Hyppää pääsisältöön

Myrskyluodon Maija on tarina kirjailijan omasta murhenäytelmästä

Rose-Marie Rosenback (Maija) ja Leif Sundberg (Janne). Häävieraita taustalla.
Leif Sundberg (Janne) ja Rose-Marie Rosenback (Maija) näyttelivät tv-elokuvan pääosissa Rose-Marie Rosenback (Maija) ja Leif Sundberg (Janne). Häävieraita taustalla. Kuva: Yle Kuvapalvelu / Leif Öster Myrskyluodon Maija,Yle Elävä arkisto

Myrskyluodon Maija on Anni Blomqvistin romaaneihin pohjautuva saaristolaiskertomus Maijan ja Jannen elämästä Myrskyluodolla vuosina 1842–1899. Tarinan taustalla oli kirjailijan oma henkilökohtainen tragedia. Åke Lindmanin ohjaama kuusiosainen tv-elokuva on katsottavissa Yle Areenassa toistaiseksi.

Myrskyluodon Maija on koskettava ja historiallinen kuvaus ihmisten iloista ja suruista luonnonkauniissa Ahvenanmaan saaristossa. Raakaa talvea ja vaarallista kelirikon aikaa seuraa aina idyllinen kesä sinisen meren partaalla.

Etenkin 1800-luvulla elämän rinnalla kulki aina musta haamu, kuolema, joka saattoi korjata satoaan jo hyvin nuorena. Myrskyluodon Maijan elämän seuraamisessa hienointa onkin se, miten elämä kuitenkin aina jatkuu hirveistä koettelemuksista huolimatta.

Tarinan äiti on kirjailija Anni Blomqvist (1909–1990), jonka henkilökohtainen tragedia oli teosten pohjana. Kirjailija menetti kalastajamiehensä ja poikansa merelle vuonna 1961.

Vieläkin kuuntelen ääniä verannalta. Jospa ihme tapahtuisi...― Anni Blomqvist Katso-lehden haastattelussa 1976

Kirjailija purki surunsa ja tunteensa paperille. Syntyneen tarinan lukeneet ystävät innoittivat häntä kirjoittamaan lisää ja lopputuloksena oli kirjasarja Maijasta. Mysrkyluodon Maija -kirjoja oli vuoteen 1976 mennessä myyty Suomessa ja Ruotsissa kymmeniä tuhansia kappaleita.

Åke Lindman ohjasi ja dramatisoi Yleisradion ruotsinkieliselle televisiolle Blomqvistin Maijan tarinan vuonna 1976. Lindman valikoi tv-elokuvansa rooleihin pääasiassa amatöörinäyttelijöitä, jottei alkuperäisteoksen henki kärsisi liian ammattimaisesta otteesta. Tv-elokuvaa kuvattiin lopulta Ahvenanmaalla peräti 130 vuorokautta. Tarinan mukaan ohjaaja Lindmankin olisi aluksi säikähtänyt massiivista tuotantosuunnitelmaa.

Televisiosarjasta tuli myös suomenkielisen väestön rakastama. Etenkin Lasse Mårtensonin säveltämä musiikki on jäänyt vahvasti eloon.

Päärooleissa: Rose-Marie Rosenback (Maija), Leif Sundberg (Janne), Göta Hagström (Maijan äiti), Rainer Jansson (Maijan isä), Arne Söderström (Vanha-Olle), Elsa Eriksson (Vallborg). Ohjaaja: Åke Lindman. Dramatisointi: Benedict Zilliacus ja Åke Lindman, kirjailija Anni Blomqvistin romaanisarjan pohjalta. Musiikki: Lasse Mårtenson.

Kommentit
  • Suomalaisissa tapahtumissa marjastetaan kilpaa, neulotaan hevisti ja maistellaan valkosipulia

    Elävän arkiston kooste omaleimaisista tapahtumista.

    Kun tutkii tarkemmin kotimaamme tapahtumatarjontaa, saattaa helposti leuka loksahtaa kohti Kiinaa. Valikoimastamme löytyy maailmanlaajuiseen suosioon kohonnutta eukonkantoa ja saappaanheittoa, mutta myös vittuilua ja valehtelua. Elävä arkisto koosti yhteen muutamia kilpailuja ja tapahtumia, joita leimaavat omaperäisyys ja hyväntuulinen hulluttelu.

  • Crazy-jännärit Kurvin & Kurvin toilailuista olivat kielellistä ilotulitusta - Pentti Siimes hurmasi pojan roolissa

    Jännärikuunnelmat vievät hilpeille 1960- ja 1970-luvuille

    Olavi Neva käsikirjoitti 1960-1970-luvuilla Yleisradiolle seitsemän jännityshupailua, joiden kielellinen ilotulitus riemastuttaa nykykuulijaakin. Kuunnelmasarjojen keskiössä on isän ja pojan pyörittämä etsivätoimisto Kurvi & Kurvi. Kurvien seikkailuissa on dekkarijuonen sekä kaikenkattavan hupsuttelun ohella myös annos romantiikkaa sekä vauhtia ja vaarallisia tilanteita. Pääosassa poika-Kurvin roolissa taiteilee useimmissa sarjoissa näyttelijä Pentti Siimes.

  • Laulukokeet-draama vuodelta 1975 on säilyttänyt ajankohtaisuutensa

    Pieni elokuva ennakkoluuloista ja niiden voitttamisesta.

    Kukapa, ainakaan vanhan kansakoulun käynyt, ei olisi hermoillut koulun laulukokeita. Koko luokan edessä, opettajan ankaran valvovan katseen alla pitää laulaa yksin joku omavalintainen laulu. Pelottavaa, varsinkin jos ei ole mikään satakieli. Pelottava on laulukoe myös Raili Ruston ohjaaman elokuvan Laulukokeet vuodelta 1975 päähenkilölle, vaikka eri syystä.

Uusimmat sisällöt - Elävä arkisto