Hyppää pääsisältöön

Pankkilaskun maksajat -dokumentti 1990-luvun pankkikriisin totuuden jäljillä

Pankkituki on Suomen taloushistorian suurin tulonsiirto. Kaksiosaisessa ohjelmassa tarkastellaan 1990-luvun pankkikriisiä ja sen syitä. Kuka voitti, kuka hävisi ja löytyikö totuus oikeussalissa?

Hullunrohkea lainanottaja, ahne pankinjohtaja vai tyhmä talouspoliittinen päättäjä – kuka on syyllinen pankkikriisiin? Tätä tutkitaan Timo-Erkki Heinon ohjaaman ja toimittaman ohjelman ensimmäisessä osassa, joka on nimeltään Liian paljon rahaa.

Ohjelmassa käsitellään rahamarkkinoiden säännöstelyn aikaa ja säännöstelyn purkamista, joka oli 1980-luvun tärkein yhteiskunnallis-taloudellinen tapahtuma.

Ohjelman toisessa osassa Syylliset ja syytetyt painopiste on pankkikriisissä ja pankkituessa. Kuka pankkikriisissä voitti, kuka hävisi ja minne on hävinnyt 60 miljardia markkaa?

Pankkituki on Suomen taloushistorian suurin tulonsiirto. Ruotsiin ja Norjaan verrattuna Suomessa pankkituki oli kaikkein kalleinta, erityisesti jos sitä verrataan kokonaistuotantoon.

Pankkikriisin voittajina olivat 1980-luvun nousukauden onnistuneet sijoittajat, rahamarkkinasijoittajat ja omaisuuden uusjaosta hyötyjät. Häviäjinä olivat veronmaksajat.

Teksti: Timo-Erkki Heino

Tietolaatikko

Pankkikriisin laskun maksaminen alkoi vuonna 1991, kun säästöpankkiryhmän keskuspankki SKOP joutui valtiovallan haltuun.
Pankkikriisiä edelsi talouden poikkeuksellisen nopea kasvu 1980-luvun lopulla.
Pankkikriisiä seuranneeseen lamaan, joukkotyöttömyyteen, konkurssiaaltoon ja yksityisen sektorin velkaongelmaan vaikuttivat myös mm. länsimarkkinoiden hiipuminen ja Neuvostoliiton kaupan loppuminen 1991.
Vuonna 1991 kokonaistuotanto laski 7 % ja vuosina 1991–93 yhteensä yli 12 %.
Työttömyysaste nousi kolmessa vuodessa alle 4 %:sta lähes 20 %:iin.

Kommentit
  • Elokuu on raadollinen elokuva ihmissuhteista, alkoholismista ja toteutumattomista unelmista

    Palkittu elokuvaklassikko on nyt pysyvästi Areenassa.

    Elokuu (1956) on Matti Kassilan käsikirjoittama ja ohjaama elokuva, jota pidetään kiistatta yhtenä suomalaisista elokuvaklassikoista. Se pohjautuu Frans Emil Sillanpään samannimiseen kirjaan vuodelta 1941. Elokuva sai ilmestyttyään yhteensä kuusi Jussi-palkintoa ja se edusti Suomea Cannesin elokuvajuhlilla 1957.

  • Kirsi Kunnaksen Tiitiäis-hahmot loikkivat Punni-pupun johdolla kirjasta radioon

    Aino-Maija Tikkanen lukee klassikkosatuja.

    Mistä löytyy korvaton pupu tai kengälle kaveri? Entä miksi prinssit hyppivät toistensa yli? Vuonna 1963 näyttelijä Aino-Maija Tikkanen kertoili Kirsi Kunnaksen rakastettuja Tiitiäisen tarinoita radioaalloille, jotka ovat viimein rantautuneet Areenaan sadunnälkäisten mielikuvitusseikkailijoiden riemuksi.

  • "Hyvä Holkeri!" – Kummelin Saldo oli taloussatiiri lama-Suomesta

    Tynnyripukuinen laman uhri ja aikakauden tutut nimet.

    Lama on vienyt Suomen syvään kriisiin useasti. 1990-luvun alun lama oli monelle kovaa aikaa. Pankkisotkujen myötä korot kipusivat taivaisiin ja moni koki henkilökohtaisen konkurssin. Komediaryhmä Kummeli otti vuosina 1993 ja 1994 kantaa maan tilanteeseen. Syntyi satiirinen sketsisarja Saldo, jossa kiitettiin ja kehuttiin aikakauden tunnetuimpia talousnimiä. Tynnyriasuinen päähenkilö menetti jopa vessanpönttönsä velkojille.

Uusimmat sisällöt - Elävä arkisto