Hyppää pääsisältöön

Sirpa Kähkönen: Lakanasiivet

Sirpa Kähkönen oli Finlandia-palkintoehdokas 2007 teoksellaan Lakanasiivet. Kähkönen kuvaa romaanissaan jatkosodan päivää, jolloin Kuopiota pommitettiin vuonna 1941. Erityisesti hän kuvaa naisia, lapsia, vanhuksia ja yhteiskunnallisia eroja.

Tietolaatikko

Sirpa Kähkönen (s. 1964)

Sirpa Kähkösen teoksia:
Kuu taskussa (1991) Otava
Lukittu lähde (1994) Otava
Mustat morsiamet (1998) Otava
Rautayöt (2002) Otava
Jään ja tulen kevät (2004) Otava
Lakanasiivet (2007) Otava
Valoa ja varjoa - 90 kuvaa Suomesta, yhdessä Jaana Iso-Markun kanssa, tietoteos (2007)

Palkintoja:
Kirjallisuuden valtionpalkinto 1992
Savonia-palkinto 1999
Kuopion taiteilijaseuran kirjallisuuden tunnustuspalkinto 2003

Kähkönen kirjoittaa mikrohistoriaa; hän ei kuvaa sotaherroja, vaan niitä, jotka joutuivat sodasta kärsimään. Romaani kertoo kotirintaman uskomattomasta selviytymiskyvystä ja arjen neuvokkuudesta.

Lakanasiivet on neljäs ja itsenäinen osa sarjaa, jossa Kähkönen kuvaa Anna Tuomen ja hänen miehensä sukua. Romaanit ajoittuvat 1930-luvulle, talvisotaan, välirauhanaikaan ja uusin yhteen jatkosodan helteiseen kesäpäivään.

Sarjan romaaneissa ovat naiset olleet keskeisinä hahmoina, ja nyt Kähkönen nostaa myös lapset tarinan keskiöön. Kähkönen on taitava kuvaamaan lapsia sodan keskellä. Heidän kauttaan tarina saa lukijan miettimään paitsi lasten kovia kokemuksia, myös sitä perintöä, jota he ovat joutuneet kantamaan.

Historiaan hyvin perehtyneenä Sirpa Kähkönen kirjoittaa uskottavaa, todentuntuista kuvausta jatkosodan ajasta vivahteikkaalla, suorastaan runollisella kielellä. Erityisen taitavaa on Savon murteen käyttö. Perinteisesti Savon murteen käyttäjät ovat olleet esimerkiksi Suomi-filmeissä hölmöläisiä, mutta Kähkösen ihmiset ovat eläviä, tuntevia ja älykkäitä ihmisiä.

Teksti: Nadja Nowak ja Seppo Puttonen

Kommentit
  • "Hyvä Holkeri!" – Kummelin Saldo oli taloussatiiri lama-Suomesta

    Tynnyripukuinen laman uhri ja aikakauden tutut nimet.

    Lama on vienyt Suomen syvään kriisiin useasti. 1990-luvun alun lama oli monelle kovaa aikaa. Pankkisotkujen myötä korot kipusivat taivaisiin ja moni koki henkilökohtaisen konkurssin. Komediaryhmä Kummeli otti vuosina 1993 ja 1994 kantaa maan tilanteeseen. Syntyi satiirinen sketsisarja Saldo, jossa kiitettiin ja kehuttiin aikakauden tunnetuimpia talousnimiä. Tynnyriasuinen päähenkilö menetti jopa vessanpönttönsä velkojille.

  • Vodkaa, komisario Palmu! Pala YYA-Suomea tallentui filmille parodian keinoin

    Neljäs Palmu-elokuva valmistui vuonna 1969

    Matti Kassila ohjasi vuonna 1969 neljännen Palmu-elokuvansa, joka tiukimman koulukunnan mielestä ei ole Palmu-elokuva ollenkaan. Mika Waltarihan ei osallistunut enää tämän elokuvan tekoon. Tuloksena olikin siis jotakin ihan muuta: pistämättömän hauska ajankuva Suomesta, josta idänsuhteiden herkistämien valtiovallan ja tv:n parista löytyi runsaasti herkullista parodioitavaa.

  • Tellervo Koivisto puhuu naisten ja kiusattujen puolesta – pitkästä liitosta elävät rakkaus ja huumori

    Nasevaa pakinointia ja herkkää tarinointia ohjelmissa.

    Tellervo Koivisto sanailee suoraan kameralle verotuksesta ja tasa-arvosta, kommentoi viistosti puolisonsa edesottamuksia dokumentissa ja avaa ajatuksiaan sekä rakkaita ja raskaita elämänvaiheita haastatteluissa. Yhteinen elämä Mauno Koiviston kanssa antoi kummallekin mahdollisuuden vaikuttaa yhteiskuntaan omalla tavallaan. Tosin puoliso kutsui vahvasti argumentoivaa vaimoaan myös "anti-muusaksi". Rakkaus, huumori ja kohdatut vastoinkäymiset liimasivat parin yhteen.

Uusimmat sisällöt - Elävä arkisto