Hyppää pääsisältöön

Päijänneajo on kova kovillekin

Suomen tärkeintä endurokilpailua on ajettu vuodesta 1927 lähtien. Lähes 1000 kilometrin pituinen Päijänteen ympäriajo uuvutti kovatkin moottoripyöräkuskit.

Päijänteen ympäriajossa kilpailijoiden tulee suorittaa reittiosuudet annettujen aikataulujen puitteissa. Myöhästely tuottaa sakkopisteitä. Matkan varrella on useita erikoiskokeita.

Lähtö tapahtui vielä vuonna 1952 Helsingin Kasarmitorilta mutta siirtyi vuosikymmenen kuluessa Eläintarhaan. Sittemmin Päijänneajon startti siirtyi Laakson kentälle.

Eläintarhanajojen veteraani Walter Bergström voitti Päijänneajon vuonna 1949. Bergström uusi voittonsa kolme vuotta myöhemmin vuonna 1952, jolloin Lii-Filmi tallensi kisasta kuvaa. Carl-Gustav Wendelin ajoi ykköseksi 1956 ja 1958.

Vuoden 1957 kisassa paras suomalainen oli Pertti Kärhä, joka seuraavalla vuosikymmenellä voitti Päijänneajot viidesti (vuosina 1962–1965 ja 1967). Monivuotinen voittaja oli myös Olavi Hokkanen.

Jukka Helminen sai vuonna 1980 ensimmäisen kahdesta voitostaan huolimatta kaasuvaijerin katkeamisesta viimeisellä pikataipaleella. Kahden edellisen vuoden ykkönen Mauno Suni joutui tyytymään hopeaan. "Kuntourheilumielessä" oli mukana myös veteraani Pertti Kärhä.

1950-luvulla "Päitsissä" aloitettiin Suomi-Ruotsi-maaottelujen perinne, joka jatkui 90-luvun alkuun saakka. Traditio elvytettiin vuonna 2010. Kilpailun neljästi voittanut ruotsalainen Sven-Erik Jönsson nähdään vuoden 1985 juhla-ajoissa.

1990-luvun menestyksekkäin ajaja oli "Päitsin" kuusinkertainen ykkönen Mika Ahola. Kisaa on vuodesta 2005 hallinnut Heikki Timonen.

  • ”Tervetuloa rahinan pariin!” – Kansanmusan legendat ja kadonneet taitajat tallentuivat Ylen muinaisille pikalevyille

    1930-luvun ääniaarteita sarjassa Ylen kansanmusiikkipatinaa.

    Suorakaiverruslevyt olivat aikanaan mullistava äänitystekninen uutuus. Niille tallentuivat 1930–1950-lukujen suomalaisen juurimusiikin tärkeimmät osaajat, osa heistä myöhempiä folklegendoja, jotkut unohdettuja, monet jo tuolloin katoamassa olleen maailman viimeisiä edustajia. Ylen varastoihin unohtuneet ääniaarteet nostettiin vuonna 1991 päivänvaloon sarjassa Ylen kansanmusiikkipatinaa, joka on nyt kokonaan kuunneltavana Elävässä arkistossa ja Yle Areenassa.

  • Suomalaiset taistelivat puukot tanassa vapaan Viron puolesta 1919

    Liki 4 000 suomalaista soti Viron vapaussodassa.

    Loppuvuodesta 1918 puhjennut Viron vapaussota sai lähes neljätuhatta suomalaista ylittämään Suomenlahden taistellakseen siellä vapaaehtoisjoukoissa bolševismia vastaan. Osa lähteneistä oli vasta kouluikäisiä nuorukaisia. Vuonna 1993 valmistunut Untamo Eerolan ytimekäs dokumentti antaa puheenvuoron sekä heille itselleen sekä virolaisille: millaisen hengen vallassa sotaa käytiin entä millaisista teoista suomalaiset Virossa muistetaan? Dokumentti sisältää runsaasti arvokasta arkistomateriaalia.

Uusimmat sisällöt - Elävä arkisto