Hyppää pääsisältöön

Jamppa Tuomisen korkea tenori oli suomalaisen alakulon äänitorvi

Iskelmätenori Jamppa Tuominen nousi suomalaisten tietoisuuteen Iskelmähaavi-laulukilpailun myötä 1970-luvun loppupuolella.

Tietolaatikko

Artikkelin kaksi ensimmäistä videota on kuvattu Uudenvuoden 1978 konsertissa, jossa Tuominen esitti yhden suurimmista hiteistään Kevään ensi kukkanen (säv. san. Veikko Juntunen) ja Sailing-laulun (säv. G. Sutherland) käännöksen Seilaan (san. Arto Sotavalta).

Kolmas ja neljäs video on kesän 1979 Kisatansseista Kauhajoen Kasinolta, jossa Tuominen esitti suurimman hittinsä Aamu toi, ilta vei (säv. san. Veikko Juntunen), Vain yhden yön (säv. Rune Wallebom, san. Chrisse Johansson) ja Viisi päivää rakkauteen. (säv. Quazana-Festi, san. V. Juntunen)

Jamppa Tuomisen kulta- ja platinalevyt:

Usko rakkauteen (25000 kpl), julk. 1980
Jos ystävään luottaa voit (25000 kpl), julk. 1978
Elämäni parhainta aikaa (25000 kpl), julk. 1982
Tähdet, tähdet (25560 kpl) julk. 1990
Tuo muukalainen (25940 kpl), julk. 1990
Parhaat (26026 kpl), julk. 1982
Ystävälle (33024 kpl), julk. 1990
Onnenpoika (34242 kpl), julk. 1985
En hyvästellyt sinua (50000 kpl), julk. 1979)
Onnesta otteen sain (50646 kpl), julk. 1984
Jamppa Tuominen (50940 kpl), julk. 1977
Kuumat kyyneleet (73663 kpl), julk. 1983
Aamu toi ilta vei (20000 kpl), julk. 1998
Elämäni parhainta aikaa - 40 unohtumatonta laulua (19656 kpl), julk. 2005
Toivotaan Toivotaan - 40 Unohtumatonta laulua (18285 kpl), julk. 2006

Oululainen Jarmo Tuominen aloitti musiikkiharrastuksensa nuorena klarinetin- ja huilunsoitolla. Ennen laulu-uraansa muusikkoisän poika soittikin klarinetin ja huilun lisäksi saksofonia tanssi- ja jazzyhtyeissä.

Tuominen tallentui tv-filmille jo 13-vuotiaana tiernapoikien Knihtinä vuonna 1962. Kaksi vuotta myöhemmin hän esiintyi tanssibändeineen Nuorten radion kykykatselmuksessa.

Jamppa Tuominen työskenteli 70-luvun lopussa päivisin musiikkiliikkeessä ja veti iltaisin lauluiltoja oululaisravintolassa.

Kerran levy-yhtiön tuottaja oli sattumalta mukana lauluillassa, kuuli Tuomisen laulavan Veikko Juntusen tekemää kappaletta Aamu toi, ilta vei ja suositteli tälle osallistumista Iskelmähaavi-kilpailuun, jossa hän sijoittui toiseksi.

Kisamenestyksen jälkeen Aamu toi, ilta vei levytettiin ja se myi välittömästi kymmeniätuhansia kappaleita. Juntunen oli tarjonnut kappaletta levy-yhtiöille jo aiemmin, mutta musiikkiteollisuus ei ollut siitä tuolloin kiinnostunut.

Suosikkiartistin keikkatahti oli valtaisa ja myös raskaat huvit vaativat veronsa. Hän nousi kuitenkin listojen kärkeen vielä usein, mm. Kuumat kyyneleet levy myi 1980-luvun alkupuolella platinaa.

Tuomisen levyjä on myyty vuosikymmenien varrella yli 400 000 kappaletta. Myös 2000-luvulla tehdyt kokoelmat Elämäni parhainta aikaa ja Toivotaan toivotaan ovat molemmat myyneet kultaa.

Jarmo Antti Jussi Tuominen kuoli sairauskohtaukseen Playa Del Inglesissä Kanariansaarilla marraskuun 25. päivänä 1998. Hänen viime vaiheitaan sävyttivät alkoholi ja armoton julkisuus.

Lehdissä kuvailtiinkin Tuomisen elämän loppuvaiheita Veikko Juntusen sanoittaman suosikkilaulun sanoin: "Minkä aamu toi, sen ilta aina vei".

Teksti: Paavo Rytsä

Kommentit
  • Oke Jokinen "kirjoitti äänellään" puolen vuosisadan uran sivutyönään

    Oke Jokisen ääni tuli tutuksi etenkin radiossa

    Tämän artikkelin pääosassa on toimittaja Oke Jokinen, mies, joka ei varsinaiselta työltään ollut toimittaja lainkaan. Siitäkin huolimatta – vaiko juuri siksi – yleisö oppi vuosina 1949–1997 tuntemaan juuri hänen selkeän radioäänensä merkkinä hyvin toimitetulle ja erinomaisesti taustoitetulle ohjelmalle. Erityisen mielellään Jokinen teki juttuja Virosta.

  • Eemeli ja Repe puhelivat radiossa pehmoisia

    Parivaljakon unohtuneita sketsejä arkistojen uumenista.

    Totisuudestaan tunnetun Eemelin radiopilojen pääosa oli tulosta yhteistyöstä sanaseppo Reino Helismaan kanssa. Elävä arkisto kaivoi päivänvaloon parivaljakon unohtuneita sketsejä mm. Speden ohjelmista.

  • Boordeja, pyökkiä ja persikkaa – Kodin kääntöpiiri uudisti suomalaiskodit vuosituhannen vaihteen estetiikalla

    Kymmenen kotia muutoksessa vuonna 2001

    Kodin kääntöpiiri oli 2000-luvun alun sarja sisustussuunnittelusta, remonteista ja kotien asukkaista. Joka jaksossa tehdään muutos yhdessä kodissa ja käydään tutustumassa kunnostettuihin taloihin. Sisustamisessa eletään uutta vuosituhatta, mutta vaikutteita on paljon 1990-luvulta: tapetoinnissa ja laatoituksessa käytetään boordeja, ajan värejä ovat pastellit, murretut värisävyt ja kirkastajana säihkyvä sininen. Kotien muutoksissa auttaa sisustussuunnittelija Pirkko Välikoski. Studiossa kohteita kommentoi Heimo Holopainen.

Uusimmat sisällöt - Elävä arkisto

  • Oke Jokinen "kirjoitti äänellään" puolen vuosisadan uran sivutyönään

    Oke Jokisen ääni tuli tutuksi etenkin radiossa

    Tämän artikkelin pääosassa on toimittaja Oke Jokinen, mies, joka ei varsinaiselta työltään ollut toimittaja lainkaan. Siitäkin huolimatta – vaiko juuri siksi – yleisö oppi vuosina 1949–1997 tuntemaan juuri hänen selkeän radioäänensä merkkinä hyvin toimitetulle ja erinomaisesti taustoitetulle ohjelmalle. Erityisen mielellään Jokinen teki juttuja Virosta.

  • Eemeli ja Repe puhelivat radiossa pehmoisia

    Parivaljakon unohtuneita sketsejä arkistojen uumenista.

    Totisuudestaan tunnetun Eemelin radiopilojen pääosa oli tulosta yhteistyöstä sanaseppo Reino Helismaan kanssa. Elävä arkisto kaivoi päivänvaloon parivaljakon unohtuneita sketsejä mm. Speden ohjelmista.

  • Boordeja, pyökkiä ja persikkaa – Kodin kääntöpiiri uudisti suomalaiskodit vuosituhannen vaihteen estetiikalla

    Kymmenen kotia muutoksessa vuonna 2001

    Kodin kääntöpiiri oli 2000-luvun alun sarja sisustussuunnittelusta, remonteista ja kotien asukkaista. Joka jaksossa tehdään muutos yhdessä kodissa ja käydään tutustumassa kunnostettuihin taloihin. Sisustamisessa eletään uutta vuosituhatta, mutta vaikutteita on paljon 1990-luvulta: tapetoinnissa ja laatoituksessa käytetään boordeja, ajan värejä ovat pastellit, murretut värisävyt ja kirkastajana säihkyvä sininen. Kotien muutoksissa auttaa sisustussuunnittelija Pirkko Välikoski. Studiossa kohteita kommentoi Heimo Holopainen.

  • Opiskelijakapina 1968 – kansakuntien toivot barrikadeilla

    "Hullu vuosi" toi ylioppilaat kaduille kautta maailman.

    "Hullu vuosi" 1968 toi ylioppilaat kaduille toukokuisessa Pariisissa, koko Euroopassa ja kautta maailman. Kampuksilla ja kaupunkien keskustoissa kaikuivat iskulauseet korkeakoulujen uudistamisesta, yhteiskunnallisesta demokratiasta, anti-imperialismista ja sosialismista. Elävä arkisto kokosi yhteen alkuperäisiä radio- ja tv-välähdyksiä kuohuvalta ajajaksolta.

  • Martinin rikos on tv-näytelmä valheesta, vihasta ja rakkaudesta

    Tarina perheestä ja sen mutikkaista ihmissuhteista

    Maria Jotunin novelliin pohjautuva tv-näytelmä Martinin rikos on kertomus perheestä, jossa jokainen sukupolvi on tehnyt vääriä valintoja. Julkisivu ja porvarilliset kulissit on pidettävä pystyssä, vaikka hinta on kova.

  • Herra Heinämäki ja Lato-orkesteri lastenohjelmasarjoissa

    Kolme Herra Heinämäki -sarjaa vuosilta 2009, 2010 ja 2014

    Herra Heinämäki -lastenohjelmasarjassa seurataan Herra Heinämäen elämää maatilalla ja kuullaan maanviljelijän stressiä lievittävää Lato-orkesterin musiikkia. Sarja pohjautuu Heikki Salon ja Janne Louhivuoren vuonna 1999 julkaistuun Omskista-lastenmusiikkilevyyn. Vuosina 2009, 2010 ja 2014 valmistuneet tv-sarjat ovat käsikirjoittaneet Heikki Salo ja Timo Kahilainen ja ohjannut Matti Grönberg.

  • Osaako videonoutaja laulaa? Kuuntele Ransun ja Inga Sulinin harvinainen duetto

    Ransu Karvakuono ja Inga Sulin: Play a Simple Melody

    Kun Ylen TV2:n väki kokoontui 1990 juhlistamaan kanavan 25-vuotista taivalta, kuultiin tavanomaisten viihdenumeroiden ohella harvinainen duetto. Lastenohjelmien keulakuva Ransu Karvakuono yhdisti voimansa laulaja Inga Sulinin kanssa ja parivaljakko tulkitsi klassikkokappaleen Play a Simple Melody.

  • Lennart Meren filmiaarre Vesilinnun kansa tutustutti meidät uralilaisiin sukulaisiimme

    Lennart Meren dokumenttielokuva vuodelta 1970

    Lennart Meren kansatieteellinen dokumenttielokuva Vesilinnun kansa esitteli uralilaisten kansojen elämää ja perinteitä vuonna 1970. Elämä kaukana Itämereltä oli eksoottista, mutta Meren tarkka katse löysi sieltä paljon tuttua. Elokuva esitettiin Suomessa kaksiosaisena tv-dokumenttina vuonna 1974.

  • Sielun Veljet oli rock-energiaa kaikille aisteille

    Koosteessa musiikkivideoita, haastatteluita ja konsertteja.

    Elävän arkiston koosteeseen on kerätty Sielun Veljien musiikkivideoita, live-esiintymisiä sekä haastatteluita vuosien varrelta. Bändi ei tyytynyt vain tyydyttämään kuulijoita, Sielun Veljien taide palveli kaikkia kokijan aisteja – hikirauhasia unohtamatta.

  • Matkustajakone Kalevan tuhosta 1940 vaiettiin vuosikymmeniksi

    Tv-ohjelma matkustajakone Kalevan tapauksesta vuodelta 1991.

    Kesäkuun 14. päivänä vuonna 1940 Tallinnan edustalla alas ammutun Aero-lentoyhtiön Kalevan tapauksesta vaiettiin vuosikymmeniksi, kunnes 1980-luvun lopulla asiasta saatiin uutta tietoa. Vuonna 1991 esitetty tv-ohjelma Viimeinen lento Tallinnasta valottaa traagista välirauhan aikana tapahtunutta välikohtausta. Ohjelman on tehnyt Kalevan kapteenin Bo von Willebrandin poika Carl Gustaf Bosson von Willebrand.

  • Tohveli paljasti virolaisloikkari Treialin pakoyrityksen Helsingistä 1950

    Treialin tapausta seurattiin tarkasti meillä ja muualla

    Neuvostoliitosta Suomeen loikannut virolainen kapteeni Herman Treial nousi kansainvälisiin uutisotsikoihin syksyllä 1950, jolloin hänen suomalaisten avustama pakoyrityksensä Helsingistä epäonnistui. Tom Östlingin vuonna 2011 ohjaamassa dokumentissa Loikkari käydään tapaus läpi paossa avustaneen sairaanhoitajan ja tutkijan kanssa sekä nähdään otteita vuonna 1962 tehdystä elokuvasta Vaarallista vapautta.