Hyppää pääsisältöön

Heinoslainen herätys Oulussa

Oululainen herätysliike uhkasi 1960-luvulla Suomen kokevan Baltian maiden kohtalon, mikäli kansakunta ei tee ajoissa parannusta.

Tietolaatikko

Laila Heinonen sai elokuussa 1967 sakkotuomion häirittyään lahkosta eronneen jäsenen kotirauhaa.
Heinoslaisuus siirtyi 1980-luvulla Turun seudulle, jossa se toimii edelleen nimellä Suomen esirukoilijakansan esirukoilijat.
Joulukuussa 2007 sai ensi-iltansa Annika Nykäsen dokumenttielokuva Maailmanloppu alkaa Oulusta.

"Oulun profetia" sai alkunsa Laila Heinosen vuonna 1960 saamasta ilmoituksesta. Ellei kahden vuoden kuluessa löytyisi 800 tuhatta käännynnäistä, Jumala antaisi tämän kansan "vihollisten käsiin".

Yhteispohjoismaisen pelastuksen oli määrä lähteä liikkeelle Oulusta ja laajeta Ruotsiin ja Norjaan. Ennustus julkaistiin kirjana nimeltä Oulun Profetia - Suomi, sinun pelastuksesi on Minun Poikani veressä.

Vuoden 1961 noottikriisi antoi Heinosten profetioille pontta. Liikettä johtivat Laila Heinonen ja hänen sisarensa Aune.

"Heinoslaiset" pyrkivät aluksi toimimaan kirkon piirissä, mutta erkanivat siitä sen torjuttua liikkeen sanoman.

Lahkolaisia arvosteltiin pelottelusta ja lasten kääntämisestä vanhempiaan vastaan. Kritiikin lisääntyessä rukouspiirejä alettiin pitää suljettujen ovien takana.

Herätysliike vastusti maallisina pitämiään ilmiöitä, kuten radiota, televisiota ja nuorison ajanviettoa. Kesällä 1967 oululainen nuoriso osoitti voimakkaasti mieltään mm. koululaisiin kohdistuneen käännytystyön johdosta.

Oheisessa haastattelussa Aune Heinonen vastaa syytöksiin. Vastustajiin lukeutuva Tapiolan seurakunnan kirkkoherra Samuel Lehtonen puolestaan pitää liikettä fanaattisena.

Psykiatri Klaus W. Karlssonin mielestä lehtitiedot viittasivat heinoslaisten "psyykkiseen häiriintymiseen".

Teksti: Jukka Lindfors

Kommentit
  • Elokuu on raadollinen elokuva ihmissuhteista, alkoholismista ja toteutumattomista unelmista

    Palkittu elokuvaklassikko on nyt pysyvästi Areenassa.

    Elokuu (1956) on Matti Kassilan käsikirjoittama ja ohjaama elokuva, jota pidetään kiistatta yhtenä suomalaisista elokuvaklassikoista. Se pohjautuu Frans Emil Sillanpään samannimiseen kirjaan vuodelta 1941. Elokuva sai ilmestyttyään yhteensä kuusi Jussi-palkintoa ja se edusti Suomea Cannesin elokuvajuhlilla 1957.

  • Kirsi Kunnaksen Tiitiäis-hahmot loikkivat Punni-pupun johdolla kirjasta radioon

    Aino-Maija Tikkanen lukee klassikkosatuja.

    Mistä löytyy korvaton pupu tai kengälle kaveri? Entä miksi prinssit hyppivät toistensa yli? Vuonna 1963 näyttelijä Aino-Maija Tikkanen kertoili Kirsi Kunnaksen rakastettuja Tiitiäisen tarinoita radioaalloille, jotka ovat viimein rantautuneet Areenaan sadunnälkäisten mielikuvitusseikkailijoiden riemuksi.

  • Muotihuumeita, matematiikan vaikeutta ja Tallinnan yöelämän saatananpalvojia – Nuorten uutisissa kaikki aiheet olivat "in"

    Nuorten uutisia esitettiin televisiossa vuosina 1993–1997

    Vuosina 1993–1997 televisiossa esitetty nuorten uutis- ja ajankohtaisohjelma N.Y.T. NYT – Nuorten uutiset toi tv-vastaanottimiin nuorten ilmiöitä laidasta laitaan sekä käsitteli niitä omalla suorasukaisella tyylillään. Ohjelman ankkureina toimivat toimittajat Heli Koskela ja Jani Juntunen.

  • "Hyvä Holkeri!" – Kummelin Saldo oli taloussatiiri lama-Suomesta

    Tynnyripukuinen laman uhri ja aikakauden tutut nimet.

    Lama on vienyt Suomen syvään kriisiin useasti. 1990-luvun alun lama oli monelle kovaa aikaa. Pankkisotkujen myötä korot kipusivat taivaisiin ja moni koki henkilökohtaisen konkurssin. Komediaryhmä Kummeli otti vuosina 1993 ja 1994 kantaa maan tilanteeseen. Syntyi satiirinen sketsisarja Saldo, jossa kiitettiin ja kehuttiin aikakauden tunnetuimpia talousnimiä. Tynnyriasuinen päähenkilö menetti jopa vessanpönttönsä velkojille.

Uusimmat sisällöt - Elävä arkisto