Hyppää pääsisältöön

Kenraali K. L. Oesch muiden silmin

Oliko Suomen merkittävimpiin sotilaallisiin johtajiin kuulunut K. L. Oesch (1892 - 1978) sotakone vai upseeriksi naamioitunut kasvitieteilijä? Tästä otetaan selvää vuonna 1967 toimitetussa henkilökuvassa. Aikalaistensa mielipiteitä kommentoi itse Oesch.

Karl Lennart Oesch on tarkka, täsmällinen ja iskunkestävä. Hän on jyrkkä ja vaativa, mutta myös rehti ja oikeudenmukainen. Hänellä on luonnontieteilijän herkkä mieli ja silmä. Näitä ominaisuuksia ystävät ja työtoverit liittävät Oeschiin.

Luonnontieteiden ylioppilas K.L. Oesch sai sotilaskoulutuksensa suomalaisessa Jääkäripataljoonassa Saksassa (1915-1918) ja sotakorkeakoulussa Ranskassa (1923-1926).

Myöhemmin puolustusneuvoston jäsenenä ja Mannerheimin läheisenä avustajana Oesch oli keskeisesti vaikuttamassa Suomen puolustusvalmiuden suunnitteluun.

Talvi- ja jatkosodassa Oesch johti ratkaisevia operaatioita menestyksellisesti. Erityistä tunnustusta hän sai toimistaan sotapäällikönä Neuvostoliiton suurhyökkäyksen aikana kesäkuussa 1944.

Sodan päätyttyä ja liittoutuneiden valvontakomission aikana Oesch joutui syytteeseen sotarikoksista. Epämääräisten todistajanlausuntojen perusteella hän sai yli kahden vuoden vankeustuomion.

Myöhemmin Oesch keskittyi sotahistoriaan. Armeijakunnankomentaja, kenraaliluutnantti, jääkäri, Mannerheim-ristin ritari ja filosofian kunniatohtori tuli tunnetuksi sotahistoriaan erikoistuneena kirjoittajana ja luennoitsijana, jolle myös luonto merkitsi paljon.

Ohjelmassa K. L. Oesch muiden silmin kenraalia arvioivat puoliso Aitanga Oesch ja tytär Ann-Mari Oesch-Sahinniemi sekä professorit Olavi Meurman ja Harry Waris, kenraali K. A. Tapola ja eversti Valo Nihtilä. Kommentoijana on itse K.L. Oesch.

Teksti: Rita Landström

Kommentit
  • Suomalaisissa tapahtumissa marjastetaan kilpaa, neulotaan hevisti ja maistellaan valkosipulia

    Elävän arkiston kooste omaleimaisista tapahtumista.

    Kun tutkii tarkemmin kotimaamme tapahtumatarjontaa, saattaa helposti leuka loksahtaa kohti Kiinaa. Valikoimastamme löytyy maailmanlaajuiseen suosioon kohonnutta eukonkantoa ja saappaanheittoa, mutta myös vittuilua ja valehtelua. Elävä arkisto koosti yhteen muutamia kilpailuja ja tapahtumia, joita leimaavat omaperäisyys ja hyväntuulinen hulluttelu.

  • Crazy-jännärit Kurvin & Kurvin toilailuista olivat kielellistä ilotulitusta - Pentti Siimes hurmasi pojan roolissa

    Jännärikuunnelmat vievät hilpeille 1960- ja 1970-luvuille

    Olavi Neva käsikirjoitti 1960-1970-luvuilla Yleisradiolle seitsemän jännityshupailua, joiden kielellinen ilotulitus riemastuttaa nykykuulijaakin. Kuunnelmasarjojen keskiössä on isän ja pojan pyörittämä etsivätoimisto Kurvi & Kurvi. Kurvien seikkailuissa on dekkarijuonen sekä kaikenkattavan hupsuttelun ohella myös annos romantiikkaa sekä vauhtia ja vaarallisia tilanteita. Pääosassa poika-Kurvin roolissa taiteilee useimmissa sarjoissa näyttelijä Pentti Siimes.

  • Laulukokeet-draama vuodelta 1975 on säilyttänyt ajankohtaisuutensa

    Pieni elokuva ennakkoluuloista ja niiden voitttamisesta.

    Kukapa, ainakaan vanhan kansakoulun käynyt, ei olisi hermoillut koulun laulukokeita. Koko luokan edessä, opettajan ankaran valvovan katseen alla pitää laulaa yksin joku omavalintainen laulu. Pelottavaa, varsinkin jos ei ole mikään satakieli. Pelottava on laulukoe myös Raili Ruston ohjaaman elokuvan Laulukokeet vuodelta 1975 päähenkilölle, vaikka eri syystä.

Uusimmat sisällöt - Elävä arkisto