Hyppää pääsisältöön

Lauluja Suomesta

Lauluntekijät Oskar Merikannosta Hectoriin kuvaavat kotimaataan Elävän arkiston koosteessa, jonka varhaisin esitys on itsenäisyytemme alkuajoilta.

Tietolaatikko

Finlandia, sävelruno op. 26. Säv. Jean Sibelius 1899. Es. RSO, joht. Sakari Oramo. Nauhoitettu Opera City Concert Hallissa Tokiossa 21.10.2005.
Kymmenen virran maa op.57. Säv. Oskar Merikanto, san. A. W. Koskimies.
Kesäilta (Kesäillan valssi) op. 1. Säv. Oskar Merikanto, san. Aapo Similä. Esitys samannimisestä elokuvasta (1951).
Säkkijärven polkka. Kansansävelmä, sov. Eero Lindroos.
Elämää juoksuhaudoissa. Säv. tuntematon, san. Usko Hurmerinta.
Satumaa. Säv. ja san. Unto Mononen.
Tango Finlandia. Säv. Kaj Chydenius, san. Lars Huldén, suom. Pentti Saaritsa.
Monella menee hyvin. Säv. M. A. Numminen, san. Sulevi Peltola.
Isänmaa. Säv. ja san. Mikko Alatalo.
Lumi teki enkelin eteiseen. Säv. ja san. Hector.

Sibeliuksen Finlandiaa on ehdotettu Suomen kansallislauluksi Maamme-laulun sijaan. Säveltäjä ei tarkoittanut teosta laulettavaksi, mutta sen keskiosasta on tehty monia laulusovituksia ympäri maailmaa. Suomessa Finlandia-hymniä on useimmiten esitetty V. A. Koskenniemen sanoin.

Oskar Merikannon yksinkertaisia ja tarttuvia sävelmiä luullaan usein kansanlauluiksi. Kymmenen virran maa ja Kesäillan valssi ovat ohessa esimerkkeinä Merikannon tuotannosta.

Vili Vesterisen Säkkijärven polkka on noussut miltei kansallissävelmäksi. Venäläisestä Elämää juoksuhaudoissa -valssista tuli sotavuosien raskaiden tunnelmien symboli.

Unto Monosen Satumaa on ehkä pysyvin kotimainen iskelmäsuosikki. Sen kaihomielen ja melankolian on monasti nähty kuvaavan jotain oleellista suomalaisesta mielenlaadusta.

1960-luvun lopulla lauluntekijät alkoivat käsitellä suomalaisuutta ja isänmaan oloja myös kriittisesti.

Satumaata ironisesti lainaava Tango Finlandia suomii meikäläistä itsetyytyväisyyttä. Monella menee hyvin kommentoi porvarillisia näkemyksiä hyvinvointi-Suomesta.

1970-luvulla nousi myös uusi, rockmusiikkiin nojaava lauluntekijäkaarti, joka esitti oman näkemyksensä suomalaisesta todellisuudesta.

Kommentit
  • Unelmien maa rakennettiin Norjaan öljyrahalla, ihmishengillä ja ympäristötuhoilla

    Norjan vaiheikas öljyhistoria synnytti menestyssarjan.

    Pohjanmerellä 1969 tehty ennätyssuuri öljylöytö käynnisti muutoksen, joka teki pienestä kalastajavaltiosta johtavan öljymaan. Uusi teollisuus ajoi Norjan yhteiskunnalliseen murrokseen, jota menestyssarja Unelmien maa (Lykkeland) kuvaa. Katastrofaalinen öljyvuoto ja yli sata ihmishenkeä vaatinut porauslautan kaatuminen muistuttivat norjalaisia, että öljyseikkailu ei ole pelkkää rahantuloa.

  • Hiihtokoulussa vedettiin sukset jalkaan ysäritunnelmissa

    Pikku Kakkosen hiihtokoulu opetti hiihdon saloihin.

    "Suk-suk-suk-sukset ja sau-sau-sau-sauvat" mukaan ja ladulle! Ysärimuotia ja -fiilistä tarjoileva Hiihtokoulu opetti lama-ajan lapsille hiihtämisen perusteita. Hiihtokoulu esitettiin Pikku Kakkosessa ensimmäistä kertaa vuonna 1996 ja sen oppeja voi katsoa nyt pysyvästi Areenasta.

  • ”Nyt sattu muuten Juhaa leukaan” – Kummelin Koistisen kootut kikkailut

    Legendaarinen ja hyväleukainen hätähousu vauhdissa.

    Juha Koistinen jos kuka on syntynyt muurahaisia housuissaan. Mies käyttää käytännössä kaiken vapaa-aikansakin holtittomaan kikkailuun ja heilumiseen. Maskuliinisella leukaluustolla varustettu veikkonen pitää kuitenkin koheltamisellaan työpaikkansa ilmapiirin keveänä. Timo Kahilaisen esittämän Koistisen kikkoja nähtiin Kummelissa vuosina 1993 sekä 1994.

  • Formulaliukua ja rokkia – Luisteluleikit Laura Lepistön, Valtter Virtasen ja muiden taitoluistelutähtien opastuksella

    Taitoluistelijat opettavat lapsille luistelua ja leikkejä.

    Miten sopii yhteen pingviinikävely ja luistelu? Taitoluistelijatähdet opettavat lapsille luistelua ja hauskoja leikkejä Pikku Kakkosen ja Suomen Taitoluisteluliiton ohjelmasarjassa vuodelta 2008. Luistimilla voi kokeilla vaikka formulaliukua, kisarokkia, merikotkahyppyjä tai rallijarrutusta. Luisteluoppaina ovat mm. Kiira Korpi, Laura Lepistö, Susanna Pöykiö ja Valtter Virtanen. Katsomisen jälkeen näitä temppuja voi lähteä jäälle testaamaan!

Uusimmat sisällöt - Elävä arkisto