Hyppää pääsisältöön

Päijänneajo on kova kovillekin

Suomen tärkeintä endurokilpailua on ajettu vuodesta 1927 lähtien. Lähes 1000 kilometrin pituinen Päijänteen ympäriajo uuvutti kovatkin moottoripyöräkuskit.

Päijänteen ympäriajossa kilpailijoiden tulee suorittaa reittiosuudet annettujen aikataulujen puitteissa. Myöhästely tuottaa sakkopisteitä. Matkan varrella on useita erikoiskokeita.

Lähtö tapahtui vielä vuonna 1952 Helsingin Kasarmitorilta mutta siirtyi vuosikymmenen kuluessa Eläintarhaan. Sittemmin Päijänneajon startti siirtyi Laakson kentälle.

Eläintarhanajojen veteraani Walter Bergström voitti Päijänneajon vuonna 1949. Bergström uusi voittonsa kolme vuotta myöhemmin vuonna 1952, jolloin Lii-Filmi tallensi kisasta kuvaa. Carl-Gustav Wendelin ajoi ykköseksi 1956 ja 1958.

Vuoden 1957 kisassa paras suomalainen oli Pertti Kärhä, joka seuraavalla vuosikymmenellä voitti Päijänneajot viidesti (vuosina 1962–1965 ja 1967). Monivuotinen voittaja oli myös Olavi Hokkanen.

Jukka Helminen sai vuonna 1980 ensimmäisen kahdesta voitostaan huolimatta kaasuvaijerin katkeamisesta viimeisellä pikataipaleella. Kahden edellisen vuoden ykkönen Mauno Suni joutui tyytymään hopeaan. "Kuntourheilumielessä" oli mukana myös veteraani Pertti Kärhä.

1950-luvulla "Päitsissä" aloitettiin Suomi-Ruotsi-maaottelujen perinne, joka jatkui 90-luvun alkuun saakka. Traditio elvytettiin vuonna 2010. Kilpailun neljästi voittanut ruotsalainen Sven-Erik Jönsson nähdään vuoden 1985 juhla-ajoissa.

1990-luvun menestyksekkäin ajaja oli "Päitsin" kuusinkertainen ykkönen Mika Ahola. Kisaa on vuodesta 2005 hallinnut Heikki Timonen.

Kommentit
  • Elokuu on raadollinen elokuva ihmissuhteista, alkoholismista ja toteutumattomista unelmista

    Palkittu elokuvaklassikko on nyt pysyvästi Areenassa.

    Elokuu (1956) on Matti Kassilan käsikirjoittama ja ohjaama elokuva, jota pidetään kiistatta yhtenä suomalaisista elokuvaklassikoista. Se pohjautuu Frans Emil Sillanpään samannimiseen kirjaan vuodelta 1941. Elokuva sai ilmestyttyään yhteensä kuusi Jussi-palkintoa ja se edusti Suomea Cannesin elokuvajuhlilla 1957.

  • Kirsi Kunnaksen Tiitiäis-hahmot loikkivat Punni-pupun johdolla kirjasta radioon

    Aino-Maija Tikkanen lukee klassikkosatuja.

    Mistä löytyy korvaton pupu tai kengälle kaveri? Entä miksi prinssit hyppivät toistensa yli? Vuonna 1963 näyttelijä Aino-Maija Tikkanen kertoili Kirsi Kunnaksen rakastettuja Tiitiäisen tarinoita radioaalloille, jotka ovat viimein rantautuneet Areenaan sadunnälkäisten mielikuvitusseikkailijoiden riemuksi.

  • Muotihuumeita, matematiikan vaikeutta ja Tallinnan yöelämän saatananpalvojia – Nuorten uutisissa kaikki aiheet olivat "in"

    Nuorten uutisia esitettiin televisiossa vuosina 1993–1997

    Vuosina 1993–1997 televisiossa esitetty nuorten uutis- ja ajankohtaisohjelma N.Y.T. NYT – Nuorten uutiset toi tv-vastaanottimiin nuorten ilmiöitä laidasta laitaan sekä käsitteli niitä omalla suorasukaisella tyylillään. Ohjelman ankkureina toimivat toimittajat Heli Koskela ja Jani Juntunen.

  • "Hyvä Holkeri!" – Kummelin Saldo oli taloussatiiri lama-Suomesta

    Tynnyripukuinen laman uhri ja aikakauden tutut nimet.

    Lama on vienyt Suomen syvään kriisiin useasti. 1990-luvun alun lama oli monelle kovaa aikaa. Pankkisotkujen myötä korot kipusivat taivaisiin ja moni koki henkilökohtaisen konkurssin. Komediaryhmä Kummeli otti vuosina 1993 ja 1994 kantaa maan tilanteeseen. Syntyi satiirinen sketsisarja Saldo, jossa kiitettiin ja kehuttiin aikakauden tunnetuimpia talousnimiä. Tynnyriasuinen päähenkilö menetti jopa vessanpönttönsä velkojille.

Uusimmat sisällöt - Elävä arkisto