Hyppää pääsisältöön

Askolan hiidenkirnut

Hiidenkirnut ovat syntyneet jääkaudella kivistä, jotka ovat päässeet pyörimään kalliota vasten jäiden sulaessa.

Jauhinkivet eli pyörrekivet ovat kaivertaneet kallioon usein veistoksellisen pyöreitä, lieriömäisiä kuoppia.

Suomen suurin hiidenkirnu sijaitsee Sallassa ja sitä kutsutaan Juomapadaksi. Sen halkaisija on suurimmillaan yli 15 metriä.

Artikkelin videossa olevat Askolan hiidenkirnut kaivettiin esiin ohjelman tekovuonna 1965. Poikkeuksellisen laajalla kirnualueella on parisenkymmentä hiidenkirnua.

Vanhoissa suomalaistaruissa hiittä pidettiin hirvittävänä vahvana jättiläisenä, joka väijyi itsensä rakentamassa suojassa, hiidenkirnussa.

Kalevalassakin hiisi yhdistettiin kallioon, tosin kirveen tylsymisen yhteydessä: "Niin päivällä kolmannella Hiisi pontta pyörähytti, Lempo tempasi tereä, Paha vartta vaapahutti. Kävipä kivehen kirves, kasa kalkkoi kalliohon..".

Teksti: Paavo Rytsä

Kommentit

Uusimmat sisällöt - Elävä arkisto