Hyppää pääsisältöön

Talonpoikainen akateemikko Kustaa Vilkuna oli Urho Kekkosen kaveri ja luotettu

Akateemikko Kustaa Vilkuna (1902-1980) tunnettiin erityisesti kansatieteen ja talonpoikaisen kulttuurin asiantuntijana. Presidentti Urho Kekkosen ystäväpiiriin kuulunut Vilkuna oli myös politiikan ja monen muun alan taustavaikuttaja. Kekkonen kutsui häntä Kutturaksi. Rauni Mollbergin ohjaamassa henkilökuvassa vuodelta 1978 nähdään Kustaa Vilkuna niin perheensä parissa kuin kävelylenkillä Kekkosen kanssa.

Nivalassa syntynyt Vilkuna tunsi omakohtaisesti talonpoikaisen elämänmuodon.

Maanviljelykseen liittyvä vuodenkierto, kaskiviljely, kalastus, talonpoikainen esineistö ja nimistötutkimus olivat Vilkunan ominta alaa.

Helsingin yliopistossa hän opiskeli pääaineenaan suomen kieltä. Kansatieteen tohtoriksi hän väitteli vuonna 1936. Vuonna 1959 hänet nimitettiin Suomen Akatemian jäseneksi.

Sodan aikana Vilkuna työskenteli sotasensuuriviraston ja valtion tiedotuslaitoksen päällikkönä.

Vilkuna kuului Kekkosen parhaimpiin ystäviin ja oli Tamminiemen saunan vakiovieras.

Kuttura, kuten Kekkonen häntä opiskeluaikojen lempinimellä kutsui, oli myös politiikan, tieteen ja kulttuurin keskeinen taustavaikuttaja vuosikymmenten ajan.

Otteita dokumentista

Dokumentin tekijät

Ohjaaja: Rauni Mollberg
Suunnitteijat: Rauni Mollberg ja Sauli Pyyluoma
Tuottaja: Paavo Kähkölä
Kuvaussuunnittelijat: Hannu Järveläinen, Juhani Heikkonen ja Timo Kapanen
Järjestäjät: Arimo Lindström ja Paavo Sipilä
Leikkaaja: Reijo Rinne
Kuvaussihteeri: Riitta Virtasalmi

Kommentit
  • ”Tervetuloa rahinan pariin!” – Kansanmusan legendat ja kadonneet taitajat tallentuivat Ylen muinaisille pikalevyille

    1930-luvun ääniaarteita sarjassa Ylen kansanmusiikkipatinaa.

    Suorakaiverruslevyt olivat aikanaan mullistava äänitystekninen uutuus. Niille tallentuivat 1930–1950-lukujen suomalaisen juurimusiikin tärkeimmät osaajat, osa heistä myöhempiä folklegendoja, jotkut unohdettuja, monet jo tuolloin katoamassa olleen maailman viimeisiä edustajia. Ylen varastoihin unohtuneet ääniaarteet nostettiin vuonna 1991 päivänvaloon sarjassa Ylen kansanmusiikkipatinaa, joka on nyt kokonaan kuunneltavana Elävässä arkistossa ja Yle Areenassa.

  • Suomalaiset taistelivat puukot tanassa vapaan Viron puolesta 1919

    Liki 4 000 suomalaista soti Viron vapaussodassa.

    Loppuvuodesta 1918 puhjennut Viron vapaussota sai lähes neljätuhatta suomalaista ylittämään Suomenlahden taistellakseen siellä vapaaehtoisjoukoissa bolševismia vastaan. Osa lähteneistä oli vasta kouluikäisiä nuorukaisia. Vuonna 1993 valmistunut Untamo Eerolan ytimekäs dokumentti antaa puheenvuoron sekä heille itselleen sekä virolaisille: millaisen hengen vallassa sotaa käytiin entä millaisista teoista suomalaiset Virossa muistetaan? Dokumentti sisältää runsaasti arvokasta arkistomateriaalia.

Uusimmat sisällöt - Elävä arkisto