Hyppää pääsisältöön

Lauluja Suomesta

Lauluntekijät Oskar Merikannosta Hectoriin kuvaavat kotimaataan Elävän arkiston koosteessa, jonka varhaisin esitys on itsenäisyytemme alkuajoilta.

Tietolaatikko

Finlandia, sävelruno op. 26. Säv. Jean Sibelius 1899. Es. RSO, joht. Sakari Oramo. Nauhoitettu Opera City Concert Hallissa Tokiossa 21.10.2005.
Kymmenen virran maa op.57. Säv. Oskar Merikanto, san. A. W. Koskimies.
Kesäilta (Kesäillan valssi) op. 1. Säv. Oskar Merikanto, san. Aapo Similä. Esitys samannimisestä elokuvasta (1951).
Säkkijärven polkka. Kansansävelmä, sov. Eero Lindroos.
Elämää juoksuhaudoissa. Säv. tuntematon, san. Usko Hurmerinta.
Satumaa. Säv. ja san. Unto Mononen.
Tango Finlandia. Säv. Kaj Chydenius, san. Lars Huldén, suom. Pentti Saaritsa.
Monella menee hyvin. Säv. M. A. Numminen, san. Sulevi Peltola.
Isänmaa. Säv. ja san. Mikko Alatalo.
Lumi teki enkelin eteiseen. Säv. ja san. Hector.

Sibeliuksen Finlandiaa on ehdotettu Suomen kansallislauluksi Maamme-laulun sijaan. Säveltäjä ei tarkoittanut teosta laulettavaksi, mutta sen keskiosasta on tehty monia laulusovituksia ympäri maailmaa. Suomessa Finlandia-hymniä on useimmiten esitetty V. A. Koskenniemen sanoin.

Oskar Merikannon yksinkertaisia ja tarttuvia sävelmiä luullaan usein kansanlauluiksi. Kymmenen virran maa ja Kesäillan valssi ovat ohessa esimerkkeinä Merikannon tuotannosta.

Vili Vesterisen Säkkijärven polkka on noussut miltei kansallissävelmäksi. Venäläisestä Elämää juoksuhaudoissa -valssista tuli sotavuosien raskaiden tunnelmien symboli.

Unto Monosen Satumaa on ehkä pysyvin kotimainen iskelmäsuosikki. Sen kaihomielen ja melankolian on monasti nähty kuvaavan jotain oleellista suomalaisesta mielenlaadusta.

1960-luvun lopulla lauluntekijät alkoivat käsitellä suomalaisuutta ja isänmaan oloja myös kriittisesti.

Satumaata ironisesti lainaava Tango Finlandia suomii meikäläistä itsetyytyväisyyttä. Monella menee hyvin kommentoi porvarillisia näkemyksiä hyvinvointi-Suomesta.

1970-luvulla nousi myös uusi, rockmusiikkiin nojaava lauluntekijäkaarti, joka esitti oman näkemyksensä suomalaisesta todellisuudesta.

  • Chilestä tuli sydämenasia Tapani Brotherukselle ja Harald Edelstamille – diplomaatit auttoivat tuhansia pakolaisia

    Brotherus ja Edelstam kertovat vaiheistaan Chilessä.

    Vallankaappauksesta alkanut terrori mullisti chileläisten elämän vuonna 1973. Poikkeuksellinen tilanne vaati poikkeuksellisia toimia myös auttamishaluisilta diplomaateilta. Heistä ruotsalaisella Harald Edelstamilla ja suomalaisella Tapani Brotheruksella oli ratkaiseva rooli tuhansien maasta henkensä edestä pois paenneiden chileläisten kohtaloissa. Tässä artikkelissa he kertovat itse, miten tilanteen kokivat.

  • Suomalaistoimittajat tallensivat Chilen sosialistisen unelman ennen vallankaappausta

    Tältä näytti Allenden Chile suomalaissilmin 1971–1973

    1970-luvun alussa maailma käänsi katseensa Chileen, missä vahvasti oikeistoon ja vasemmistoon jakautunut kansa valitsi itselleen vapaissa vaaleissa sosialistisen presidentin. Myös Suomesta matkusti toimittajia paikan päälle katsomaan, millaista elämä presidentti Allenden Chilessä oli. He näkivät, millaisia saavutuksia ja ongelmia uusi hallinto oli tuonut mukanaan. Tuloksena oli ainutlaatuista kuva- ja äänimateriaalia, josta myöhäisin on tallennettu vain muutamaa kuukautta ennen sotilasvallankaappausta.

  • Chilen vallankaappaus ja sen seuraukset järkyttivät suomalaisia syyskuussa 1973

    Presidentti Allende syöstiin vallasta 11.9.1973

    Liki kolme vuotta kestänyt presidentti Allenden hallinto tuli tiensä päähän 11. syyskuuta 1973, jolloin armeija kaappasi maassa vallan kenraali Pinochetin johdolla. Yhdysvaltain tukema kaappaus oli lyhyt ja väkivaltainen, ja ajoi Allenden tekemään itsemurhan heti kaappauspäivänä. Santiago de Chilen tapahtumia seurattiin tiiviisti myös Suomessa.

Uusimmat sisällöt - Elävä arkisto