Suomen historian merkittävimmät asiakirjat löytyvät Kansallisarkiston eli entisen Valtionarkiston uumenista. Kaikkiaan arkistoon on tallennettu maan historiaa noin 45 hyllykilometriä.
Kansallisarkiston vanhin asiakirja on kuningas Birger Maununpojan suojeluskirje Karjalan naisille vuodelta 1316.
Vanhin yhtenäinen asiakirjasarja, voudintilit, alkaa 1530-luvulta. Tilikirjoihin on tallennettu mielenkiintoisia tietoja.
Kun Ruotsin kuningas Erik XIV oli vangittuna Turun linnassa, kuului kuninkaan seurueeseen parikymmentä henkeä.
Tilikirjoista näkyy myös kuninkaan ruokalista: olutta, vehnäkakkuja, leipää, voita, juustoa, munia, lihaa, kanoja, lohta ja kapakalaa.
Satakunnan Loimaan kylässä asui vuoden 1571 verokirjojen mukaan vauras talonpoika Pekka Jaakonpoika. Hänen omaisuutensa oli kuparia neljä naulaa, yksi härkä, yksi lehmä, vähän nuorta karjaa, kaksi vuohta, neljä lammasta ja yksi hevonen.
Myös Suomen kohtalon vuosilta oli säilynyt runsaasti asiakirjoja, kuten puolen miljoonan nimen Suuri adressi venäläistämistoimia vastaan, Suomen itsenäisyysjulistus, hallitusmuoto, talvi- ja jatkosodan jälkeiset rauhansopimukset ja sodan jälkeen solmittu YYA-sopimus.
Kansallisarkisto muodostaa yhdessä seitsemän maakunta-arkiston kanssa Suomen virallisen arkistolaitoksen.
Teksti: Reijo Perälä
Katso myös
- Kansallisarkisto , Wikipedia (fi.wikipedia.org)
- Kansallisarkiston kotisivut (narc.fi)