XL5 oli Suomen vastine Take Thatin kaltaisille poikabändeille. "XL5 oli tuote, mutta me tehtiin silti muutama hieno popkappale", Mica sanoo vuonna 2007.
Hyvinkääläisen XL5:n luoja oli suomipopin kultasormeksi nimitetty tuottaja Kristian Maukonen, jonka tehtaasta olivat aiemmin tulleet supermenestyjät Taikapeili ja Aikakone.
XL5 otti mallia brittiläisestä esikuvastaan jäsenmäärää myöten. Myös Take Thatin haastatteluista otettiin oppia.
Take That -kuosiin hyppääminen tuntui entisistä hevimiehistä aluksi takinkääntämiseltä. Ryhmä sopeutui kuitenkin pian rooliinsa, ja levy-yhtiön edustaja kehui sitä pr-mielessä ihanteelliseksi.
Jokaisella levy-yhtiöllä oli pian oma poikabändinsä, mutta yksikään niistä ei yltänyt XL5:n suosioon. Ensimmäistä kertaa sitten Dingon puhuttiin suoranaisesta hysteriasta, vaikka esikoisalbumi Pedon merkki ylsikin myynniltään vain kultalevyyn.
XL5:n suurimpia hittejä olivat Kaunis peto ja Kuivaa kyyneleet. Jopa Andy McCoy kävi yhtyeen kera levytysstudiossa.
XL5:n aika meni pian ohi, mutta Mica Ikonen on edelleen ylpeä tekemisistään. Hänen viihdyttävä haastattelunsa on tehty YLE Teeman Elävä arkisto -sarjaa varten.
Tietolaatikko
Kuivaa kyyneleet. Säv. Pete & Mica, sov. Kristian Maukonen, san. Mica & Kristian Maukonen.
Kaunis peto. Säv. M. Eloranta, sov. Kristian Maukonen, san. Jamo Sarvi.