Hyppää pääsisältöön

Rauta-aika kiisti kuvittavansa Kalevalaa

"Unohtakaa Kalevala", kuului käsikirjoittaja Paavo Haavikon neuvo ohjaaja Kalle Holmbergille. TV2:n komea suursarja ensiesitettiin vuonna 1982. Tässä artikkelissa on nähtävissä sarjasta valikoituja otteita. Rauta-aika tulee kokonaisuudessaan katsottavaksi Elävään arkistoon ja Yle Areenaan kesällä 2019.

Neliosaisen sarjan esittelyn mukaan Rauta-aika kuvasi "kalevalaiseksi sanotun ajan ihmisiä itsensä, toistensa, luonnon, kohtalon, tekniikkansa, yhteisönsä, armottoman ajan sekä kertomuksen kulun armoilla".

Rauta-aika ei kuitenkaan ole Kalevalan kuvitusta vaan kansalliseepoksen aineksia hyväkseen käyttävä itsenäinen taideteos.

Elokuvan nimi ei myöskään viittaa historialliseen rautakauteen. Pääosassa ovat Holmbergin mukaan "ihmisten väliset suhteet, päähenkilöiden tunteet, pyrkimykset, päämäärät, saamattomuudet ja onnettomuudet".

Rauta-ajan keskeisenä juonena on taistelu rahaa lyövän Sammon hallinnasta.

Osa 1: Seppä Ilmari takoo kultaisen neidon kuolleen vaimonsa tilalle (näyte 1 katsottavissa yllä). Nuori rämäpää Jouko häviää taistelun mahtimies Väinöä vastaan ja joutuu lupaamaan tälle siskonsa Ainon. Aino hukuttautuu ja Väinö lähtee kosimaan Pohjolan tytärtä.

Osa 2: Pohjolan emäntä lupaa tyttärensä, mikäli Väinö tuo hänelle rahaa lyövän Sammon (näyte 2 katsottavissa alla). Väinö pyytää Ilmaria rakentamaan Sammon, mutta alkaa itse tehdä tyttären pyytämää venettä. Kolmanneksi kosijaksi ilmaantuu Lemminki, joka saa tehtäväkseen ampua Hiiden hirven. Monen epäonnistumisen jälkeen Ilmari saa Sammon valmiiksi (näyte 3 katsottavissa alla), ja Pohjolassa aletaan valmistella häitä. Lemminki toimitetaan pois tieltä antamalla hänelle tehtäväksi ampua joutsen Tuonelan virralta.

Osa 3: Rauta-ajan kolmas jakso kertoo Lemmingin tarinan. Seikkailija ei viihdy kotona vaan lähtee kosiomatkalle Pohjolaan. Tuonelan virralla hänet ammutaan, mutta äiti noutaa ruumiin kotiin (näyte 4 katsottavissa alla). Herättyään henkiin mustasukkainen Lemminki palaa häitä viettävään Pohjolaan ja surmaa sen isännän (näyte 5 katsottavissa alla). Hän pakenee meritse Saaren neitien hoiviin, mutta joutuu luikkimaan sieltäkin pakoon Saaren vihaisten miesten palattua koteihinsa. Sillä välin Pohjolan miehet ovat polttaneet Lemmingin talon, ja hän lähtee kostoretkelle.

Osa 4: Vanha ja väsynyt Väinö houkuttelee Ilmarin mukaan ryöstöretkelle Sammon takaisin saamiseksi. Pohjolan väki lähtee takaa-ajoon, ja verilöylyn välttämiseksi Väinö käskee upottaa Sammon mereen (näyte 6 katsottavissa alla). Kotiin palatessaan miehet löytävät saaresta karhun ja hirven raadot. Kolhittua itsetuntoa paikataan karhun peijaisilla, jossa karhu ja ihminen lopulta vaihtavat paikkaa. Lopussa Väinö ja Ilmari tilittävät elämäänsä nykypäivän kuulijoille. Lemminki kertoo Sigtunaan tekemästään ryöstöretkestä.

Elokuvan valmistuminen oli pitkällinen ja työteliäs prosessi. Osa katsojista vierasti uutta näkemystä kalevalaisista kertomuksista, mutta teos sai myös vuolaita ylistyksiä. Rauta-aika sai Jussi-kunniakirjan vuonna 1982. Sarjan 3. osa palkittiin vuonna 1983 Prix Italia -draamapalkinnolla.

Päärooleissa: Väinö - KALEVI KAHRA. Ilmari - VESA-MATTI LOIRI. Ilmarin vaimo - PIRKKO-LIISA TIKKA. Aino - SARA PAAVOLAINEN. Jouko - KARI HEISKANEN. Pohjolan emäntä - KRISTIINA HALKOLA. Pohjolan isäntä - ESKO SALMINEN. Pohjolan tytär - LENA MERILÄINEN. Lemminki - TOM WENTZEL. Lemmingin äiti - SOLI LABBART. Lemmingin sisar - KAIJA PAKARINEN. Kyllikki - ELLE KULL. Tiera - MIKKO NISKANEN. Tieran vaimo - EILA HALONEN.
Mukana myös: RADION SINFONIAORKESTERI, solistina MAIJA HAPUOJA, johtajana ULF SÖDERBLOM, säveltäjä AULIS SALLINEN. Tanssiteatteri RAATIKKO, koreografia MARJO KUUSELA. Lavastussuunnittelija ENSIO SUOMINEN, äänisuunnittelijat EINO LEHTINEN ja K. J. KOSKI, pukusuunnittelijat RIITTA RIIHONEN ja MÅNS HEDSTRÖM, leikkaaja TEPI SALOKARI, tuottaja REIMA KEKÄLÄINEN.

Lue lisää:

Kalle Holmberg ohjaa Rauta-aikaa (1982).

Rauta-ajan raportti

Kuinka kansalliseepoksemme muuttui suurelokuvaksi? Raportti kuvaa Paavo Haavikon käsikirjoittaman ja Kalle Holmbergin ohjaaman neliosaisen elokuvan "Rauta-aika" valmistumista.

Kommentit
  • Chilestä tuli sydämenasia Tapani Brotherukselle ja Harald Edelstamille – diplomaatit auttoivat tuhansia pakolaisia

    Brotherus ja Edelstam kertovat vaiheistaan Chilessä.

    Vallankaappauksesta alkanut terrori mullisti chileläisten elämän vuonna 1973. Poikkeuksellinen tilanne vaati poikkeuksellisia toimia myös auttamishaluisilta diplomaateilta. Heistä ruotsalaisella Harald Edelstamilla ja suomalaisella Tapani Brotheruksella oli ratkaiseva rooli tuhansien maasta henkensä edestä pois paenneiden chileläisten kohtaloissa. Tässä artikkelissa he kertovat itse, miten tilanteen kokivat.

  • Suomalaistoimittajat tallensivat Chilen sosialistisen unelman ennen vallankaappausta

    Tältä näytti Allenden Chile suomalaissilmin 1971–1973

    1970-luvun alussa maailma käänsi katseensa Chileen, missä vahvasti oikeistoon ja vasemmistoon jakautunut kansa valitsi itselleen vapaissa vaaleissa sosialistisen presidentin. Myös Suomesta matkusti toimittajia paikan päälle katsomaan, millaista elämä presidentti Allenden Chilessä oli. He näkivät, millaisia saavutuksia ja ongelmia uusi hallinto oli tuonut mukanaan. Tuloksena oli ainutlaatuista kuva- ja äänimateriaalia, josta myöhäisin on tallennettu vain muutamaa kuukautta ennen sotilasvallankaappausta.

  • Chilen vallankaappaus ja sen seuraukset järkyttivät suomalaisia syyskuussa 1973

    Presidentti Allende syöstiin vallasta 11.9.1973

    Liki kolme vuotta kestänyt presidentti Allenden hallinto tuli tiensä päähän 11. syyskuuta 1973, jolloin armeija kaappasi maassa vallan kenraali Pinochetin johdolla. Yhdysvaltain tukema kaappaus oli lyhyt ja väkivaltainen, ja ajoi Allenden tekemään itsemurhan heti kaappauspäivänä. Santiago de Chilen tapahtumia seurattiin tiiviisti myös Suomessa.

Uusimmat sisällöt - Elävä arkisto