Hyppää pääsisältöön

Pankkilaskun maksajat -dokumentti 1990-luvun pankkikriisin totuuden jäljillä

Pankkituki on Suomen taloushistorian suurin tulonsiirto. Kaksiosaisessa ohjelmassa tarkastellaan 1990-luvun pankkikriisiä ja sen syitä. Kuka voitti, kuka hävisi ja löytyikö totuus oikeussalissa?

Hullunrohkea lainanottaja, ahne pankinjohtaja vai tyhmä talouspoliittinen päättäjä – kuka on syyllinen pankkikriisiin? Tätä tutkitaan Timo-Erkki Heinon ohjaaman ja toimittaman ohjelman ensimmäisessä osassa, joka on nimeltään Liian paljon rahaa.

Ohjelmassa käsitellään rahamarkkinoiden säännöstelyn aikaa ja säännöstelyn purkamista, joka oli 1980-luvun tärkein yhteiskunnallis-taloudellinen tapahtuma.

Ohjelman toisessa osassa Syylliset ja syytetyt painopiste on pankkikriisissä ja pankkituessa. Kuka pankkikriisissä voitti, kuka hävisi ja minne on hävinnyt 60 miljardia markkaa?

Pankkituki on Suomen taloushistorian suurin tulonsiirto. Ruotsiin ja Norjaan verrattuna Suomessa pankkituki oli kaikkein kalleinta, erityisesti jos sitä verrataan kokonaistuotantoon.

Pankkikriisin voittajina olivat 1980-luvun nousukauden onnistuneet sijoittajat, rahamarkkinasijoittajat ja omaisuuden uusjaosta hyötyjät. Häviäjinä olivat veronmaksajat.

Teksti: Timo-Erkki Heino


Tietolaatikko

Pankkikriisin laskun maksaminen alkoi vuonna 1991, kun säästöpankkiryhmän keskuspankki SKOP joutui valtiovallan haltuun.
Pankkikriisiä edelsi talouden poikkeuksellisen nopea kasvu 1980-luvun lopulla.
Pankkikriisiä seuranneeseen lamaan, joukkotyöttömyyteen, konkurssiaaltoon ja yksityisen sektorin velkaongelmaan vaikuttivat myös mm. länsimarkkinoiden hiipuminen ja Neuvostoliiton kaupan loppuminen 1991.
Vuonna 1991 kokonaistuotanto laski 7 % ja vuosina 1991–93 yhteensä yli 12 %.
Työttömyysaste nousi kolmessa vuodessa alle 4 %:sta lähes 20 %:iin.

Uusimmat sisällöt - Elävä arkisto