Hyppää pääsisältöön

Jousiammunnan MM-kisat Suomessa 1955

Jousiammunnan MM-kisat saatiin ensi kertaa Helsinkiin vuonna 1955. Suomen saalis turnauksesta oli kaksi hopeaa ja yksi pronssimitali.

Tietolaatikko

Filmikatsauksilla tarkoitetaan kotimaisia lyhytelokuvia, joita esitettiin 1930-1970-luvuilla pitkän elokuvan edellä elokuvateattereissa. Sisällöltään valistavien, opetuksellisten ja uutisluontoisten katsausten kulta-aikaa oli 1950-luku.

Miesten kilpailussa oli mukana keihään entinen olympiavoittaja Tapio Rautavaara. Kisan voitti kuitenkin Ruotsin Nils Andersson.

Naisten ykköseksi sijoittui Puolan Katarzyna Wisniowska. Suomen Impi Hartikainen ylsi pronssille.

Miesten joukkuekilpailussa kultaa ottivat ruotsalaiset, hyvänä kakkosena oli Suomi.

Naisten joukkuekisassa Suomi oli voittanut kultaa vuosina 1950 ja 1953. Kotikisoissa isäntämaa jäi kuitenkin hopealle Iso-Britannian jälkeen.

Uutisfilmin mukaan jousiammunta on sikäli mainio urheilulaji, että siinä "pulskakin tyttö voi menestyä".

Teksti: Jukka Lindfors

  • ”Tervetuloa rahinan pariin!” – Kansanmusan legendat ja kadonneet taitajat tallentuivat Ylen muinaisille pikalevyille

    1930-luvun ääniaarteita sarjassa Ylen kansanmusiikkipatinaa.

    Suorakaiverruslevyt olivat aikanaan mullistava äänitystekninen uutuus. Niille tallentuivat 1930–1950-lukujen suomalaisen juurimusiikin tärkeimmät osaajat, osa heistä myöhempiä folklegendoja, jotkut unohdettuja, monet jo tuolloin katoamassa olleen maailman viimeisiä edustajia. Ylen varastoihin unohtuneet ääniaarteet nostettiin vuonna 1991 päivänvaloon sarjassa Ylen kansanmusiikkipatinaa, joka on nyt kokonaan kuunneltavana Elävässä arkistossa ja Yle Areenassa.

  • Suomalaiset taistelivat puukot tanassa vapaan Viron puolesta 1919

    Liki 4 000 suomalaista soti Viron vapaussodassa.

    Loppuvuodesta 1918 puhjennut Viron vapaussota sai lähes neljätuhatta suomalaista ylittämään Suomenlahden taistellakseen siellä vapaaehtoisjoukoissa bolševismia vastaan. Osa lähteneistä oli vasta kouluikäisiä nuorukaisia. Vuonna 1993 valmistunut Untamo Eerolan ytimekäs dokumentti antaa puheenvuoron sekä heille itselleen sekä virolaisille: millaisen hengen vallassa sotaa käytiin entä millaisista teoista suomalaiset Virossa muistetaan? Dokumentti sisältää runsaasti arvokasta arkistomateriaalia.

Uusimmat sisällöt - Elävä arkisto