuuttaminen.

turva(copyright YLE/videokuvaa)Ilman tuote- ja kotivakuutustakin myyjän virhevastuu tuotteesta jatkuu normaalin takuuajan jälkeenkin. Yleensä tuotetakuu on voimassa vuodesta kahteen vuotta. Esimerkiksi pesukoneen pitäisi kestää tavallisessa käytössä kolme vuotta. Jos selvä valmistusvirhe ilmenee pian takuun jälkeen, voi myyjältä vaatia korvausta.

Korkokatto on melko uusi lisäturva

Koronnousua, Yhdysvaltain asuntoluottokriisiä ja niin edelleen. Velallisten pelkoa lietsovien uutisten keskellä pankkien koronnousulta suojaavat tuotteet kuulostavat houkuttelevilta. Yksi niistä on korkokatto, joka takaa, että lainan korko ei nouse taivaisiin. Myös koronlaskusta hyötyy, toisin kuin kiinteäkorkoisessa lainassa.

Pankit ovat myyneet korkokattoa vajaat pari vuotta. Esimerkiksi OP-Pohjola-ryhmässä korkokatto ostetaan noin neljännekseen uusista asuntolainoista, Nordeassa noin viidennekseen.

Mutta mistään aivan halvasta vakuutuksesta ei ole kyse.

Kysyimme pankeilta lokakuussa hinta-arvioita 100 000 euron asuntolainan korkokatolle. Reilun tonnin hintainen katto takaa, ettei oman lainan korko nouse viiteen vuoteen yli viiden prosentin, vaikka korot muutoin nousisivatkin.

Korkokaton hinta-arvio 10/2007


pankki hinta
OP 1170 e
Nordea 1218 e
Nooa Säästöpankki 1400 e
* Aktia 1150 e
** Sampo Pankki 1350 e

5%:n viiden vuoden korkokatto 100 000 €:n lainalle
*Aktiassa korkokatto on 4,70 %
**Sampo Pankissa korkokatto on 5,98 %

Lähde: Pankit

OP:ssa ja Nordeassa korkokatto maksetaan kerralla pois. Nooa Säästöpankissa, Aktiassa ja Sampo Pankissa korkokatto maksetaan pois pikku hiljaa sen olemassaolon ajan.

Mutta onko korkokatto hintansa väärti? Helsinkiläinen Lauri Aspola kävi syksyllä asuntolainaneuvotteluissa. Aspola teki omat laskelmansa ja sanoi pankin korkokattotarjoukselle kiitos ei.

Kuinka paljon korkojen olisi Laurin laskelmien mukaan pitänyt nousta, että korkokatto olisi kannattanut?
- Enemmän kuin odotin, Aspola naurahtaa.

Pankin tulee sääntöjen mukaan kertoa avoimesti, että korkokatto voi olla pelkkä kulu. Kuinka oli Aspolan kohdalla?
- Se jäi kyllä aika paitsioasemaan. Korkokattoa myytiin innokkaasti.

Korkokaton kannattavuudesta on monta näkemystä

Asuntolainan korot voi laittaa verovähennyksiin, mutta kerralla maksettavaa korkokattoa ei pääsääntöisesti voi vähentää verotuksessa. Mitä pidemmäksi ajaksi ja alhaisemmalle korolle korkokatto tehdään, sitä kalliimmaksi se tulee.

Onko korkokatto sitten pelkkää rahastusta? Myyjän mielestä tietenkään ei.
- Korkokatto ei ole rahastusta, vaan korkokatto on mahdollisuus suojata ja turvata omaa henkilökohtaista talouttaan, Nordean konttorinjohtaja Jani Vilpponen painottaa.

Toista mieltä on kilpailija Tapiola Pankki, joka ei itse myy korkokattoa. Tapiola Pankin laskelmien mukaan korkokatto on lainanottajalle hyvä vain, jos korot nousevat todella paljon ja pysyvät pitkään ylhäällä (Tapiola Pankki, Arjen katsaus 2/2007).

Rahoitustarkastuksesta puolestaan kerrotaan, että on olemassa korkokattoa halvempiakin keinoja suojautua riskeiltä. Paras keino suojautumiseen on lainan koon oikea mitoitus omaan maksukykyyn nähden (Rahoitustarkastus tiedottaa 5/2007).

Korkokaton kannattavuutta on vaikea laskea

Osattaisiinko Pankkialan Asiakasneuvontatoimistossa antaa yksiselitteinen vastaus siihen, kannattaako korkokatto?
- Sitä meistä ei kukaan tiedä. Korkokatto tarkoittaa sijoituksenomaista päätöstä eli arvailua siitä, mihin suuntaan korot lähtevät. On vaikea laskea ihan tarkalleen, kuinka kannattava korkokatto on. Siinä täytyy ottaa huomioon rahanarvon muutokset eri vuosina ja myös osata laskea, kuinka paljon koron pitäisi nousta, sanoo Erik Sirén, Pankkialan Asiakasneuvontatoimiston johtaja.

Entä jos ei osaa tai ehdi pohtia kaiken aikaa, kannattaako lisäturvaa ostaa? Tai jos vain haluaa maksaa mielenrauhasta?

Asiantuntija antaa synninpäästön.
- Nämä vakuutukset ja korkokatot ovat semmoisia tuotteita, joissa riski on niin tuotteisiin sisäänrakennettu, että kuuluu asiaan, että riskistä puhutaan.
- Minun mielestäni suurempi ongelma näissä tuotteissa olisi, että ihmisille jää liian positiivinen kuva siitä, mitä asuntolainan ottaminen ja korkomarkkinoilla tapahtuvat muutokset voivat aiheuttaa, markkinointiviestinnän tutkija Ilona Mikkonen Helsingin kauppakorkeakoulusta huomauttaa.

Vaivannäkö silti kannattaa. Mutkikkailta tuntuvien ehtojen selvittely kun voi säästää satoja, jopa tuhansia euroja.

Noora Hirn / TV1 Kuningaskuluttaja

Lisätietoja
Kuluttajien vakuutustoimiston Kotivakuutus ja tuotevakuutukset -vertailu http://www.vakuutusneuvonta.fi/pdffiles/kotuvertailu06.pdf

Rahoitustarkastuksen laskelmia korkokaton kustannuksista http://www.rahoitustarkastus.fi/Fin/Tiedotus/Rata_tiedottaa/5_2007/1.htm

  • Kuningaskuluttaja loppuu – meteli jatkukoon

    Kunkun toimitus kiittää ja kumartaa.

    Niin se nyt on – Yleisradion pitkäaikainen kuluttajaohjelma Kuningaskuluttaja loppuu. Kehitystauolle jäänyt ohjelma ei palaa torstai-iltojen televisioon. Myöskään Kuningaskuluttajan verkkosivuille ei enää tehdä uutta sisältöä ja ohjelman sosiaalisen median kanavat suljetaan. Kuningaskuluttajan verkkosivujen sisältö tietysti jää verkkoon käytettäväksi.

  • Kokonaisvaltainen näöntutkimus optikolla teetetty ja kaikki kunnossa?

    Optikon tekemä laaja näöntutkimus on vain suuntaa antava.

    Silmälasiliikkeiden optikot ovat laajentaneet toimenkuvaansa silmälasien määräämisestä “laajempaan silmäterveyden seurantaan”. “Helpot, halvat ja nopeat” näöntutkimukset houkuttelevat kuluttajaa edullisuudellaan. Harva kuitenkin hoksaa, että esimerkiksi silmänpohjakuvaus on optikon tekemänä vain suuntaa antava.

Kuningaskuluttaja

  • Kuningaskuluttaja loppuu – meteli jatkukoon

    Kunkun toimitus kiittää ja kumartaa.

    Niin se nyt on – Yleisradion pitkäaikainen kuluttajaohjelma Kuningaskuluttaja loppuu. Kehitystauolle jäänyt ohjelma ei palaa torstai-iltojen televisioon. Myöskään Kuningaskuluttajan verkkosivuille ei enää tehdä uutta sisältöä ja ohjelman sosiaalisen median kanavat suljetaan. Kuningaskuluttajan verkkosivujen sisältö tietysti jää verkkoon käytettäväksi.

  • Youtube-mainontaa sipsipalkalla

    Youtube-markkinoinnin pelisäännöt puuttuvat.

    Youtube-markkinoinnissa pelisääntöjä ei vielä ole. Videoiden tekijät eli tubettajat ovat usein nuoria - ja heidän seuraajansa vieläkin nuorempia. Mainostajista erityisesti vaate- ja meikkifirmat ovat löytäneet tubettajat, joille tarjotaan tuotteita mainosvideoita vastaan. Tube-suosikit IinaPS, Tume ja Lakko saavat yhteistyöehdotuksia laidasta laitaan.

  • Näin korjaat itse vetoketjun

    Kuinka korjata vetoketju ilman että sitä tarvitsee vaihtaa?

    Vetoketjut ovat vaatteen tai laukun ainoita liikkuvia osia. Siksi ne menevät useimmiten rikki ensimmäisenä. Vetoketjun vaihtaminen uuteen on työlästä puuhaa. Se vaatii sekä taitoa että ompelukoneen. Helpommallakin voi päästä.

  • Näin kilpailutat sähkön hinnan

    Tarkista kuitenkin todellinen vuosikustannus yhtiöstä.

    Yllättävän harva kuluttaja tarttuu mahdollisuuteen säästää sähkölaskussaan. Katso miten helppoa kilpailuttaminen on käytännössä.

  • Hyötykasvit parvekkeella: ravintoa ja silmänruokaa

    Syötävätkin kasvit jalostetaan yhä kauniimmiksi.

    Keittiöpuutarhan tai hedelmä- ja marjatarhan perustamiseen ei tarvita enää välttämättä maatilkkua tai viljelypalstaa. Monimuotoisen hyötypuutarhan saa myös omalle parvekkeelle. Pihi puutarhuri ehtii vielä kylvöhommiinkin.

  • Kesän ötököitä torjutaan järein myrkyin

    Luonnonmukaisia vaihtoehtoja ei kaupoissa juuri ole.

    Marketin hyllystä löytyy metrikaupalla valmisteita, jotka tappavat lentäviä ja ryömiviä ötököitä tai kasveja vaivaavia tuholaisia. Kymmenen valmisteen tarkastelu paljasti, että oikeasti luonnonmukaisia vaihtoehtoja ei kaupoissa juuri ole.

  • Kymmenen kysymystä reilusta matkailusta

    "Se ettei matkusteta mihinkään, ei ole kestävin vaihtoehto."

    Reilu matkailu, jossa turismin ja matkailun aiheuttamia epäkohtia pyritään minimoimaan, on monelle tuttu ideatasolla. Mutta mitä se konkreettisesti tarkoittaa? Videolla Turre Turisti matkailee reilusti Helsingissä. Pyysimme myös Reilun matkailun yhdistykseltä vastaukset kymmeneen kysymykseen, jotka stressaavat lomailijoita eniten.

  • Kuntotarkastus ei pelastanut homepommilta

    Tarkastusraportissa ei ainuttakaan ”riskirakennetta.”

    Vantaalaisperheen taloa mainostettiin hyväkuntoiseksi. Kuntotarkastaja ei merkinnyt raporttiin yhtään riskirakennetta. Korjaamiseen ja selvityksiin on kuitenkin mennyt 200 000 euroa. Talon omistaja kehottaakin lukemaan kuntotarkastusraporttia kuin piru raamattua.

  • Katsastaja: Lunastusautojen turvallisuudesta ei takeita

    Katsastaja joutuu tekemään päätökset purkamatta ajoneuvoa.

    Timo Ojala K1 Katsastajista haluaisi tiukentaa lunastusautojen korjaamisen valvontaa. Ojalan mukaan lunastusautojen korjauksen kontrollointi on katsastajille epämieluisa tehtävä, koska autojen turvallisuutta ei voi taata katsastajan keinoin.

  • Hakkerit vievät jättimäisiä määriä luottokorttitietoja

    Kuluttajan ei kuitenkaan kannata pelätä hakkeria. Kortin haltija ei lähtökohtaisesti joudu vastuuseen vahingosta, jos hakkeri vie korttitiedot ja onnistuu hyödyntämään niitä. Luottokorttilaskuja pitää kuitenkin seurata ja ilmoittaa viivyttelemättä epäilyttävistä tapahtumista.

  • Pelko myy, mutta mitä meidän oikeasti pitäisi pelätä?

    Eniten pelkäävät usein ne, joilla pelkoon on vähiten syytä.

    Itselleen ja läheisilleen on helppo ostaa turvaa kaupasta. Tuotteita löytyy muutaman kympin turvasumuttimista satojen ja tuhansien eurojen hälytinjärjestelmiin. Pelko myy, mutta pelossa on myös paradoksi: ne jotka pelkäävät eniten, ovat pienimmässä vaarassa joutua rikoksen kohteeksi. Katso video siitä, mitä ja miten meille pelolla myydään.

  • iPhone eurolla — aikuisten oikeastiko?

    Ensin urkitaan käyttäjän tekniset tiedot, lopussa tilausansa

    Euroopan kuluttajaviranomaiset ovat helisemässä uskomattoman upeiden tarjousten takia. Miljoonia liki ilmaisia älypuhelimia, taulutelevisioita, merkkilenkkareita ja hyvinvointirannekkeita tunkee kuluttajien sähköposteihin ja Facebookin uutisvirtaan. Vaikka kaikki tietävät, että onnenpotkut ovat äärimmäisen epätodennäköisiä, silti moni hullaantuu kun huikea tarjous osuu omalle kohdalle.

  • Kotitalouksien hävikkiruoasta yhtä isot ilmastovaikutukset kuin 100 000 auton päästöistä

    Neljänneksellä ruokahävikistä ruokkisi kaikki aliravitut.

    Jääkaapin ylähyllyllä on vanhaksi mennyttä ruokaa eikä viime viikon illallisjämiä syönyt kukaan. On pakko heittää pois ja kompostiin. Taas. Juuri näin syntyy ruokahävikki. Ruoan haaskauksen mittasuhteet ovat jo ekologisesti ja taloudellisesti kestämättömät. EU:n alueella heitetään pois vuosittain 88 miljoonaa tonnia ruokaa, noin viidennes tuotetusta.

  • Näin säilytät hedelmiä ja kasviksia oikein

    Etyleeni ja lämpötila vaikuttavat oikeaan säilytykseen.

    Rahaa säästyy ja ruokahävikki vähenee, kun juurekset, vihannekset ja hedelmät säilyttää oikein. Säilymisessä kannattaa ottaa huomioon oikea lämpötila sekä hedelmistä erittyvä etyleeni-kaasu.

  • Vanhaakin ruokaa voi syödä

    Testasimme voiko kolme päivää yliaikaisia ruokia syödä.

    Miten uskollisesti elintarvikkeiden viimeistä käyttöpäivää ja parasta ennen -merkintää pitäisi noudattaa? Johtopäätös oli, että kolme päivää yliaikaista ruokaa voi yleensä syödä.