Hyppää pääsisältöön

Lumilinna toi mainetta ja kunniaa 1965 – mimiikan ja musiikin iloittelu oli kielimuurit ylittävää tv-viihdettä

Suomalaisen tv-viihteen kansainvälinen läpimurto oli legendaarinen viihdeohjelma ja musiikillinen ilottelu Lumilinna. Olavinlinnassa paukkupakkasilla kuvattu fantasia osoitti, että suomalaisen tv-viihteen uudistajat olivat ajan hermolla ja kansainvälistä huippua. Jukka Virtasen, Aarre Elon ja Matti Kuuslan käsikirjoittama ohjelma voitti arvostetun Montreux’n Kultaisen ruusun vuonna 1965 kansainvälisillä viihdeohjelmafestivaaleilla.

Viihdeohjelma Lumilinna (The Cold Old Days) oli jo tekovaiheessa suunnattu kansainvälisille markkinoille: siksi siinä ei puhuta muutamaa sanaa enempää suomea tai mitään muutakaan tekstitystä vaativaa kieltä. Huumori syntyy tilannekomiikasta, mimiikasta ja viihdyttävistä musiikkinumeroista. Musiikillinen johto oli Jaakko Salon harteilla ja ilmeikkyyttä esiintuovasta mustavalkokuvauksesta vastasi Kari Dahlberg.

Savonlinnassa Olavinlinnan jyhkeiden muurien ja pakkasen puremissa kulisseissa seikkailee rakennuskorjaajia ja aaveina korjaajille kummittelevat hahmot linnan historiasta. Ohjelmassa esiintyi komea joukko tuon ajan suuria nimiä: Carola, Kai Lind, Ossi Runne, Eija Merilä, Simo Salminen, Four Cats ja Finntrio.

Ylen 1960-luvun viihteen kova VEK-kolmikko Jukka Virtanen, Aarre Elo ja Matti Kuusla olivat jo aiemmin käsikirjoittaneet muitakin kansainväliseen levitykseen suunniteltuja tarinallisia musiikkiviihdeohjelmia kuten Risteysasema – At the Junction (1962), Rahaa – Money (1963) ja Hymy – Smile (1964). Vuonna 1965 valmistuneen Lumilinnan historiallinen talvimystiikka sai Montreux’n Kultaisen ruusun lisäksi myös Lehdistön palkinnon. Lumilinna on naurattanut ja kiehtonut myös suomalaisyleisöä. Ohjelma on ollut monelle ainutkertainen tilaisuus päästä tutustumaan kesätapahtumista tuttuun Olavinlinnaan sen kylpiessä lumivaipassa.

VEK eli Jukka Virtanen, Aarre Elo ja Matti Kuusla. Takana Lumilinnan tähdet Simo Salminen ja Carola.
VEK eli Jukka Virtanen, Aarre Elo ja Matti Kuusla. Takana Lumilinnan tähdet Simo Salminen ja Carola. VEK eli Jukka Virtanen, Aarre Elo ja Matti Kuusla. Takana Lumilinnan tähdet Simo Salminen ja Carola. Kuva: Yle Kuvapalvelu Jukka Virtanen,Aarre Elo,Matti Kuusla,Simo Salminen,Carola,Lumilinna (televisio-ohjelma),1965,VEK,lumilinna elävä arkisto

Lumilinnan tekijät

Suunnittelu ja ohjaus: Jukka Virtanen & Aarre Elo & Matti Kuusla
Kuvaus: Kari Dahlberg
Ääni: Reino Aaltonen & Esko Haapaniemi
Leikkaus: Kaija Ahopelto
Lavastus: Aimo Pöyhönen
Musiikki: Jaakko Salo
Järjestäjä: Pentti Saares
Naamioitsija: Viljo Haapaniemi
Kuvaussihteeri: Tuula Luotola
Puvustus: Ingrid Ahonlinna
TV1 Viihdetoimitus

Otteita Lumilinna-ohjelmasta:

Lisää ohjelmasta

Kommentit

Uusimmat sisällöt - Elävä arkisto

  • Toini Vuoriston mittava käsikirjoitusura alkoi iltasaduista

    Vuoristo muistetaan ennen kaikkea Noita Nokinenästä.

    Kotiäiti, satukirjailija, käsikirjoittaja ja radiotoimittaja Toini Vuoriston (1919–2013) tunnetuin luomus on pippurinen Noita Nokinenä -hahmo. Radion lisäksi myös television puolella kunnostautunut käsikirjoittaja oli luomassa 1970-luvun muistetuimpia perhesarjoja.

  • Joulupuu on varastettu, poliisit on ovella – vai miten se meni? Testaa, tunnetko joululauluklassikot!

    Osaatko jouluiset hitit ja laulut sanasta sanaan?

    Joululaulut – nuo ihanaiset korvamadot kaikuvat jälleen kodeissa ja kaupoissa. Joululauluilta tuskin kukaan on elämänsä aikana välttynyt, mutta osaatko Sinä ne sanasta sanaan? Valitse mielestäsi sopivin vaihtoehto täyttämään tyhjä kohta ja testaa, oletko joululaulujen lyriikkamestari! Testin jälkeen voit virittäytyä joulutunnelmaan alta löytyvien videoiden myötä.

  • Klip-klop, klip-klop – Histamiinin joulukalenteri on pop!

    Histamiinin joulukalenteri julkaistiin vuonna 1980.

    Histamiinin joulukalenteri (1980) kertoo Histamiini-hevosen, tallitonttu Rämäkän ja noitaneiti Anelma Unelman joulunodotuksesta. Joulukuu ei ole tälle porukalle se kaikista helpoin – hurrikaani on vienyt Anelma Unelman kodin ja hänen lentopannunsa on epäkunnossa. Entä minne valo katoaa ja miten ihmeessä Rämäkkä saisi muistinsa takaisin?

  • Testaa tietämyksesi Linnan juhlista pintaa syvemmältä

    Oletko Linnan juhlien konkari vai untuvikko?

    Itsenäisyyspäivän juhlaperinne alkoi vuonna 1919 ja tie miljoonien tv-katsojien seuraamaksi kättelyohjelmaksi on ollut monivaiheinen. Mitä ensimmäisellä itsenäisyyspäivän vastaanotolla tapahtui, milloin juhlat peruttiin laman vuoksi ja kuka oli ensimmäinen rokkari Linnassa?

  • Pentti Linkola ja puoli vuosisataa radikaalia sanomaa luonnon puolesta

    Pentti Linkola havahtui luonnon tilaan jo 1950-luvulla.

    Syväekologi Pentti Linkolaa on usein nimitetty Suomen sitkeimmäksi ellei peräti ainoaksi todelliseksi toisinajattelijaksi. Tähän artikkeliin on koottu haastatteluja ja dokumentteja hänen ajattelustaan 50 vuoden ajalta ajalta. Sen ydinsanoma ei ole muuttunut: ihminen ajaa maapalloa kohti katastrofia ja loppumme on lähellä. Ilmastonmuutos on herättänyt monet miettimään tarkemmin hänen viestiään, joka ei ole kevyt eikä mukava, mutta järkyttävällä tavalla ajattomaksi osoittautunut.

  • Lied-guru Gerald Mooresta tuli myös hyvä ystävä – pianisti Meri Louhos muistelee

    Mooren kurssi Helsingissä johti Merin juontajaksi Yleen.

    Nimetön ja näkymätön vaalea pianisti oli hankkinut laajan säestysrepertuaarin, kun lehti-ilmoituksessa haettiin osallistujia kuuluisan Gerald Mooren lied-kurssille Tukholmaan. Helsingin kurssi 1968 oli kohtalokas. Se johti Meri Louhoksen radiotyöhön ja Sävel on vapaa -ohjelman suosikkijuontajaksi. Meri kertoo Gerald Mooresta vuodesta 1963 eteenpäin.

  • Konjakkia kuolevan Aarre Merikannon kanssa – pianisti Meri Louhos muistelee

    Oppilaasta Merikannon musiikin kantaesittäjäksi.

    Innokas sivuaineiden opiskelija Meri Louhos opiskeli soinnutusta Selim Palmgrenilla ja kontrapunktia Aarre Merikannolla. Myöhemmin Meri kohtasi syöpää sairastavan Merikannon kolmannen pianokonserton kantaesityksen yhteydessä, vain kuukausia ennen säveltäjän kuolemaa 1958.

  • Veli Vänä ja Veli Peltsi satuilivat radiossa lyhyitä perinnetarinoita

    Kuulemme perinteikkäitä satuja Euroopasta ja kauempaakin.

    Ylen Ykkösellä kuultiin vuonna 1992 lyhyitä sovituksia yhdysvaltalaisen Joel Chandler Harrisin luomista eläintarinoista sekä Grimmin veljesten keräämistä kansansaduista. Mahtuipa joukkoon yksi kotimainenkin perinnetarina. Satusetinä toimivat muun muassa Nalle Puhien sekä Pekka Töpöhäntien elävöittäjinäkin kunnostautuneet Matti Pellonpää ja Kari Väänänen.

  • Tilaa tiedolle ja harrastamiselle – kirjastoissa rakennetaan demokratian kivijalkaa

    1970–1990-luvun ohjelmissa kirjasto vie tiedon valtatielle

    Kun tv-arkiston kokoelmista etsitään ohjelmia kirjastoista, ollaan todellisen metatiedon ja metatason äärellä. Elävän arkiston koosteen kirjastoissa asuu tieto ja sivistys sekä suomalaisten yhtäläinen mahdollisuus elinikäiseen oppimiseen. 1970–1990-luvun ohjelmissa kirjasto on väylä tiedon valtatielle ja kirjastoauto nopea laajakaista ennen internetin valtakautta. Kirjastossa rakentuu demokratian kivijalka, ja se on myös avoin tila ajattelulle ja harrastamiselle.