Hyppää pääsisältöön

Solveigin laulu on kasvutarina tytöstä, joka ottaa oman paikkansa kovassa maailmassa

Solveigin laulu
Solveigin laulu Kuva: Yle Elävä arkisto, kuvanauha Solveigin laulu

Lassi Sinkkosen raju työläiskuvaus Solveigin laulu rikkoi katsojaennätyksiä myös 1970-luvun televisiosarjana. Erityisesti mieleen jäi Leena Uotilan päärooli Solveigina.

Reima Kekäläisen tuottama ja ohjaama kolmituntinen sarja on huolella tehtyä tv-teatteria. Nimekkäät näyttelijät saivat sekä kriitikoiden että tv-katsojien kiitoksen.

Solveigin laulu kertoo päähenkilön kovasta ja rumasta lapsuudesta. Solveigin ollessa lapsi väkivaltainen äiti pahoinpitelee häntä usein.

Turvana on ”famu”, isoäiti, joka myös hallitsee kovan kielenkäytön, mutta pitää huolta Solveigista.

Solveigin isä Börje kärsii viinan kiroista ja eksyy ajoittain omille reissuilleen. Suhteet tyttäreen ovat kuitenkin kunnossa. Isä asettuukin usein tyttärensä puolelle kovasydämistä Saara-äitiä vastaan.

Kehitystarina kuvaa Solveigin selviytymisen lapsuudesta aikuisuuteen. Kuvaus alkaa 1930-luvun Helsingistä ja etenee sotavuosien läpi 1950-luvulle, jolloin Solveig irtaantuu kodistaan ja aloittaa oman elämänsä.

Solveigin laulu on karu ja herkkä kuvaus kasvusta, selviytymisestä ja vapautumisesta. Se on tarina nuoresta tytöstä, joka ottaa oman paikkansa maailmassa, jossa lapsuuden eväät onneen ovat heikot.

Kolmiosainen Solveigin laulu edustaa Ylen tv-draaman 1970-luvun kultakautta. Elokuvan Solveigina nähdään siis Leena Uotila, hänen äitinään Liisamaija Laaksonen ja isoäitinä eli famuna Aino Lehtimäki, joka palkittiin roolistaan Jussi-patsaalla. Solveigin lapsuusroolissa on Inka Kuoppamäki ja isänä Paavo Pentikäinen.

Näin Solveigin laulu tehtiin

Kun Solveigin laulua vuonna 1974 tehtiin, siihen piti pusertaa mukaan koko siihenastinen elämänkokemus, sanovat suositun tv-elokuvan tekijät vuosikymmenten päästä. Haastattelut on tehty vuonna 2005 eli yli 30 vuotta elokuvan valmistumisen jälkeen.

Solveigin roolia esittävä Leena Uotila sanoo, että suosittu tv-klassikko kertoo monen 50-luvun nuoren tarinan.

”Kun Suomea rakennettiin sodan jälkeen uudestaan, se vaati ihmisiltä selkeän kannan ottamista omaan elämään. Selkeydessään 50-luvun moraali oli turvallista.”

Solveigin kovaa ja kylmää äitiä näyttelevä Liismaija Laaksonen pitää elokuvaa tv-teatterin klassikkona. ”Se on tarina ihmisen elämästä, sen raadollisuudesta. Se kertoo sodasta, vihasta ja rakkaudesta.”

Ohjaaja Reima Kekäläisen mukaan tv-toteutus on hyvin uskollinen Lassi Sinkkosen kirjalle. Menestysromaaniin perustuva kolmiosainen sarja oli 1970-luvun katsojasuosikkeja.

Solveigin laulun tekijät

Rooleissa:
Leena Uotila – Solveig
Inka Kuoppamäki – Solveig lapsena
Liisamaija Laaksonen – Saara
Paavo Pentikäinen – Börje
Aino Lehtimäki – Famu
Henake Schubak – Fafa

Tuotantotiimi:
Tuotanto: Yleisradio 1974
Alkuperäisteos: Lassi Sinkkonen
Dramatisointi: Lasse Sinkkonen ja Reima Kekäläinen
Ohjaus: Reima Kekäläinen
Kuvaus: Antero Virta
Lavastus: Heikki Liikanen
Leikkaus: Seija Manninen
Pukusuunnittelu: Anneli Wirtavuori
Naamiointi: Eila Vaittinen
Kuvaussihteeri: Pirkko Pelkonen

Kommentit
  • "Hyvä Holkeri!" – Kummelin Saldo oli taloussatiiri lama-Suomesta

    Tynnyripukuinen laman uhri ja aikakauden tutut nimet.

    Lama on vienyt Suomen syvään kriisiin useasti. 1990-luvun alun lama oli monelle kovaa aikaa. Pankkisotkujen myötä korot kipusivat taivaisiin ja moni koki henkilökohtaisen konkurssin. Komediaryhmä Kummeli otti vuosina 1993 ja 1994 kantaa maan tilanteeseen. Syntyi satiirinen sketsisarja Saldo, jossa kiitettiin ja kehuttiin aikakauden tunnetuimpia talousnimiä. Tynnyriasuinen päähenkilö menetti jopa vessanpönttönsä velkojille.

  • Vodkaa, komisario Palmu! Pala YYA-Suomea tallentui filmille parodian keinoin

    Neljäs Palmu-elokuva valmistui vuonna 1969

    Matti Kassila ohjasi vuonna 1969 neljännen Palmu-elokuvansa, joka tiukimman koulukunnan mielestä ei ole Palmu-elokuva ollenkaan. Mika Waltarihan ei osallistunut enää tämän elokuvan tekoon. Tuloksena olikin siis jotakin ihan muuta: pistämättömän hauska ajankuva Suomesta, josta idänsuhteiden herkistämien valtiovallan ja tv:n parista löytyi runsaasti herkullista parodioitavaa.

  • Tellervo Koivisto puhuu naisten ja kiusattujen puolesta – pitkästä liitosta elävät rakkaus ja huumori

    Nasevaa pakinointia ja herkkää tarinointia ohjelmissa.

    Tellervo Koivisto sanailee suoraan kameralle verotuksesta ja tasa-arvosta, kommentoi viistosti puolisonsa edesottamuksia dokumentissa ja avaa ajatuksiaan sekä rakkaita ja raskaita elämänvaiheita haastatteluissa. Yhteinen elämä Mauno Koiviston kanssa antoi kummallekin mahdollisuuden vaikuttaa yhteiskuntaan omalla tavallaan. Tosin puoliso kutsui vahvasti argumentoivaa vaimoaan myös "anti-muusaksi". Rakkaus, huumori ja kohdatut vastoinkäymiset liimasivat parin yhteen.

Uusimmat sisällöt - Elävä arkisto