Hyppää pääsisältöön

Suomisen perhe oli kolmen vuosikymmenen radiosuosikki

Elsa Soinin ja Seere Salmisen kirjoittama sarjanäytelmä oli kolmen vuosikymmenen radiosuosikki. Suomisen perhe suoritti ensiesiintymisensä vuonna 1938.

Suomisen perhettä pysyvästi Areenassa

Mittavasta radiosarjasta säästyneitä jaksoja on julkaistu Yle Areenaan pysyvästi kuunneltaviksi ja ladattaviksi.

Suomisen perheen idea oli poimittu ruotsalaisesta Familjen Björkistä. Ohjelmapäällikkö Ilmari Heikinheimo tiedusteli vuonna 1937 kirjailijoiden halukkuutta sarjakuunnelman tekijöiksi.

Elsa Soini (1893–1952) ja Seere Salminen (1894–1977) kirjoittivat Suomisen perhettä 20 vuoden ajan. He käyttivät yhteistä nimimerkkiä Tuttu Paristo.

Suomisen perhettä radioitiin kaikkiaan noin 400 jaksoa. Sarjan pohjalta tehtiin myös kuusi kokoillan elokuvaa.

Yleisö suhtautui radioperheen kohtaloihin kuin todellisten ihmisten asioihin. Kirjoittajilta tiukattiin muun muassa, oliko Suomisen Elinan ensimmäinen lapsi varmasti laillinen.

Hella Wuolijoen kaudella Suomisten vastapainoksi luotiin pääjohtajan itsensä kirjoittama Työmiehen perhe. Suomisten keskiluokkainen maailma jatkui television varhaisissa perhesarjoissa Me Tammelat ja Tuttavamme Tarkat.

Lasse näyttäytyy on varhaisin säilynyt Suomisen perhe. Tässä kuulokuvassa Lasse ei ole suinkaan Suomisen Ollina valloittanut Lasse Pöysti vaan maatalousylioppilasta esittävä Tauno Palo. Kuunnelman lopussa saa nauttia mm. Tauno Palon laulutaidoista.

Isä on enkeli: Suomisen perheen varhaisimmassa säilyneessä jaksossa äiti ja lapset palaavat kotiin kesänvietosta. Kesäleskeksi jäänyt tuomari-isä on sillä aikaa järjestänyt huushollissa yllätyksen.

Suomisen perhe on uuden edessä, kun perheen isä kuoli. Oikeassa elämässä näyttelijä Yrjö Tuominen kuoli vuonna 1946, ja samalla jätettiin hyvästit isä-Suomiselle. Palvelija Hilda on kutsunut ruustinnan eli Suomisen mummun kylään, kun rouva eli äiti Suominen vain tuijottaa yhteen paikkaan miehensä kuoltua. Hilda pelkää Ollin heittäytyneen vastuuttomaksi isän kuoleman jälkeen, mutta pojalla onkin äidilleen "eri hyviä" uutisia.


Matti haluaa ostaa mopedin: 1950-luvulla Suomisten perhe joutui ratkomaan kantansa perheen nuorimmaisen mielimään mopediin. Äiti ja Pipsa pelkäävät Matin pyrkivän pärinäpojaksi.

Rooleissa

Isä Väinö Suominen - Yrjö Tuominen
Äiti Aino Suominen - Tyyne Haarla (1938) Elsa Turakainen
Olli - Lasse Pöysti
Elina - Liisa Nevalainen
Pipsa - Maire Suvanto
Matti - Nipe Tuuri
Hilda - Elsa Rantalainen (1938), Siiri Angerkoski

Kommentit
  • Chilestä tuli sydämenasia Tapani Brotherukselle ja Harald Edelstamille – näin diplomaatit itse kertovat vaiheistaan

    Brotherus ja Edelstam auttoivat tuhansia pakolaisia Chilestä

    Vallankaappauksesta alkanut terrori mullisti chileläisten elämän vuonna 1973. Poikkeuksellinen tilanne vaati poikkeuksellisia toimia myös auttamishaluisilta diplomaateilta. Heistä ruotsalaisella Harald Edelstamilla ja suomalaisella Tapani Brotheruksella oli ratkaiseva rooli tuhansien maasta henkensä edestä pois paenneiden chileläisten kohtaloissa. Tässä artikkelissa he kertovat itse, miten tilanteen kokivat.

  • Suomalaistoimittajat tallensivat Chilen sosialistisen unelman ennen vallankaappausta

    Tältä näytti Allenden Chile suomalaissilmin 1971–1973

    1970-luvun alussa maailma käänsi katseensa Chileen, missä vahvasti oikeistoon ja vasemmistoon jakautunut kansa valitsi itselleen vapaissa vaaleissa sosialistisen presidentin. Myös Suomesta matkusti toimittajia paikan päälle katsomaan, millaista elämä presidentti Allenden Chilessä oli. He näkivät, millaisia saavutuksia ja ongelmia uusi hallinto oli tuonut mukanaan. Tuloksena oli ainutlaatuista kuva- ja äänimateriaalia, josta myöhäisin on tallennettu vain muutamaa kuukautta ennen sotilasvallankaappausta.

  • Chilen vallankaappaus ja sen seuraukset järkyttivät suomalaisia syyskuussa 1973

    Presidentti Allende syöstiin vallasta 11.9.1973

    Liki kolme vuotta kestänyt presidentti Allenden hallinto tuli tiensä päähän 11. syyskuuta 1973, jolloin armeija kaappasi maassa vallan kenraali Pinochetin johdolla. Yhdysvaltain tukema kaappaus oli lyhyt ja väkivaltainen, ja ajoi Allenden tekemään itsemurhan heti kaappauspäivänä. Santiago de Chilen tapahtumia seurattiin tiiviisti myös Suomessa.

Uusimmat sisällöt - Elävä arkisto