Hyppää pääsisältöön
Aihesivun Kuningaskuluttaja pääkuva

Kuningaskuluttajan verkkosivujen päivittäminen on päättynyt. Jatkossa ajankohtaiset kuluttaja-asiat löytyvät Yle uutisten ja MOT-toimituksen sivuilta.

Asiakaspalvelunumerot maksavat maltaita

puhelin (copyright YLE/videokuvaa)
Yrityksillä on käytössä eri tavoin toimivia ja erihintaisia asiointinumeroita. Yksi puhelu saattaa maksaa eurokaupalla. Joskus puhelun hinnan näkee vasta puhelinlaskusta.

Lisämaksulliset palvelunumerot

0100-, 0200- ja 0600-alkuisia puhelinnumeroita kutsutaan lisämaksullisiksi palvelunumeroiksi. Kun tällaiseen numeroon soittaa, jonottamisen aikana peritään tavallista paikallisverkko- tai matkapuhelinmaksua. Kun asiakaspalvelija sitten vastaa puheluun, normaalimaksut jatkuvat, mutta lisäksi laskutetaan palvelumaksu. Se voidaan periä yhtenä könttäsummana per puhelu tai korotettuna minuuttitaksana.

Kuvitteellisena esimerkkinä on 10 minuutin puhelu laivayhtiö Tallinkille: ensin 5 minuuttia jonotusta ja sitten 5 minuuttia varsinaista asiointia. Viiden minuutin jonotus maksaa lankapuhelimesta 18 senttiä ja matkapuhelimesta 35 senttiä. Kun virkailija vastaa, perusmaksut jatkuvat, mutta lisäksi lankeaa könttäsummana palvelumaksua 1,64 euroa. 10 minuutin puhelu Tallinkille maksaisi lankapuhelimessa 1,88 euroa ja matkapuhelimessa 2,33 euroa.

Puhelu Tallinkille

jonotus 5 min asiointi 5 min koko puhelu
lankapuhelin 0,18 € 1,70 € 1,88 €
kännykkä 0,35 € 1,99€ 2,33 €

kymppi (copyright YLE/videokuvaa)Palvelumaksu voi juosta asioinnin aikana myös minuuttipohjalta. Esimerkiksi Lippupalvelun minuuttiveloitteisessa numerossa jonottaminen on tavallisen puhelun hintaista. Mutta kun virkailija vastaa, puhelusta alkaa normaalitaksan lisäksi juosta 1,83 euron minuuttihinta.

Jos tosiaan kävisi niin, että Lippupalveluun joutuisi jonottamaan 5 minuuttia ja asiointikin kestäisi 5 minuuttia, koko puhelu maksaisi lankapuhelista 9,39 euroa ja matkapuhelimesta 9,84 euroa.

Puhelu Lippupalveluun

jonotus 5 min asiointi 5 min koko puhelu
lankapuhelin 0,18 € 9,21 € 9,39 €
kännykkä 0,35 € 9,5€ 9,84 €

puhelin (copyright YLE/videokuvaa)Lyhytkin puhelu voi olla kallis. Helsingin taksikeskus tarjoaa asiakkailleen ilmaisen jonotuksen palvelunumeroonsa. Mutta kun puheluun vastataan, alkaa pyöriä erikoishinta. Jos tilauskeskuksen kanssa asioiminen kestää vaikkapa 30 sekuntia, taksitilauksen hinnaksi tulee lankapuhelimesta 1,52 euroa ja matkapuhelimesta 1,42 euroa.

Puhelu Helsingin taksikeskukseen

jonotus asiointi 30 s koko puhelu
lankapuhelin 0 € 1,52 € 1,52 €
kännykkä 0 € 1,42 € 1,42 €

Puhelujen hinnat vaihtelevat vähän sen mukaan, minkä operaattorin liittymästä soittaja soittaa. Erot eivät kuitenkaan ole suuria. Näissä esimerkeissä on käytetty Elisan puheluhintoja.

Palvelunumeroista yritys saa rahaa

Operaattorit saavat 0100-, 0200- ja 0600-palvelunumeroista suoraan tavallisen puhelumaksun osuuden. Lisäksi yritykset maksanevat operaattoreille lisähintaa palvelun järjestämisestä. Puheluun kuuluvan palvelumaksun suuruudesta päättää kuitenkin yritys itse. Yritys myös saa suurimman osan palvelumaksusta itselleen. Mitään hintakattoa palvelumaksulla ei ole; yritys voi kerätä puheluilla niin paljon rahaa kuin haluaa.

Lisämaksullisten palvelunumeroiden hyvä puoli on se, että niiden hinta täytyy olla näkyvissä joka paikassa, missä itse numeroakin mainostetaan. Hinta kirjataan siis puhelinnumeron rinnalle yrityksen nettisivuille, mainoksiin ja puhelinluetteloon.

kolikoita (copyright YLE/videokuvaa)Puhelun alussa hintaa ei sen sijaan tarvitse kertoa. Alan sisäinen suositus on, että jos puhelu on hyvin kallis - yli 2 euroa minuutilta - hinta kerrottaisiin myös puhelun alussa. Mitään pakkoa tähän ei kuitenkaan ole.

Ilmainen palvelunumero

Joillakin yrityksillä on käytössä 0800-alkuinen palvelunumero. Se on ainoa soittajalle ilmainen numero. Palvelunumerona se toimii aivan yhtä hyvin kuin muutkin numerot, mutta on tietysti yritykselle kalliimpi. Siksi kovin moni yritys ei ole sitä valinnut.

Valtakunnalliset yritysnumerot

Monet yritykset käyttävät asiakaspalvelunumeroina myös valtakunnallisia yritysnumeroita. Ne tunnistaa 010-, 020- ja 030-alusta. Kuluttajaviraston mukaan näidenkin numeroiden hinta pitäisi ilmoittaa yritysten nettisivuilla ja ilmoituksissa. Juuri näiden numeroiden yhteydessä hintatieto jää usein yrityksiltä kertomatta. silloin puhelun hinnan näkee vasta puhelinlaskusta.

kolikko (copyright YLE/videokuvaa)Näihin numeroihin soitetuista puheluista rahat saa puhelinoperaattori. Yritysnumerot ovat suosittuja, koska yritykset ostavat puhelut pakettiratkaisuna operaattoreilta. Kun operaattori saa periä hinnan asiakkailta tulevista puheluista, yritys saa omat puhelunsa halvemmalla.

Yritysnumeroihin soittamisesta laskutetaan minuuttipohjalta. Jonottaminen maksaa suunnilleen saman kuin asiointi, ja erityisesti matkapuhelimesta soittaminen on kallista.

kolikko (copyright YLE/videokuvaa)Jos Helsingin Energialle pitäisi soittaa 10 minuutin asiointipuhelu, lankaliittymässä ei olisi hädän päivää. 5 minuutin jonotus maksaisi 16 senttiä ja itse asiointi vain 7 senttiä. Matkapuhelimesta soittaminen on toinen juttu: jonottamiselle tulisi hintaa 1,46 euroa ja asioinnille saman verran. Kymmenen minuutin puhelu kännykästä kasvattaisi puhelinlaskua 2,91 eurolla.

Puhelu Helsingin Energialle

jonotus 5min asiointi 5 min koko puhelu
lankapuhelin 0,16 € 0,07 € 0,23 €
kännykkä 1,46 € 1,46 € 2,91 €

Yritysnumerot halpenevat

Viranomaisten painostuksesta operaattorit joutuvat tulevaisuudessa alentamaan yritysnumeroiden hintoja. Alennusten pitäisi tulla voimaan ensi vuonna. Niiden suuruutta operaattorit eivät vielä ole suostuneet paljastamaan.

Jo nyt yritysten valittavana olisi kuitenkin myös normaalihintainen yritysnumero. Useat viranomaiset, muun muassa Kela ja verottaja, käyttävät 010-alkuista numeroa, johon voi soittaa samalla hinnalla ympäri maata ja joka maksaa vain tavallisen puhelumaksun verran. Mikä tahansa yksityinenkin yritys voisi ottaa käyttöön tällaisen numeron.

Yritys määrää palvelun hinnan

Yritys voi siis vapaasti valita, minkä hintaisen palvelunumeron se haluaa asiakkailleen tarjota. Valittavana on numeroita täysin maksuttomista normaalihintaisiin ja hyvin kalliisiin numeroihin.

Parasta asiakaspalvelua olisi luonnollisesti maksuton puhelinnumero. Yritykset tietysti perisivät kustannukset lopulta asiakkaalta tuotteiden hinnoissa. Toisaalta useamman kymmenen euron sähkölaskussa muutaman euron puhelinlisä tuskin tuntuisi niin pahalta kuin erikseen maksettuna. Ja loppuisipahan tuo numeroiden sekamelska!

Virpi Väisänen / TV1 Kuningaskuluttaja

Kommentit
  • Kuningaskuluttaja loppuu – meteli jatkukoon

    Kunkun toimitus kiittää ja kumartaa.

    Niin se nyt on – Yleisradion pitkäaikainen kuluttajaohjelma Kuningaskuluttaja loppuu. Kehitystauolle jäänyt ohjelma ei palaa torstai-iltojen televisioon. Myöskään Kuningaskuluttajan verkkosivuille ei enää tehdä uutta sisältöä ja ohjelman sosiaalisen median kanavat suljetaan. Kuningaskuluttajan verkkosivujen sisältö tietysti jää verkkoon käytettäväksi.

  • Kokonaisvaltainen näöntutkimus optikolla teetetty ja kaikki kunnossa?

    Optikon tekemä laaja näöntutkimus on vain suuntaa antava.

    Silmälasiliikkeiden optikot ovat laajentaneet toimenkuvaansa silmälasien määräämisestä “laajempaan silmäterveyden seurantaan”. “Helpot, halvat ja nopeat” näöntutkimukset houkuttelevat kuluttajaa edullisuudellaan. Harva kuitenkin hoksaa, että esimerkiksi silmänpohjakuvaus on optikon tekemänä vain suuntaa antava.

Kuningaskuluttaja

  • Kuningaskuluttaja loppuu – meteli jatkukoon

    Kunkun toimitus kiittää ja kumartaa.

    Niin se nyt on – Yleisradion pitkäaikainen kuluttajaohjelma Kuningaskuluttaja loppuu. Kehitystauolle jäänyt ohjelma ei palaa torstai-iltojen televisioon. Myöskään Kuningaskuluttajan verkkosivuille ei enää tehdä uutta sisältöä ja ohjelman sosiaalisen median kanavat suljetaan. Kuningaskuluttajan verkkosivujen sisältö tietysti jää verkkoon käytettäväksi.

  • Youtube-mainontaa sipsipalkalla

    Youtube-markkinoinnin pelisäännöt puuttuvat.

    Youtube-markkinoinnissa pelisääntöjä ei vielä ole. Videoiden tekijät eli tubettajat ovat usein nuoria - ja heidän seuraajansa vieläkin nuorempia. Mainostajista erityisesti vaate- ja meikkifirmat ovat löytäneet tubettajat, joille tarjotaan tuotteita mainosvideoita vastaan. Tube-suosikit IinaPS, Tume ja Lakko saavat yhteistyöehdotuksia laidasta laitaan.

  • Näin korjaat itse vetoketjun

    Kuinka korjata vetoketju ilman että sitä tarvitsee vaihtaa?

    Vetoketjut ovat vaatteen tai laukun ainoita liikkuvia osia. Siksi ne menevät useimmiten rikki ensimmäisenä. Vetoketjun vaihtaminen uuteen on työlästä puuhaa. Se vaatii sekä taitoa että ompelukoneen. Helpommallakin voi päästä.

  • Hyötykasvit parvekkeella: ravintoa ja silmänruokaa

    Syötävätkin kasvit jalostetaan yhä kauniimmiksi.

    Keittiöpuutarhan tai hedelmä- ja marjatarhan perustamiseen ei tarvita enää välttämättä maatilkkua tai viljelypalstaa. Monimuotoisen hyötypuutarhan saa myös omalle parvekkeelle. Pihi puutarhuri ehtii vielä kylvöhommiinkin.

  • Kesän ötököitä torjutaan järein myrkyin

    Luonnonmukaisia vaihtoehtoja ei kaupoissa juuri ole.

    Marketin hyllystä löytyy metrikaupalla valmisteita, jotka tappavat lentäviä ja ryömiviä ötököitä tai kasveja vaivaavia tuholaisia. Kymmenen valmisteen tarkastelu paljasti, että oikeasti luonnonmukaisia vaihtoehtoja ei kaupoissa juuri ole.

  • Kymmenen kysymystä reilusta matkailusta

    "Se ettei matkusteta mihinkään, ei ole kestävin vaihtoehto."

    Reilu matkailu, jossa turismin ja matkailun aiheuttamia epäkohtia pyritään minimoimaan, on monelle tuttu ideatasolla. Mutta mitä se konkreettisesti tarkoittaa? Videolla Turre Turisti matkailee reilusti Helsingissä. Pyysimme myös Reilun matkailun yhdistykseltä vastaukset kymmeneen kysymykseen, jotka stressaavat lomailijoita eniten.

  • Kuntotarkastus ei pelastanut homepommilta

    Tarkastusraportissa ei ainuttakaan ”riskirakennetta.”

    Vantaalaisperheen taloa mainostettiin hyväkuntoiseksi. Kuntotarkastaja ei merkinnyt raporttiin yhtään riskirakennetta. Korjaamiseen ja selvityksiin on kuitenkin mennyt 200 000 euroa. Talon omistaja kehottaakin lukemaan kuntotarkastusraporttia kuin piru raamattua.

  • Katsastaja: Lunastusautojen turvallisuudesta ei takeita

    Katsastaja joutuu tekemään päätökset purkamatta ajoneuvoa.

    Timo Ojala K1 Katsastajista haluaisi tiukentaa lunastusautojen korjaamisen valvontaa. Ojalan mukaan lunastusautojen korjauksen kontrollointi on katsastajille epämieluisa tehtävä, koska autojen turvallisuutta ei voi taata katsastajan keinoin.

  • Yksityiselläkin myyjällä on iso vastuu käytetyn auton vioista

    Apua korjauskuluihin saada auton myyjältä.

    Jos auto hajoaa ennen aikojaan, voi apua korjauskuluihin saada auton myyjältä. Kuluttajansuojalaki määrittelee autoliikkeen virhevastuun, mutta myös yksityiselle myyjälle voi syntyä vastuu korjauskuluista. Lähtökohta on, että auton moottorin pitää kestää auton elinkaaren ajan.

  • Hakkerit vievät jättimäisiä määriä luottokorttitietoja

    Kuluttajan ei kuitenkaan kannata pelätä hakkeria. Kortin haltija ei lähtökohtaisesti joudu vastuuseen vahingosta, jos hakkeri vie korttitiedot ja onnistuu hyödyntämään niitä. Luottokorttilaskuja pitää kuitenkin seurata ja ilmoittaa viivyttelemättä epäilyttävistä tapahtumista.

  • Pelko myy, mutta mitä meidän oikeasti pitäisi pelätä?

    Eniten pelkäävät usein ne, joilla pelkoon on vähiten syytä.

    Itselleen ja läheisilleen on helppo ostaa turvaa kaupasta. Tuotteita löytyy muutaman kympin turvasumuttimista satojen ja tuhansien eurojen hälytinjärjestelmiin. Pelko myy, mutta pelossa on myös paradoksi: ne jotka pelkäävät eniten, ovat pienimmässä vaarassa joutua rikoksen kohteeksi. Katso video siitä, mitä ja miten meille pelolla myydään.

  • iPhone eurolla — aikuisten oikeastiko?

    Ensin urkitaan käyttäjän tekniset tiedot, lopussa tilausansa

    Euroopan kuluttajaviranomaiset ovat helisemässä uskomattoman upeiden tarjousten takia. Miljoonia liki ilmaisia älypuhelimia, taulutelevisioita, merkkilenkkareita ja hyvinvointirannekkeita tunkee kuluttajien sähköposteihin ja Facebookin uutisvirtaan. Vaikka kaikki tietävät, että onnenpotkut ovat äärimmäisen epätodennäköisiä, silti moni hullaantuu kun huikea tarjous osuu omalle kohdalle.

  • Kotitalouksien hävikkiruoasta yhtä isot ilmastovaikutukset kuin 100 000 auton päästöistä

    Neljänneksellä ruokahävikistä ruokkisi kaikki aliravitut.

    Jääkaapin ylähyllyllä on vanhaksi mennyttä ruokaa eikä viime viikon illallisjämiä syönyt kukaan. On pakko heittää pois ja kompostiin. Taas. Juuri näin syntyy ruokahävikki. Ruoan haaskauksen mittasuhteet ovat jo ekologisesti ja taloudellisesti kestämättömät. EU:n alueella heitetään pois vuosittain 88 miljoonaa tonnia ruokaa, noin viidennes tuotetusta.

  • Näin säilytät hedelmiä ja kasviksia oikein

    Etyleeni ja lämpötila vaikuttavat oikeaan säilytykseen.

    Rahaa säästyy ja ruokahävikki vähenee, kun juurekset, vihannekset ja hedelmät säilyttää oikein. Säilymisessä kannattaa ottaa huomioon oikea lämpötila sekä hedelmistä erittyvä etyleeni-kaasu.

  • Vanhaakin ruokaa voi syödä

    Testasimme voiko kolme päivää yliaikaisia ruokia syödä.

    Miten uskollisesti elintarvikkeiden viimeistä käyttöpäivää ja parasta ennen -merkintää pitäisi noudattaa? Johtopäätös oli, että kolme päivää yliaikaista ruokaa voi yleensä syödä.