Hyppää pääsisältöön

Kustaa III on tv-teatterin muistettu merkkiteos

Asta Backman ja Lasse Pöysti kuningasparina tv-näytelmässä Kustaa III.
Asta Backman ja Lasse Pöysti kuningasparina tv-näytelmässä Kustaa III. Asta Backman ja Lasse Pöysti kuningasparina tv-näytelmässä Kustaa III. Kuva: Yle/Erkki Suonio Asta Backman,Lasse Pöysti,1964,Kustaa III,tv-teatteri

August Strindbergin kirjoittama näytelmä kertoo Ruotsin yhdestä kiistellyimmästä hallitsijasta Kustaa III:sta. Mirjam Himbergin ohjaamassa tv-sovituksessa vuonna 1964 kuninkaan roolin esitti Lasse Pöysti.

Kustaan roolia pidetään Pöystin nerokkaimmista töistä, ja esitys on kerännyt ihailua vielä vuosikymmeniä ilmestymisensä jälkeen.

Kustaa III oli Ruotsin kuningas ja näin myös Suomen hallitsija vuosina 1771–1792. Kun Ranska oli siirtymässä tasavallan aikaan, niin Kustaa siirsi Ruotsissa vallan säädyiltä kuninkaalle.

Kohtaus tv-teatterin näytelmästä Kustaa III.
Kohtaus tv-teatterin näytelmästä Kustaa III. Kuva: Yle Kuvapalvelu Lasse Pöysti,Seppo Kolehmainen (näyttelijä),Martti Katajisto,Joel Rinne,1964,Kustaa III,tv-teatteri

Renessanssiruhtinaiden tyylinen hallitsija keräsi niin ihailua kuin suuren joukon vihamiehiäkin. Kuninkaan elämä päättyikin salamurhaan oopperan tanssiaisissa maaliskuussa 1792.

Kustaa oli oppinut ja perinyt äidiltään Loviisa Ulriikalta intohimon kulttuuriin ja etenkin teatteriin. Ruotsin tunnetuimman kirjailijan, Strindbergin teoksessa pureudutaan etenkin tähän Kustaan teatraaliseen ja feminiiniseen puoleen.

Kuninkaan värikkään persoonan takaa unohtuukin usein poikkeuksellisen koulutettu ja terävä-älyinen kuningas, jonka vahvuudet ja heikkoudet perustuivat herkkyyteen, impulsiivisuuteen ja dramatiikkaan.

Mirjam Himbergin ohjauksessa vuodelta 1964 Kustaa III nousee kuin uudelleen henkiin Lasse Pöystin ruumiissa. Tämä rooli onkin jäänyt monelle katsojalle mieleen television historian merkkiteoksena.

Rooleissa: Lasse Pöysti (Kustaa III), Asta Backman (kuningatar Sofia), Joel Rinne (kenraali Pechlin), Matti Oravisto (Armfelt) Pehr-Olof Siren (Schröderheim), Pentti Irjala (Olof Olsson), Martti Katajisto (Horn), Seppo Kolehmainen (Ribbing), Uolevi Vahteristo (Ankarström), Esko Mannermaa (Fersen), Walde Pitkänen (De Geer), Sakari Jurkka (Thorild), Jalmari Rinne (Nordström), Aimo Tepponen (Liljensparre), Veikko Linna (Holmberg), Kaarlo Juurela (Badin), Maj-Britt Heljo (rouva Schröderheim), Toivo Mäkelä (kamariherra) ja Risto Palm (Papillon).

Kommentit

Uusimmat sisällöt - Elävä arkisto

  • Studio Julmahuvin Lasi vie syvempiin varjoihin

    KGB-veteraanin odysseia ydinsodan jälkeisessä Moskovasssa

    Illan elokuva Lasi on vauhdikas neuvostoliittolaisjännäri entisen KGB-agentin, Mihail Gulashnikovin, odysseiasta ydinsodan jälkeisessä Moskovassa.

  • Studio Julmahuvin moraalisesti arveluttava Hittikimara

    Mainos, jonka esittämisen Jeesuksen Ryhti ry halusi estää

    Missä olit, kun kuulit ensi kertaa tämän klassikon? Entä minkä vuoden listaykkösenä killui tämä lyömätön superhitti? Tilaa heti ja kodissasi soi Hittikimara: ikimuistettavimmat kappaleesi vuosien takaa.

  • Nakkipiirakkaa vai poron peräsuolta? – Testaa, oletko kokkina kuin Jaakko Kolmonen vai Makupalojen parivaljakko!

    Testaa, minkälainen kokki olet.

    Oletko tavallinen kotikokki vai etsitkö jatkuvasi uusia ruokalajeja ja tapoja laittaa ruokaa? Pidätkö ruoanlaitossa tärkeämpänä rentoa meininkiä vai onko terveellisyys kaiken A ja O? Valitse kysymyksistä itseäsi kuvaavin vaihtoehto ja näet, oletko kuin Makupalojen Timo ja Janne, peruskokki vai peräti Jaakko Kolmonen! Nappaa alta reseptit!

  • Andy McCoy kovat piipussa

    Kitaramestari tarinoi leikkaamattomasti vuonna 1995.

    Heli Nevakare jututti huhtikuisessa Helsingissä 1995 Andy McCoyta ja tämän Live Ammo -yhtyettä. Maestron suu käy sujuvasti kolmella kielellä, ja tarinaa tulee heroiininitkuissa soitetusta keikasta rahanahneeseen Mick Jaggeriin. Leikkaamaton haastattelu on lähes kokonaan ennenjulkaisematonta materiaalia.

  • Helei, suomalainen mytologia puri! Hiisivuoressa tavalliset ihmiset muuttuivat näkymättömiksi

    Hui Hai Hiiden kaikki jaksot ovat nyt Areenassa.

    Pienet, jännityksestä hikiset kädet puristivat Hiisivuoren keiju Bereniken kättä, kun lapsisankarit ratkoivat seikkailun arvoituksia. Berenike eli ohjelman käsikirjoittaja Anu Tuomi-Nikula tiesi, että sadun taika oli saavutettu, kun ohjelman muut tekijät muuttuivat lasten silmissä näkymättömiksi ja he näkivät vain Hiisivuoren maailman.

  • Pekka Töpöhännän kadonnut Radiolähetys ja särähtävät neekerikissat

    Pellonpään ja Väänäsen luenta jälleen kokonaisena Areenassa

    Matti Pellonpään ja Kari Väänäsen lastenkirjaluennat Radiomafialle ovat silkkaa kulttikamaa. Veikkoset elävöittivät Nalle Puhin ja Pekka Töpöhännän seikkailut omaan jäljittelemättömään tyyliinsä. Kuulijalle Töpöhännän Amerikan-seikkailun luennasta kuitenkin särähtää korvaan halventava neekerikissa-sana ja sen käyttö. Samaisesta luennasta myös katosi yksi jakso, joka kuullaan nyt ensimmäistä kertaa ensilähetyksensä jälkeen.

  • Kaipaus pukeutuu sanoiksi: Venny ja muut rakkaustarinat nyt Areenassa

    Lokakuu tuo Areenaan rakkautta ja luomisentuskaa.

    "Minä uskon, että toisilleen määrätyt ovat toistensa luona jo ennen kuin kohtaavat", lausui Juhani Aho (Ville Virtanen) rakastetulleen Venny Soldanille (Sara Paavolainen). Nyt Areenaan julkaistavissa ohjelmissa kerrotaan Juhani Ahon ja Venny Soldanin, Eino Leinon ja L. Onervan, Aino ja Oskar Kallaksen sekä muiden vahvojen, mutta eripuraisten pariskuntien tarinat.

  • Miksi vanhempi surmaa lapsensa?

    2003–2014 Suomessa surmattiin 74 lasta vanhemman toimesta.

    Vuosina 2003–2014 Suomessa tehtiin 74 lapsisurmaa, jossa tekijänä oli oma vanhempi. Silminnäkijän dokumentissa syvennytään tekojen taustoihin ja pohditaan, olisivatko kuolemat olleet estettävissä.

  • Radioteatterin Nummisuutareissa Leo Jokela on Esko ja totta vie tyhmä

    Kansalliskomediamme kuunnelmaversio vuodelta 1965.

    Aleksis Kivi julkaisi Nummisuutarit vuonna 1864 pienenä omakustanteena. Näytelmä voitti seuraavana vuonna Suomen senaatin rahoittaman kirjoituskilpailun. Komedian kantaesitys käynnistyi kymmenen vuotta myöhemmin Oulussa. Kansalliskomediamme satavuotisuutta muistettiin Yleisradion Radioteatterissa kuunnelmalla vuonna 1965. Nummisuutarit on pysyvästi kuunneltavissa Areenassa.

  • Punkrockin pioneeri Pelle Miljoona – koottuja live-esiintymisiä, musiikkivideoita ja haastatteluja

    Pelle Miljoona oli suomalaisen punkin ääni 70-luvun lopulla.

    Pelle Miljoona (oikealta nimeltään Petri Samuli Tiili) on niittänyt mainetta 1970-luvulta alkaneen muusikon uran lisäksi kirjailijana ja runoilijana. Miljoona on tunnettu useista kokoonpanoistaan, joissa hän on säveltänyt, sanoittanut, laulanut sekä soittanut rumpuja, kitaraa ja huuliharppua. Hän on koulutukseltaan peruskoulunopettaja.

  • Opri on inhimillisyyden ja sydämen lämmön ylistysnäytelmä

    Opri-kuunnelman ensilähetys oli vuonna 1954.

    Kirjailija Kyllikki Mäntylän vuonna 1953 ilmestynyt elämänmakuinen teos Opri sovitettiin kuunnelmaksi Radioteatteriin vuonna 1954. Koskettavan näytelmän on sanottu kohentaneen aikoinaan huomaamattomasti kunnalliskotien huonoa mainetta ja vähentäneen ennakkoluuloja niitä kohtaan.