Hyppää pääsisältöön

Talonpoikainen akateemikko Kustaa Vilkuna oli Urho Kekkosen kaveri ja luotettu

Akateemikko Kustaa Vilkuna (1902-1980) tunnettiin erityisesti kansatieteen ja talonpoikaisen kulttuurin asiantuntijana. Presidentti Urho Kekkosen ystäväpiiriin kuulunut Vilkuna oli myös politiikan ja monen muun alan taustavaikuttaja. Kekkonen kutsui häntä Kutturaksi. Rauni Mollbergin ohjaamassa henkilökuvassa vuodelta 1978 nähdään Kustaa Vilkuna niin perheensä parissa kuin kävelylenkillä Kekkosen kanssa.

Nivalassa syntynyt Vilkuna tunsi omakohtaisesti talonpoikaisen elämänmuodon.

Maanviljelykseen liittyvä vuodenkierto, kaskiviljely, kalastus, talonpoikainen esineistö ja nimistötutkimus olivat Vilkunan ominta alaa.

Helsingin yliopistossa hän opiskeli pääaineenaan suomen kieltä. Kansatieteen tohtoriksi hän väitteli vuonna 1936. Vuonna 1959 hänet nimitettiin Suomen Akatemian jäseneksi.

Sodan aikana Vilkuna työskenteli sotasensuuriviraston ja valtion tiedotuslaitoksen päällikkönä.

Vilkuna kuului Kekkosen parhaimpiin ystäviin ja oli Tamminiemen saunan vakiovieras.

Kuttura, kuten Kekkonen häntä opiskeluaikojen lempinimellä kutsui, oli myös politiikan, tieteen ja kulttuurin keskeinen taustavaikuttaja vuosikymmenten ajan.

Otteita dokumentista

Dokumentin tekijät

Ohjaaja: Rauni Mollberg
Suunnitteijat: Rauni Mollberg ja Sauli Pyyluoma
Tuottaja: Paavo Kähkölä
Kuvaussuunnittelijat: Hannu Järveläinen, Juhani Heikkonen ja Timo Kapanen
Järjestäjät: Arimo Lindström ja Paavo Sipilä
Leikkaaja: Reijo Rinne
Kuvaussihteeri: Riitta Virtasalmi

Kommentit
  • Chilestä tuli sydämenasia Tapani Brotherukselle ja Harald Edelstamille – näin diplomaatit itse kertovat vaiheistaan

    Brotherus ja Edelstam auttoivat tuhansia pakolaisia Chilestä

    Vallankaappauksesta alkanut terrori mullisti chileläisten elämän vuonna 1973. Poikkeuksellinen tilanne vaati poikkeuksellisia toimia myös auttamishaluisilta diplomaateilta. Heistä ruotsalaisella Harald Edelstamilla ja suomalaisella Tapani Brotheruksella oli ratkaiseva rooli tuhansien maasta henkensä edestä pois paenneiden chileläisten kohtaloissa. Tässä artikkelissa he kertovat itse, miten tilanteen kokivat.

  • Suomalaistoimittajat tallensivat Chilen sosialistisen unelman ennen vallankaappausta

    Tältä näytti Allenden Chile suomalaissilmin 1971–1973

    1970-luvun alussa maailma käänsi katseensa Chileen, missä vahvasti oikeistoon ja vasemmistoon jakautunut kansa valitsi itselleen vapaissa vaaleissa sosialistisen presidentin. Myös Suomesta matkusti toimittajia paikan päälle katsomaan, millaista elämä presidentti Allenden Chilessä oli. He näkivät, millaisia saavutuksia ja ongelmia uusi hallinto oli tuonut mukanaan. Tuloksena oli ainutlaatuista kuva- ja äänimateriaalia, josta myöhäisin on tallennettu vain muutamaa kuukautta ennen sotilasvallankaappausta.

  • Chilen vallankaappaus ja sen seuraukset järkyttivät suomalaisia syyskuussa 1973

    Presidentti Allende syöstiin vallasta 11.9.1973

    Liki kolme vuotta kestänyt presidentti Allenden hallinto tuli tiensä päähän 11. syyskuuta 1973, jolloin armeija kaappasi maassa vallan kenraali Pinochetin johdolla. Yhdysvaltain tukema kaappaus oli lyhyt ja väkivaltainen, ja ajoi Allenden tekemään itsemurhan heti kaappauspäivänä. Santiago de Chilen tapahtumia seurattiin tiiviisti myös Suomessa.

Uusimmat sisällöt - Elävä arkisto