Hyppää pääsisältöön

Rauta-aika kiisti kuvittavansa Kalevalaa

"Unohtakaa Kalevala", kuului käsikirjoittaja Paavo Haavikon neuvo ohjaaja Kalle Holmbergille. TV2:n komea suursarja ensiesitettiin vuonna 1982.

Neliosaisen sarjan esittelyn mukaan Rauta-aika kuvasi "kalevalaiseksi sanotun ajan ihmisiä itsensä, toistensa, luonnon, kohtalon, tekniikkansa, yhteisönsä, armottoman ajan sekä kertomuksen kulun armoilla".

Rauta-aika ei kuitenkaan ole Kalevalan kuvitusta vaan kansalliseepoksen aineksia hyväkseen käyttävä itsenäinen taideteos.

Elokuvan nimi ei myöskään viittaa historialliseen rautakauteen. Pääosassa ovat Holmbergin mukaan "ihmisten väliset suhteet, päähenkilöiden tunteet, pyrkimykset, päämäärät, saamattomuudet ja onnettomuudet".

Rauta-ajan keskeisenä juonena on taistelu rahaa lyövän Sammon hallinnasta.

Osa 1: Seppä Ilmari takoo kultaisen neidon kuolleen vaimonsa tilalle (näyte 1 katsottavissa yllä). Nuori rämäpää Jouko häviää taistelun mahtimies Väinöä vastaan ja joutuu lupaamaan tälle siskonsa Ainon. Aino hukuttautuu ja Väinö lähtee kosimaan Pohjolan tytärtä.

Osa 2: Pohjolan emäntä lupaa tyttärensä, mikäli Väinö tuo hänelle rahaa lyövän Sammon (näyte 2 katsottavissa alla). Väinö pyytää Ilmaria rakentamaan Sammon, mutta alkaa itse tehdä tyttären pyytämää venettä. Kolmanneksi kosijaksi ilmaantuu Lemminki, joka saa tehtäväkseen ampua Hiiden hirven. Monen epäonnistumisen jälkeen Ilmari saa Sammon valmiiksi (näyte 3 katsottavissa alla), ja Pohjolassa aletaan valmistella häitä. Lemminki toimitetaan pois tieltä antamalla hänelle tehtäväksi ampua joutsen Tuonelan virralta.

Osa 3: Rauta-ajan kolmas jakso kertoo Lemmingin tarinan. Seikkailija ei viihdy kotona vaan lähtee kosiomatkalle Pohjolaan. Tuonelan virralla hänet ammutaan, mutta äiti noutaa ruumiin kotiin (näyte 4 katsottavissa alla). Herättyään henkiin mustasukkainen Lemminki palaa häitä viettävään Pohjolaan ja surmaa sen isännän (näyte 5 katsottavissa alla). Hän pakenee meritse Saaren neitien hoiviin, mutta joutuu luikkimaan sieltäkin pakoon Saaren vihaisten miesten palattua koteihinsa. Sillä välin Pohjolan miehet ovat polttaneet Lemmingin talon, ja hän lähtee kostoretkelle.

Osa 4: Vanha ja väsynyt Väinö houkuttelee Ilmarin mukaan ryöstöretkelle Sammon takaisin saamiseksi. Pohjolan väki lähtee takaa-ajoon, ja verilöylyn välttämiseksi Väinö käskee upottaa Sammon mereen (näyte 6 katsottavissa alla). Kotiin palatessaan miehet löytävät saaresta karhun ja hirven raadot. Kolhittua itsetuntoa paikataan karhun peijaisilla, jossa karhu ja ihminen lopulta vaihtavat paikkaa. Lopussa Väinö ja Ilmari tilittävät elämäänsä nykypäivän kuulijoille. Lemminki kertoo Sigtunaan tekemästään ryöstöretkestä.

Elokuvan valmistuminen oli pitkällinen ja työteliäs prosessi. Osa katsojista vierasti uutta näkemystä kalevalaisista kertomuksista, mutta teos sai myös vuolaita ylistyksiä. Rauta-aika sai Jussi-kunniakirjan vuonna 1982. Sarjan 3. osa palkittiin vuonna 1983 Prix Italia -draamapalkinnolla.

Päärooleissa: Väinö - KALEVI KAHRA. Ilmari - VESA-MATTI LOIRI. Ilmarin vaimo - PIRKKO-LIISA TIKKA. Aino - SARA PAAVOLAINEN. Jouko - KARI HEISKANEN. Pohjolan emäntä - KRISTIINA HALKOLA. Pohjolan isäntä - ESKO SALMINEN. Pohjolan tytär - LENA MERILÄINEN. Lemminki - TOM WENTZEL. Lemmingin äiti - SOLI LABBART. Lemmingin sisar - KAIJA PAKARINEN. Kyllikki - ELLE KULL. Tiera - MIKKO NISKANEN. Tieran vaimo - EILA HALONEN.
Mukana myös: RADION SINFONIAORKESTERI, solistina MAIJA HAPUOJA, johtajana ULF SÖDERBLOM, säveltäjä AULIS SALLINEN. Tanssiteatteri RAATIKKO, koreografia MARJO KUUSELA. Lavastussuunnittelija ENSIO SUOMINEN, äänisuunnittelijat EINO LEHTINEN ja K. J. KOSKI, pukusuunnittelijat RIITTA RIIHONEN ja MÅNS HEDSTRÖM, leikkaaja TEPI SALOKARI, tuottaja REIMA KEKÄLÄINEN.

Lue lisää:

Kalle Holmberg ohjaa Rauta-aikaa (1982).

Rauta-ajan raportti

Kuinka kansalliseepoksemme muuttui suurelokuvaksi? Raportti kuvaa Paavo Haavikon käsikirjoittaman ja Kalle Holmbergin ohjaaman neliosaisen elokuvan "Rauta-aika" valmistumista.

Kommentit
  • Elokuu on raadollinen elokuva ihmissuhteista, alkoholismista ja toteutumattomista unelmista

    Palkittu elokuvaklassikko on nyt pysyvästi Areenassa.

    Elokuu (1956) on Matti Kassilan käsikirjoittama ja ohjaama elokuva, jota pidetään kiistatta yhtenä suomalaisista elokuvaklassikoista. Se pohjautuu Frans Emil Sillanpään samannimiseen kirjaan vuodelta 1941. Elokuva sai ilmestyttyään yhteensä kuusi Jussi-palkintoa ja se edusti Suomea Cannesin elokuvajuhlilla 1957.

  • Kirsi Kunnaksen Tiitiäis-hahmot loikkivat Punni-pupun johdolla kirjasta radioon

    Aino-Maija Tikkanen lukee klassikkosatuja.

    Mistä löytyy korvaton pupu tai kengälle kaveri? Entä miksi prinssit hyppivät toistensa yli? Vuonna 1963 näyttelijä Aino-Maija Tikkanen kertoili Kirsi Kunnaksen rakastettuja Tiitiäisen tarinoita radioaalloille, jotka ovat viimein rantautuneet Areenaan sadunnälkäisten mielikuvitusseikkailijoiden riemuksi.

  • Muotihuumeita, matematiikan vaikeutta ja Tallinnan yöelämän saatananpalvojia – Nuorten uutisissa kaikki aiheet olivat "in"

    Nuorten uutisia esitettiin televisiossa vuosina 1993–1997

    Vuosina 1993–1997 televisiossa esitetty nuorten uutis- ja ajankohtaisohjelma N.Y.T. NYT – Nuorten uutiset toi tv-vastaanottimiin nuorten ilmiöitä laidasta laitaan sekä käsitteli niitä omalla suorasukaisella tyylillään. Ohjelman ankkureina toimivat toimittajat Heli Koskela ja Jani Juntunen.

  • "Hyvä Holkeri!" – Kummelin Saldo oli taloussatiiri lama-Suomesta

    Tynnyripukuinen laman uhri ja aikakauden tutut nimet.

    Lama on vienyt Suomen syvään kriisiin useasti. 1990-luvun alun lama oli monelle kovaa aikaa. Pankkisotkujen myötä korot kipusivat taivaisiin ja moni koki henkilökohtaisen konkurssin. Komediaryhmä Kummeli otti vuosina 1993 ja 1994 kantaa maan tilanteeseen. Syntyi satiirinen sketsisarja Saldo, jossa kiitettiin ja kehuttiin aikakauden tunnetuimpia talousnimiä. Tynnyriasuinen päähenkilö menetti jopa vessanpönttönsä velkojille.

Uusimmat sisällöt - Elävä arkisto