Hyppää pääsisältöön

Siirtoväen asuttaminen oli jättimäinen urakka

Sotien seurauksena lähes puoli miljoonaa suomalaista menetti kotinsa. Sotakorvausten maksamisen lisäksi siirtoväen asuttaminen oli Suomen jälleenrakentamisen suurimpia haasteita.

Sodassa menetettyjen alueiden väestö, joista valtaosa oli karjalaisia, oli asutettava nopeasti uudestaan. Tätä varten säädettiin vuonna 1945 maanhankintalaki.

Koska suurin osa siirtoväestä oli maatalousväestöä, siirtoväkeä varten perustettiin uusia maatiloja.

Uusiin tiloihin otettiin maata erityisesti valtiolta, kunnilta ja seurakunnilta. Valtaosa maasta pakkolunastettiin kuitenkin maanviljelijöiltä.

Ruotsinkieliset alueet saivat erityiskohtelun, koska kuntien kielisuhteita ei haluttu muuttaa. Tämä taas katkeroitti suomenkielistä väestöä.

Siirtolaisia asutettiin eniten Etelä- ja Keski-Suomeen. Itä- ja Pohjois-Suomen raivaamattomiin korpiin perustettiin myös ns. kylmiä tiloja.

Muutaman hehtaarin pientilat eivät riittäneet antamaan elantoa, joten pientilojen omistajien oli usein pakko turvautua sivuansioihin, kuten metsätöihin. 1960-luvun rakennemuutoksen seurauksena suurin osa näistä tiloista autioitui elinkelvottomana.

  • ”Tervetuloa rahinan pariin!” – Kansanmusan legendat ja kadonneet taitajat tallentuivat Ylen muinaisille pikalevyille

    1930-luvun ääniaarteita sarjassa Ylen kansanmusiikkipatinaa.

    Suorakaiverruslevyt olivat aikanaan mullistava äänitystekninen uutuus. Niille tallentuivat 1930–1950-lukujen suomalaisen juurimusiikin tärkeimmät osaajat, osa heistä myöhempiä folklegendoja, jotkut unohdettuja, monet jo tuolloin katoamassa olleen maailman viimeisiä edustajia. Ylen varastoihin unohtuneet ääniaarteet nostettiin vuonna 1991 päivänvaloon sarjassa Ylen kansanmusiikkipatinaa, joka on nyt kokonaan kuunneltavana Elävässä arkistossa ja Yle Areenassa.

  • Suomalaiset taistelivat puukot tanassa vapaan Viron puolesta 1919

    Liki 4 000 suomalaista soti Viron vapaussodassa.

    Loppuvuodesta 1918 puhjennut Viron vapaussota sai lähes neljätuhatta suomalaista ylittämään Suomenlahden taistellakseen siellä vapaaehtoisjoukoissa bolševismia vastaan. Osa lähteneistä oli vasta kouluikäisiä nuorukaisia. Vuonna 1993 valmistunut Untamo Eerolan ytimekäs dokumentti antaa puheenvuoron sekä heille itselleen sekä virolaisille: millaisen hengen vallassa sotaa käytiin entä millaisista teoista suomalaiset Virossa muistetaan? Dokumentti sisältää runsaasti arvokasta arkistomateriaalia.

Uusimmat sisällöt - Elävä arkisto