Hyppää pääsisältöön

Rintamäkeläiset rivitalossa

Helmi ja Veikko Honkonen ovat muuttaneet kirkonkylään rivitaloon, ja Rintamäkeläiset on kutsuttu tupaantuliaisiin.

Vierailu alkaa kaoottisissa merkeissä, kun Helmi on ilmeisesti kutsunut vieraat vääränä päivänä, mutta ikinöyrä emäntä Leena Rintamäki arvioi tietysti, että kyllä Rintamäkeläiset ovat tilanteesta erehtyneet.

Helmillä on paljon mielenkiintoista näytettävää uudesta asunnosta: upouusi keittiö, sähkösauna, liköörilasit ja Maria Teresia -kristallikruunu.

Isännät muistavat kehua Helmin uutta pukua, jotta voivat ottaa rauhassa vodkaryyppyjä uuden rivitalon upouusilla nahkasohvilla. Helmillä on siihenkin sanansa sanottavanaan.

Otteet ovat Rintamäkeläisten jaksosta 26. Katso koko sarja Areenassa.

Lue lisää:

Rintamäkeläiset-sarjan näyttelijöitä: Veijo Pasanen (roolinimi Antti Rintamäki) ja Sirkka Lehto (roolinimi Leena Rintamäki).

Menestyssarja Rintamäkeläiset piirsi kuvan pienviljelijän sielunmaisemasta

Maaseudulle sijoittuva sarja Rintamäkeläiset valloitti monet suomalaiskatsojat vuosina 1972–1978. Sinä aikana sarjassa ehdittiin juoda kahvia niin monta kertaa, että siitä tuli käsite. Kuvattiin siinä toki muutakin kuin kahvinjuontia – kahden pientilallisperheen edesottamuksia ja maaseudun murrosta. Sarjan kaikki 30 jaksoa ovat katsottavissa Areenassa.

Kommentit
  • ”Tervetuloa rahinan pariin!” – Kansanmusan legendat ja kadonneet taitajat tallentuivat Ylen muinaisille pikalevyille

    1930-luvun ääniaarteita sarjassa Ylen kansanmusiikkipatinaa.

    Suorakaiverruslevyt olivat aikanaan mullistava äänitystekninen uutuus. Niille tallentuivat 1930–1950-lukujen suomalaisen juurimusiikin tärkeimmät osaajat, osa heistä myöhempiä folklegendoja, jotkut unohdettuja, monet jo tuolloin katoamassa olleen maailman viimeisiä edustajia. Ylen varastoihin unohtuneet ääniaarteet nostettiin vuonna 1991 päivänvaloon sarjassa Ylen kansanmusiikkipatinaa, joka on nyt kokonaan kuunneltavana Elävässä arkistossa ja Yle Areenassa.

  • Suomalaiset taistelivat puukot tanassa vapaan Viron puolesta 1919

    Liki 4 000 suomalaista soti Viron vapaussodassa.

    Loppuvuodesta 1918 puhjennut Viron vapaussota sai lähes neljätuhatta suomalaista ylittämään Suomenlahden taistellakseen siellä vapaaehtoisjoukoissa bolševismia vastaan. Osa lähteneistä oli vasta kouluikäisiä nuorukaisia. Vuonna 1993 valmistunut Untamo Eerolan ytimekäs dokumentti antaa puheenvuoron sekä heille itselleen sekä virolaisille: millaisen hengen vallassa sotaa käytiin entä millaisista teoista suomalaiset Virossa muistetaan? Dokumentti sisältää runsaasti arvokasta arkistomateriaalia.

Uusimmat sisällöt - Elävä arkisto