Hyppää pääsisältöön

Agneta Ara: Det har varit kallt i Madrid

Agneta Ara oli Finlandia-palkintoehdokas 2007 teoksellaan Det har varit kallt i Madrid (Madridissa on ollut kylmää). Espanja, Latinalainen Amerikka ja espanjan kieli ovat tärkeitä Aran tuotannossa. Romaanin nimi, Det har varit kallt i Madrid, saa yllättäen surullisen merkityksen.

Tietolaatikko

Agneta Aran tuotantoa:
Det är redan en annan dag 1975
Det är som i dikter 1977
Fjäril av järn 1978
Hästens hjärta 1979
Omfamningen 1982
Korta stund 1983
Glömska, eld 1986
Ministerns gardiner 1987
Antonio Gades kommer inte 1990
Huset med glömda dörrarna 1995
Det har varit kallt i Madrid 2007

Sisaruudesta, muistamisesta, kaipauksesta, kuolemasta, lähtemisestä. Näistäkin on kysymys Agneta Aran (s. 1945) romaanissa, mutta jos vain nämä mainitsee, tekee vääryyttä tälle taianomaiselle, kauniille romaanille.

Kirjan alku on onnellistakin onnellisempi: Bella ja André elävät lapsuuttaan isän ja äidin kanssa. Tyyneen eloon alkaa kuitenkin tulla vähitellen pieniä säröjä, sitten isompia repeämiä: isä osoittautuukin Andrén isäpuoleksi, joka on suorastaan julma poikaa kohtaan. Lopulta isä tekee itsemurhan, ja äiti kuolee hiukan myöhemmin.

Kuolema on siis läsnä, kuten Agneta Aran tuotannossa yleensä. Mutta sisarukset, Bella ja André pitävät yhtä, kunnes eräänä päivänä André katoaa. Myös katoamisia ja poislähtöjä on tässä romaanissa paljon.

Mutta ennen kaikkea kysymys on muistamisesta ja muistoista. Niitä pohtii myös aikuinen Bella, joka on romaanin kertoja. Bella on psykiatri, joka ammatikseen selvittää ihmisten muistoja - ja samalla myös omiaan. Tapahtuiko se oikeasti, mitä lapsuudessa tapahtui, vai onko se kuvitelmaa? Mitkä muistoista ovat omia?

Romaanista tekee omansa erittäin kaunis kieli, suorastaan taianomainen kerronta. Kun puhutaan kirjailija Agneta Arasta, on puhuttava myös maagisesta realismista. On esimerkiksi puhuva antiikkipatsas ja on Luciana. Luciana on nuori tyttö, joka vain nukkuu vuodesta toiseen, koska ikävöi niin paljon poislähtenyttä äitiään. Prinsessa Ruususen herätti prinssin suudelma, mutta Lucianaa ei Andrén suudelma herätä.

Teksti: Nadja Nowak, Seppo Puttonen

  • ”Tervetuloa rahinan pariin!” – Kansanmusan legendat ja kadonneet taitajat tallentuivat Ylen muinaisille pikalevyille

    1930-luvun ääniaarteita sarjassa Ylen kansanmusiikkipatinaa.

    Suorakaiverruslevyt olivat aikanaan mullistava äänitystekninen uutuus. Niille tallentuivat 1930–1950-lukujen suomalaisen juurimusiikin tärkeimmät osaajat, osa heistä myöhempiä folklegendoja, jotkut unohdettuja, monet jo tuolloin katoamassa olleen maailman viimeisiä edustajia. Ylen varastoihin unohtuneet ääniaarteet nostettiin vuonna 1991 päivänvaloon sarjassa Ylen kansanmusiikkipatinaa, joka on nyt kokonaan kuunneltavana Elävässä arkistossa ja Yle Areenassa.

  • Suomalaiset taistelivat puukot tanassa vapaan Viron puolesta 1919

    Liki 4 000 suomalaista soti Viron vapaussodassa.

    Loppuvuodesta 1918 puhjennut Viron vapaussota sai lähes neljätuhatta suomalaista ylittämään Suomenlahden taistellakseen siellä vapaaehtoisjoukoissa bolševismia vastaan. Osa lähteneistä oli vasta kouluikäisiä nuorukaisia. Vuonna 1993 valmistunut Untamo Eerolan ytimekäs dokumentti antaa puheenvuoron sekä heille itselleen sekä virolaisille: millaisen hengen vallassa sotaa käytiin entä millaisista teoista suomalaiset Virossa muistetaan? Dokumentti sisältää runsaasti arvokasta arkistomateriaalia.

Uusimmat sisällöt - Elävä arkisto