Hyppää pääsisältöön

Kustaa III on tv-teatterin muistettu merkkiteos

Asta Backman ja Lasse Pöysti kuningasparina tv-näytelmässä Kustaa III.
Asta Backman ja Lasse Pöysti kuningasparina tv-näytelmässä Kustaa III. Asta Backman ja Lasse Pöysti kuningasparina tv-näytelmässä Kustaa III. Kuva: Yle/Erkki Suonio Asta Backman,Lasse Pöysti,1964,Kustaa III,tv-teatteri

August Strindbergin kirjoittama näytelmä kertoo Ruotsin yhdestä kiistellyimmästä hallitsijasta Kustaa III:sta. Mirjam Himbergin ohjaamassa tv-sovituksessa vuonna 1964 kuninkaan roolin esitti Lasse Pöysti.

Kustaan roolia pidetään Pöystin nerokkaimmista töistä, ja esitys on kerännyt ihailua vielä vuosikymmeniä ilmestymisensä jälkeen.

Kustaa III oli Ruotsin kuningas ja näin myös Suomen hallitsija vuosina 1771–1792. Kun Ranska oli siirtymässä tasavallan aikaan, niin Kustaa siirsi Ruotsissa vallan säädyiltä kuninkaalle.

Kohtaus tv-teatterin näytelmästä Kustaa III.
Kohtaus tv-teatterin näytelmästä Kustaa III. Kuva: Yle Kuvapalvelu Lasse Pöysti,Seppo Kolehmainen (näyttelijä),Martti Katajisto,Joel Rinne,1964,Kustaa III,tv-teatteri

Renessanssiruhtinaiden tyylinen hallitsija keräsi niin ihailua kuin suuren joukon vihamiehiäkin. Kuninkaan elämä päättyikin salamurhaan oopperan tanssiaisissa maaliskuussa 1792.

Kustaa oli oppinut ja perinyt äidiltään Loviisa Ulriikalta intohimon kulttuuriin ja etenkin teatteriin. Ruotsin tunnetuimman kirjailijan, Strindbergin teoksessa pureudutaan etenkin tähän Kustaan teatraaliseen ja feminiiniseen puoleen.

Kuninkaan värikkään persoonan takaa unohtuukin usein poikkeuksellisen koulutettu ja terävä-älyinen kuningas, jonka vahvuudet ja heikkoudet perustuivat herkkyyteen, impulsiivisuuteen ja dramatiikkaan.

Mirjam Himbergin ohjauksessa vuodelta 1964 Kustaa III nousee kuin uudelleen henkiin Lasse Pöystin ruumiissa. Tämä rooli onkin jäänyt monelle katsojalle mieleen television historian merkkiteoksena.

Rooleissa: Lasse Pöysti (Kustaa III), Asta Backman (kuningatar Sofia), Joel Rinne (kenraali Pechlin), Matti Oravisto (Armfelt) Pehr-Olof Siren (Schröderheim), Pentti Irjala (Olof Olsson), Martti Katajisto (Horn), Seppo Kolehmainen (Ribbing), Uolevi Vahteristo (Ankarström), Esko Mannermaa (Fersen), Walde Pitkänen (De Geer), Sakari Jurkka (Thorild), Jalmari Rinne (Nordström), Aimo Tepponen (Liljensparre), Veikko Linna (Holmberg), Kaarlo Juurela (Badin), Maj-Britt Heljo (rouva Schröderheim), Toivo Mäkelä (kamariherra) ja Risto Palm (Papillon).

  • Sisällissota 1918 – punaiset muistot

    Harvinaiset arkistohaastattelut antavat äänen hävinneille.

    Suomen vuoden 1918 sota ei jakanut vain kansakuntaa vaan myös sen muistin. Hävinneiden tulkinta tapahtuneesta jäi vuosikymmeniksi virallisen julkisuuden ulkopuolelle. He kertovat tässä, miksi olivat mukana ja minkä hinnan saivat siitä maksaa.

  • Eero Leväluomalla oli harvinainen kyky muuttaa kuva ääneksi

    Ohjaaja tunnetaan Suomi-filmeistä ja dekkarikuunnelmista.

    Eero Leväluoma (1896-1969) teki poikkeuksellisen uran elokuvien, näytelmien ja radiokuunnelmien parissa. Yhdeksänvuotiaana teatterilavalle noussut poika esiintyi, lavasti ja ohjasi kotimaisissa elokuvissa, johti parikymmentä vuotta eri teattereita ja siirtyi viisikymppisenä töihin Yleisradion teatteriosastolle. Hän ohjasi satoja kuunnelmia ja koukutti yleisön äänitehosteilla ja tunnussävelillä jännityssarjojen maailmaan.

Uusimmat sisällöt - Elävä arkisto

  • Faktaa ja fiktiota Suomen presidenteistä ja heidän haastajistaan

    Presidenttejä ja ehdokkaita draamassa ja dokumenteissa

    Kokosimme Areenaan katsottavaksi ohjelmia Suomen presidenteistä ja vaalien vahvoista kilpakumppaneista. Tarjolla on dokumentteja, henkilökuvia, draamasarjoja ja elokuvia – toisinaan taru ja totuus nivoutuvat yhteen. Suomen poliittinen historia näkyy myös itse ohjelmissa ja niiden sisäisissä valinnoissa.
    Katso Yle Areenassa: Faktaa ja fiktiota entisistä presidenteistä ja ehdokkaista

  • “Muistakaa, että minunkin täytyy elää” – ohjaaja Tapio Piiraisen muistot teoksistaan ovat täynnä itseironiaa

    Ohjaaja Tapio Piirainen muistelee teoksiensa tekoa.

    Areenassa on katsottavissa laaja paketti Tapio Piiraisen ohjaamia elokuvia ja sarjoja, kuten Poliisin poika ja Viimeiset siemenperunat. Tragikomedioistaan ja Raid-sarjasta tunnettu ohjaaja itse muistelee katsottavissa olevien elokuvien ja sarjojen tekemistä itseironisella ja hauskalla tavalla.
    Toivotut: Poliisin poika – ja muita Tapio Piiraisen ohjauksia Yle Areenassa

  • Punikkeja ja jääkäreitä – tasavallan syntyvuosien kokijat äänessä

    Itsenäisyyden murrosvuosien todistajat muistelevat netissä.

    Elävä arkisto on jo aiemmin julkaissut runsaasti silminnäkijäaineistoa 100-vuotisen Suomen kuohuvasta alkutaipaleesta. Uusin lisäys on Ylen ja kahden työväenarkiston yhteistyönä syntynyt järkälemäinen haastattelukooste sisällissodan punaisten muistoista.

  • Sisällissota 1918 – punaiset muistot

    Harvinaiset arkistohaastattelut antavat äänen hävinneille.

    Suomen vuoden 1918 sota ei jakanut vain kansakuntaa vaan myös sen muistin. Hävinneiden tulkinta tapahtuneesta jäi vuosikymmeniksi virallisen julkisuuden ulkopuolelle. He kertovat tässä, miksi olivat mukana ja minkä hinnan saivat siitä maksaa.

  • Eero Leväluomalla oli harvinainen kyky muuttaa kuva ääneksi

    Ohjaaja tunnetaan Suomi-filmeistä ja dekkarikuunnelmista.

    Eero Leväluoma (1896-1969) teki poikkeuksellisen uran elokuvien, näytelmien ja radiokuunnelmien parissa. Yhdeksänvuotiaana teatterilavalle noussut poika esiintyi, lavasti ja ohjasi kotimaisissa elokuvissa, johti parikymmentä vuotta eri teattereita ja siirtyi viisikymppisenä töihin Yleisradion teatteriosastolle. Hän ohjasi satoja kuunnelmia ja koukutti yleisön äänitehosteilla ja tunnussävelillä jännityssarjojen maailmaan.

  • Rintamäkeläiset olohuoneessa – joulu tulee, jurotus pysyy

    Vanhoissa suosikkidraamoissa ei joulu olekaan yhtä juhlaa.

    Kun suositussa suomalaisessa draamasarjassa on joulun aika, voisi kuvitella maalaisidylliä ja perheonnea. Mutta mitä tapahtuukaan Rintamäkeläisten joulupäivänä 1972 esitetyssä jaksossa, jonka yleisö äänesti katsottavaksi Areenaan. Ainakin siinä kouritaan, jupistaan, jurotetaan ja petetään.

  • Täällä Pohjantähden alla -elokuva uhmasi uutta aaltoa ja syntyi pystypäin vanhana

    Laineen suurelokuva valmistui vuonna 1968

    Edvin Laine pääsi sovittamaan Väinö Linnan kansallisromaanin elokuvaksi vasta kymmenkunta vuotta kirjasarjan ilmestymisen jälkeen hetkellä, jolloin elokuvateollisuus oli julistettu kuolleeksi. Fennada-Filmin ja Ylen tuottama Laineen ensimmäinen väriohjaus oli vuonna 1968 tyyliltään epämuodikas kolmituntinen suurelokuva, joka kritiikistä huolimatta antoi Pentinkulman kyläyhteisölle ne kasvot, joihin me palaamme.

  • Metsolat – Tie joka vei meidät kotiin

    1990-luvun suosikkisarja kertoo kainuulaisen suvun tarinaa

    Suomi eli huoletonta nousukautta 1980-luvun lopussa, mutta uusi vuosikymmen nosti sinivalkotaivaalle synkkiä pilviä. 90-luku toi laman, joka oli taloudellisesti ja myös henkisesti monelle raskasta aikaa. Näistä nousukauden ja laman ajoista kertoo Suomen yksi suosituimmista tv-sarjoista, Metsolat.
    Katso Metsolat-jaksoja Yle Areenassa

  • Metsolat on palannut! Nämä asiat sinun on tiedettävä ysärin suosikkisarjasta

    Metsolat on katsottavissa Areenassa vuoden ajan.

    Rakastettu, kaivattu ja toivottu Metsolat on nyt katsottavissa Areenassa. Muistatko tuon ysärisarjan, jossa seurattiin paitsi Metsoloiden laajennetun perheen elämää, myös koko suomalaisen maaseudun murrosta 1980-1990-lukujen vaihteessa? Lehmät vaihtuivat hiihtokeskukseen, lapsia muutti ympäri maailmaa, mutta aina se Kari Kaukovaara kiusasi Metsolan Erkkiä.

  • Pekan perillinen -radioseikkailussa Lipponen pelastaa tyttärensä ja rakkaansa

    Lipponen ja Korkki selvittävät Pekan tyttären sieppausta.

    Prinssieversti, ylipiäjohtaja Pekka Lipponen hoitaa kaikessa rauhassa öljyahväärejään San Diegossa, kun hotellihuoneeseen lähetetään uhkaileva papukaija ja puhelimessa lausutaan Hirtettyjen balladia. Yöjuna vie Lipposen ja palvelijansa Pavel Pohjosen Meksikoon, jossa he sotkeutuvat ensitöikseen markiisittaren tyttären sieppaukseen. Mutta kuka onkaan tämä suomalaissukuinen öljykenttien omistajatar?