Hyppää pääsisältöön

Eero Raittiselle blues ja rock olivat samaa tavaraa eri tempossa

Veljespari Raittisen nuorempi puolisko oli suomibluesin varhaisvuosien väkevimpiä laulajia. Duo Eero & Hille esiintyi tamperelaispubissa vuonna 1976.

Tietolaatikko

Blue Prelude. Bishop, Joe (säv, san). Jenkins, Gordon (säv, san).
Matchbox. Carl Perkins (säv, san). Levytetty 1976.

Eero Raittinen aloitti keikkailun veljensä Jussin kanssa rock'n'rollin merkeissä jo 15-vuotiaana. 1960-luvulla yhteistyö jatkui Boys-yhtyeessä.

"Mä olen aina pitänyt rockista ja tuskin mä siihen koskaan kyllästyn", hän sanoo Ossi Walliuksen haastattelussa vuonna 1972. Rockiin ei Eerosta suomen kieli kovin hyvin sopinut, mutta 1960-luvun lopulla hän alkoi niittää suosiota myös suomeksi laulavana sooloartistina. Vanha holvikirkko (1968) ja Toivotaan toivotaan (1971) olivat hänen suurimpia menestyksiään.

Vuonna 1969 syntyi ensimmäinen sooloalbumi Eeron elpee, joka iskelmien sijasta täyttyi laulajan rakastamalla bluesmateriaalilla.
Bluesilla ja rockilla ei ollut hänelle mitään eroa. Blueskappaleet olivat vain yleensä hitaampia, ja "kun tulee nopeata bluesia, sitä voi kutsua rockiksi".

The Boysin riveihin Eero palasi vuonna 1971. Tuolloin ei keikoilla enää entiseen tapaan tarvinnut soittaa tangoja, koska nuorempi lavayleisö piti samasta musiikista kuin bändikin.

Radiohaastattelua seuranneina vuosina Eero jätti Boysin toistamiseen esiintyen Tasavallan Presidentin solistina ja omien kokoonpanojensa kanssa.

1970-luvun puolivälissä syntyi Raittisen ja pianisti Hillel Tokazierin duo, joka levytti Hi-Hat-merkille albumillisen vanhaa rhythm & bluesia. Heidän juureva esityksensä on tallennettu tamperelaisessa Salhojankadun Pubissa.

Teksti: Jukka Lindfors

  • Leijonakuningas Jukka Jalonen

    Jääkiekkovalmentaja Jukka Jalonen haastatteluissa.

    Jääkiekkovalmentaja Jukka Jalosella on taito saada pelaaja loistamaan ja joukkue kukoistamaan. Saavutusten listalla on muun muassa Suomen mestaruus, olympiapronssi ja MM-kulta. Sietäminen ja intohimo, siinä kaksi asiaa, jotka mestarivalmentaja nimeää menestyksen avaimiksi.

  • "Ilman unelmia ei voi elää tulevaisuuteen" – Chilen pakolaiset muistelevat vallankaappauksen kauhuja ja suomalaista solidaarisuutta

    Vuoden 1973 vallankaappaus sai suomalaiset aktivoitumaan.

    11. syyskuuta vuonna 1973 kenraali Pinochetin sotilaat aloittivat vallankaappauksen ja ryhtyivät tuhoamaan Chilen demokraattista järjestelmää. Stadionit muutettiin keskitysleireiksi, ihmisiä vangittiin, kidutettiin ja surmattiin. Elävän arkiston koostamassa artikkelissa entiset pakolaiset kertovat kokemuksiaan vankileireistä, kotiinpaluusta ja suomalaisesta solidaarisuudesta.

  • Chileläisen Alvarezin perheen pakolaisvuosista jäi muistoksi Turun murre – poika Luis palasi asumaan Suomeen

    Vaiheita pakolaisuudesta paluumuuttoon Ylen ohjelmissa.

    Alvarezit pakenivat Chilen syksyn 1973 vallankumouksen jälkeistä kaaosta ja vainoja Suomeen. Viisihenkinen perhe asettui Turkuun yli kymmeneksi vuodeksi, mutta palasi Chileen 1985. Suomeen sydämen siteet luonut vanhin poika Luis muutti kuitenkin takaisin Turkuun opiskelemaan. Perheen vaiheita on tallentunut Ylen ohjelmiin, joissa heitä saatellaan paluumatkalle vanhaan kotimaahan, käydään tapaamassa poliittisesti uudelleen järjestäytyvässä Chilessä sekä kuullaan perheen tarinaa aikuisena Turussa yliopistouran luoneen Luis Alvarezin kertomana.

Uusimmat sisällöt - Elävä arkisto