Hyppää pääsisältöön

Hannu Karpo tallensi shaahiparin Suomen-vierailun ristiriitaiset tunnelmat

Kun Iranin shaahi Reza Pahlavi ja shaahitar Farah vierailivat Suomessa 1970, vastaanotto oli ristiriitainen. Hannu Karpon toimittamassa ohjelmassa Shaahiparin vierailu (1970) seurataan visiittiä ja haastatellaan ihmisiä matkan varrella. Karpo ja ohjaaja Leena Vihtonen saivat ohjelmasta ensimmäisen palkinnon Ajankohtaisfilmien festivaali -tapahtumassa Cannesissa vuonna 1971.

Vierailu kiinnosti suomalaisia, josta osoituksena oli väenpaljous Helsingin katujen varsilla. Virkavallalla oli täysi työ pitää erityisesti shaahiparin vierailua vastustaneet mielenosoittajat aisoissa. Mielenosoitukset kiristivätkin tunnelmia kansalaisten keskuudessa. Joidenkin mielestä jo pelkät banderollit rivoine sanoineen olivat liikaa. Toiset taas pitivät mielenosoittajia kommunisteina, joita sadateltiin. Mielenosoittajat puolestaan huusivat iskulauseita, joissa shaahia kehotettiin palaamaan kotiinsa.

Shaahi, go home!― Mielenosoittajat Suomessa 1970

Tunnelma oli kuitenkin hyvä, kun vieraat istuivat Suomen presidenttiparin kanssa juhlapöytään. Vierailuun sisältyi myös tutustuminen suomalaiseen talouselämään. Vierailikohteena olevan tehtaan työmiesten kommentit Iranin monarkista eivät olleet mairittelevia. Heillä oli myös tietoa Iranin yhteiskunnallisesta tilanteesta. Shaahittarelle esiteltiin Arabian tehtaita ja tuotantoa.

Ei tuo kovin häävi äijä ollut.― Työmies shaahi Reza Pahlavista

Mielenosoittajien mukaan Persian sortajana pidetylle shaahille haluttiin antaa vastaanotto, jonka hän ansaitsi. Kansanedustaja Erkki Tuomioja totesi Karpon haastattelussa, että shaahia ei olisi pitänyt ottaa vastaan lainkaan. Poliisi otti rajustikin mielenosoittajien kanssa yhteen jopa siinä määrin, että muun muassa Tuomioja vietiin mustaanmaijaan. Osaa mielenosoittajista raahattiin maata pitkin. Kirjailija Arvo Salo toteaakin tv-kameran edessä, että nyt mielenosoitus kääntyi shaahin vierailua vastustaneiden ja vierailua turvanneiden poliisien väliseksi otteluksi. Todellinen mielenosoituskohde oli kuitenkin toisaalla.

Erkki Tuomioja vastusti shaahin vierailua (1970).
Kansanedustaja Erkki Tuomioja. Erkki Tuomioja vastusti shaahin vierailua (1970). Kuva: Yle kuvanauha. Erkki Tuomioja
Emme panneet kirjaa esille, koska siinä oli voimakasta kritiikkiä shaahia kohtaan.― Kaarina Huttunen, kirjastonhoitaja

Virallinen Suomi pyrki olemaan mahdollisimman kohtelias shaahiparia kohtaan kaikin keinoin. Matka jatkui Kuopioon, jossa kirjastossa esillä olleesta Persia-aiheisesta kirjakokoelmasta oli poistettu shaahia kritisoiva teos. "Halusimme olla kohteliaita", totesi kirjastonhoitaja Kaarina Huttunen. Myöskään Koraania ei laitettu esille, koska ei tiedetty, miten shaahipari suhtautuu heille pyhän kirjan julkiseen esillepanoon.

Kuopion torilla odotukset olivat korkealla. Persian hallitsijaparille haluttiin päästä ojentamaan kukkia ja kättelemään. Tietämys itse shaahista tuntui olevan suurta, itse maasta ei juurikaan.

Napapiirillä hallitsijaparia odottivat porot ja saamelaisten kansallispukuihin sonnustautuneita paikallisia. Pukumiehet ja jakkupukuiset naiset ihmettelivät nuotiosavujen keskelle kiiruhtanutta joulupukkia.


Tietolaatikko

Mohammad Reza Pahlavi syntyi Teheranissa 26.10.1919.

Persian eli nykyisen Iranin hallitsijaksi hän nousi vuonna 1941.

Pahlavi hallitsi vuoteen 1979 asti. Hän jäi Iranin viimeiseksi shaahiksi.

Kommentit
  • Elokuu on raadollinen elokuva ihmissuhteista, alkoholismista ja toteutumattomista unelmista

    Palkittu elokuvaklassikko on nyt pysyvästi Areenassa.

    Elokuu (1956) on Matti Kassilan käsikirjoittama ja ohjaama elokuva, jota pidetään kiistatta yhtenä suomalaisista elokuvaklassikoista. Se pohjautuu Frans Emil Sillanpään samannimiseen kirjaan vuodelta 1941. Elokuva sai ilmestyttyään yhteensä kuusi Jussi-palkintoa ja se edusti Suomea Cannesin elokuvajuhlilla 1957.

  • Kirsi Kunnaksen Tiitiäis-hahmot loikkivat Punni-pupun johdolla kirjasta radioon

    Aino-Maija Tikkanen lukee klassikkosatuja.

    Mistä löytyy korvaton pupu tai kengälle kaveri? Entä miksi prinssit hyppivät toistensa yli? Vuonna 1963 näyttelijä Aino-Maija Tikkanen kertoili Kirsi Kunnaksen rakastettuja Tiitiäisen tarinoita radioaalloille, jotka ovat viimein rantautuneet Areenaan sadunnälkäisten mielikuvitusseikkailijoiden riemuksi.

  • "Hyvä Holkeri!" – Kummelin Saldo oli taloussatiiri lama-Suomesta

    Tynnyripukuinen laman uhri ja aikakauden tutut nimet.

    Lama on vienyt Suomen syvään kriisiin useasti. 1990-luvun alun lama oli monelle kovaa aikaa. Pankkisotkujen myötä korot kipusivat taivaisiin ja moni koki henkilökohtaisen konkurssin. Komediaryhmä Kummeli otti vuosina 1993 ja 1994 kantaa maan tilanteeseen. Syntyi satiirinen sketsisarja Saldo, jossa kiitettiin ja kehuttiin aikakauden tunnetuimpia talousnimiä. Tynnyriasuinen päähenkilö menetti jopa vessanpönttönsä velkojille.

Uusimmat sisällöt - Elävä arkisto