Hyppää pääsisältöön

Jamppa Tuomisen korkea tenori oli suomalaisen alakulon äänitorvi

Iskelmätenori Jamppa Tuominen nousi suomalaisten tietoisuuteen Iskelmähaavi-laulukilpailun myötä 1970-luvun loppupuolella.

Tietolaatikko

Artikkelin kaksi ensimmäistä videota on kuvattu Uudenvuoden 1978 konsertissa, jossa Tuominen esitti yhden suurimmista hiteistään Kevään ensi kukkanen (säv. san. Veikko Juntunen) ja Sailing-laulun (säv. G. Sutherland) käännöksen Seilaan (san. Arto Sotavalta).

Kolmas ja neljäs video on kesän 1979 Kisatansseista Kauhajoen Kasinolta, jossa Tuominen esitti suurimman hittinsä Aamu toi, ilta vei (säv. san. Veikko Juntunen), Vain yhden yön (säv. Rune Wallebom, san. Chrisse Johansson) ja Viisi päivää rakkauteen. (säv. Quazana-Festi, san. V. Juntunen)

Jamppa Tuomisen kulta- ja platinalevyt:

Usko rakkauteen (25000 kpl), julk. 1980
Jos ystävään luottaa voit (25000 kpl), julk. 1978
Elämäni parhainta aikaa (25000 kpl), julk. 1982
Tähdet, tähdet (25560 kpl) julk. 1990
Tuo muukalainen (25940 kpl), julk. 1990
Parhaat (26026 kpl), julk. 1982
Ystävälle (33024 kpl), julk. 1990
Onnenpoika (34242 kpl), julk. 1985
En hyvästellyt sinua (50000 kpl), julk. 1979)
Onnesta otteen sain (50646 kpl), julk. 1984
Jamppa Tuominen (50940 kpl), julk. 1977
Kuumat kyyneleet (73663 kpl), julk. 1983
Aamu toi ilta vei (20000 kpl), julk. 1998
Elämäni parhainta aikaa - 40 unohtumatonta laulua (19656 kpl), julk. 2005
Toivotaan Toivotaan - 40 Unohtumatonta laulua (18285 kpl), julk. 2006

Oululainen Jarmo Tuominen aloitti musiikkiharrastuksensa nuorena klarinetin- ja huilunsoitolla. Ennen laulu-uraansa muusikkoisän poika soittikin klarinetin ja huilun lisäksi saksofonia tanssi- ja jazzyhtyeissä.

Tuominen tallentui tv-filmille jo 13-vuotiaana tiernapoikien Knihtinä vuonna 1962. Kaksi vuotta myöhemmin hän esiintyi tanssibändeineen Nuorten radion kykykatselmuksessa.

Jamppa Tuominen työskenteli 1970-luvun lopussa päivisin musiikkiliikkeessä ja veti iltaisin lauluiltoja oululaisravintolassa.

Kerran levy-yhtiön tuottaja oli sattumalta mukana lauluillassa, kuuli Tuomisen laulavan Veikko Juntusen tekemää kappaletta Aamu toi, ilta vei ja suositteli tälle osallistumista Iskelmähaavi-kilpailuun, jossa hän sijoittui toiseksi.

Kisamenestyksen jälkeen Aamu toi, ilta vei levytettiin ja se myi välittömästi kymmeniätuhansia kappaleita. Juntunen oli tarjonnut kappaletta levy-yhtiöille jo aiemmin, mutta musiikkiteollisuus ei ollut siitä tuolloin kiinnostunut.

Suosikkiartistin keikkatahti oli valtaisa ja myös raskaat huvit vaativat veronsa. Hän nousi kuitenkin listojen kärkeen vielä usein, mm. Kuumat kyyneleet levy myi 1980-luvun alkupuolella platinaa.

Tuomisen levyjä on myyty vuosikymmenien varrella yli 400 000 kappaletta. Myös 2000-luvulla tehdyt kokoelmat Elämäni parhainta aikaa ja Toivotaan toivotaan ovat molemmat myyneet kultaa.

Jarmo Antti Jussi Tuominen kuoli sairauskohtaukseen Playa Del Inglesissä Kanariansaarilla marraskuun 25. päivänä 1998. Hänen viime vaiheitaan sävyttivät alkoholi ja armoton julkisuus.

Lehdissä kuvailtiinkin Tuomisen elämän loppuvaiheita Veikko Juntusen sanoittaman suosikkilaulun sanoin: "Minkä aamu toi, sen ilta aina vei".

Teksti: Paavo Rytsä

Kommentit
  • Kirsti Doukas – maalaistytöstä korumuotoilun huipuksi

    Kirsti Doukas on kotimaisen korumuotoilun isoimpia nimiä.

    "Koru on kuin pieni taideteos, joka kulkee ihmisen mukana", kertoo Kirsti Doukas, yksi Suomen tunnetuimmista korumuotoilijoista. Hän on kultaseppä, taiteen maisteri ja Kalevala Korun muotoilujohtaja. Vuosina 1994–2010 Doukas toimi saman yrityksen pääsuunnittelijana. Tosi tarina: Hopeinen tahto (2001) kertoo ujon maalaistytön määrätietoisesta matkasta korumuotoilun huipulle.

  • Tikkakoskella päihdeongelmaiset siivottiin pois silmistä "Puuhamaahan"

    Paikalliset alkoholistit siivottiin pois silmistä.

    Jyväskylän Tikkakoskella koettiin vuonna 1997 pelkoa ja inhoa. Paikkakunnan päihdeongelmaisille oli muodostunut tavaksi viettää aikaansa turhan lähellä asuinaluetta. Sietämättömän tilanteen johdosta Jyväskylän sosiaalityöntekijät päätyivät esittämään laitapuolen kulkijoille sopivampaa ajanviettokeidasta. Kotimaan katsaus kiirehti paikalle raportoimaan juuri parahultaisesti tämän uuden ”Puuhamaan” avajaisiin.

  • Kannaksen kierros vie akateemikkohuviloilta sodan aavemaisille raunioille

    Arvo Tuominen tekee automatkan Kannaksen reunoille.

    Karjalankannas on Suomenlahden ja Laatokan toisistaan erottava maakaistale, jolla on verinen historia. Toimittaja Arvo Tuominen ja luottokuvaaja Igor Jurov hyppäsivät limpun näköiseen UAZ Buhanka -maastopakettiautoon ja tekivät 1500 kilometrin matkan, josta syntyi vuonna 2015 valmistunut dokumenttielokuva Kannaksen kulttuurisista kerrostumista.

  • Vuokko Eskolin-Nurmesniemi teki nimestään palkitun brändin

    Taiteilija on luonut tekstiilejä ja vaatteita vuosikaudet.

    Vuokko Eskolin-Nurmesniemi (s.1930) on suomalainen tekstiilitaiteilija, keraamikko ja taiteen akateemikko. Hänet tunnetaan Marimekon alkuvaiheiden merkittävänä suunnittelijana sekä omasta Vuokko-vaatebrändistään. Maan mainiot -sarjan jaksossa (2005) tutustutaan Eskolin-Nurmesniemen mittavaan uraan, joka taiteilijan mukaan jatkuu niin kauan, kuin henki pihisee ja hänellä on vielä alalle annettavaa.

Uusimmat sisällöt - Elävä arkisto

  • Muistamme Eduard Uspenskia toivotuilla kuunnelmilla

    Fedja-setä ja krokotiili Gena seikkailevat jälleen.

    Eduard Uspenski (1937–2018) oli venäläinen kirjailija, jonka luomista hahmoista rakastetuin lienee Fedja-setä, aikuismainen pikkupoika, kissoineen ja koirineen sekä krokotiili Gena ikimuistoisine syntymäpäivälauluineen. Kirjailijan muistoa kunnioittaen, julkaisimme kolme Uspenskin kirjoihin perustuvaa kuunnelmasarjaa Areenaan.

  • Kirsti Doukas – maalaistytöstä korumuotoilun huipuksi

    Kirsti Doukas on kotimaisen korumuotoilun isoimpia nimiä.

    "Koru on kuin pieni taideteos, joka kulkee ihmisen mukana", kertoo Kirsti Doukas, yksi Suomen tunnetuimmista korumuotoilijoista. Hän on kultaseppä, taiteen maisteri ja Kalevala Korun muotoilujohtaja. Vuosina 1994–2010 Doukas toimi saman yrityksen pääsuunnittelijana. Tosi tarina: Hopeinen tahto (2001) kertoo ujon maalaistytön määrätietoisesta matkasta korumuotoilun huipulle.

  • Tikkakoskella päihdeongelmaiset siivottiin pois silmistä "Puuhamaahan"

    Paikalliset alkoholistit siivottiin pois silmistä.

    Jyväskylän Tikkakoskella koettiin vuonna 1997 pelkoa ja inhoa. Paikkakunnan päihdeongelmaisille oli muodostunut tavaksi viettää aikaansa turhan lähellä asuinaluetta. Sietämättömän tilanteen johdosta Jyväskylän sosiaalityöntekijät päätyivät esittämään laitapuolen kulkijoille sopivampaa ajanviettokeidasta. Kotimaan katsaus kiirehti paikalle raportoimaan juuri parahultaisesti tämän uuden ”Puuhamaan” avajaisiin.

  • Kannaksen kierros vie akateemikkohuviloilta sodan aavemaisille raunioille

    Arvo Tuominen tekee automatkan Kannaksen reunoille.

    Karjalankannas on Suomenlahden ja Laatokan toisistaan erottava maakaistale, jolla on verinen historia. Toimittaja Arvo Tuominen ja luottokuvaaja Igor Jurov hyppäsivät limpun näköiseen UAZ Buhanka -maastopakettiautoon ja tekivät 1500 kilometrin matkan, josta syntyi vuonna 2015 valmistunut dokumenttielokuva Kannaksen kulttuurisista kerrostumista.

  • Vuokko Eskolin-Nurmesniemi teki nimestään palkitun brändin

    Taiteilija on luonut tekstiilejä ja vaatteita vuosikaudet.

    Vuokko Eskolin-Nurmesniemi (s.1930) on suomalainen tekstiilitaiteilija, keraamikko ja taiteen akateemikko. Hänet tunnetaan Marimekon alkuvaiheiden merkittävänä suunnittelijana sekä omasta Vuokko-vaatebrändistään. Maan mainiot -sarjan jaksossa (2005) tutustutaan Eskolin-Nurmesniemen mittavaan uraan, joka taiteilijan mukaan jatkuu niin kauan, kuin henki pihisee ja hänellä on vielä alalle annettavaa.

  • Ysäripunastuttaja E-rotic live-vieraana ja musiikkivideoilla

    Saksalainen eurodance-yhtye Lista-ohjelmassa 1995 ja 1996

    Saksalainen eurodance-yhtye E-rotic nousi Suomessa korkeille listasijoituksille eroottisilla kappaleillaan. Suosionsa huipulla yhtye vieraili Lista TOP 40 -ohjelmassa vuosina 1995 ja 1996. Elävän arkiston koosteeseen on koottu E-roticin musiikkivideoita ja live-esiintymisiä.

  • Äiti peloton -dokumentti kertoo Makedoniasta paenneen äidin tarinan

    Ibadet Faziolova perheineen saapui pakolaisena Suomeen 1992.

    Tosi tarina: Äiti peloton (2003) kertoo Makedoniasta pakolaisena tulleen Ibadet Faziolovan elämästä Suomessa. Jaana Jetzingerin ohjaaman puolen tunnin pituisen jakson aikana Faziolova kertoo tarinansa – miten hän pääsi eroon naisiin kohdistuvista ahtaista lokeroista ja miten hän aloitti uuden, vapaan elämän. Makedonian albaani Ibadet Faziolova saapui pakolaisena Suomeen vuonna 1992.

  • Onko anorektikko kontrolliyhteiskunnan mallioppilas, Asta Leppä?

    Asta Leppä Seitsemäs taivas -ohjelmassa 2012.

    Toimittaja-kirjailija Asta Leppä puhuu anoreksiasta, riittämättömyydestä ja puolison äkillisestä kuolemasta. Miten selvitä tragediasta kahden lapsen kanssa, ja miksi onnellisuus johtaa yhteiskunnalliseen katastrofiin? Haastattelu on Seitsemäs taivas -ohjelmasta vuodelta 2012.

  • Maagisia kaupunkileikkejä ja salakavalaa valistusta – Ihmeellinen Ilokylä nyt Areenassa!

    1960-lapselle television leikki tuntui maagiselta.

    Isän tekemät puujalat ja liiterin edustan lankkukeinu eivät enää innostaneet, kun televisiossa Ilokylän tenavat seikkailivat kattokeinuissa ja polkivat polkuautoa. Ilokylä-ohjelmat saivat maaseudun lapsen kaipaamaan kaupunkiin. Toivotut: Lääkäri Pilleri ja tenavia Ilokylästä Siihen aikaan kun äiti television osti...

  • Aravalaina, pulsaattori ja nuoren perheen rahahuolet – Heikki ja Kaija pysyvästi Areenassa

    Heikki ja Kaija ovat moderni 1960-luvun pariskunta.

    Tuore äiti Kaija (Eila Roine) kaipaa jo konttoristin töihin, sillä nuoren perheen penni on pitkä. Heikki (Vili Auvinen) työskentelee konepajalla sorvarina, mutta yritys kärsii vähäisistä kaupoista. Heikki ja Kaija kertoo pienen perheen elämästä 1960-luvulla, mutta aivan yhtä hyvin se voisi kertoa tästä päivästä.

  • Jokerit ensimmäiseen Suomen mestaruuteen ja huhuja Euroopan ammattilaisliigasta

    Helsinkiläisseura julistettiin mestariksi 1973.

    Helsingin Jokerit voitti ensimmäisen jääkiekon Suomen mestaruutensa keväällä 1973. Ajankohtainen kakkonen tallensi narripaitojen voitonjuhlia. Muina aiheina raportissa käsiteltiin suomalaisten jääkiekkojoukkueiden taloutta sekä suunnitelmia Euroopan ammattilaisjääkiekkoliigasta. Haastateltavina pelaajat Pertti Ansakorpi, Ilpo Kuisma, Lauri Mononen ja Timo Sutinen sekä toimitusjohtaja Mikko Westerberg.